Seuraavista teoksista löytyy tietoa tarinoiden kirjoittamisesta ja erilaisista tekstityypeistä.
Goldberg, Natalie: Lukeva mieli : tekstin arkkitehtuuria etsimässä (Kansanvalistusseura, 2006)
Martinheimo, Asko: Parempi lause : uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen (WSOY, 2000)
Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta (WSOY, 1984)
Rentola, Marketta: Kirjoita hyvin : ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi (Karisto, 2002)
Seppälä, Arto: Sanasi sun : luovan kirjoittamisen opas ja lukemisto (Maahenki, 2006)
Tobias, Ronald B.: 20 master plots (and how to build them)(Writer's digest, 1993)
Tiiviit ja käytännölliset englanninkieliset ohjeet novellin kirjoittajalle: http://jerz.setonhill.edu/writing/creative/shortstory/
Ohjeita ja…
Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena on asiasanoitettu sanoilla: palvelut, markkinointi, asiakaspalvelu, asiakassuhde, palveluyritykset, laatu, johtaminen, esimiehet
Asiasanoilla palvelut markkinointi laatu löytyy esim. seuraava kirja Asiakaspalvelu : tiedettä, taikuutta vai talonpoikaisjärkeä? / Päivi Kannisto, Santeri Kannisto, julk. 2008
Asiasanoilla asiakaspalvelu johtaminen esim. seuraavat kirjat
Johda ja kehitä asiakaspalvelua / Camilla Reinboth, julk. 2008
Hyvän palvelun kehittäminen / Tapio Rissanen, julk. 2006
Katsoin kysymäsi kirjan saatavuustietoa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Helcat-järjestelmä kertoo, että 3 nidettä olisi paikalla.
https://finna.fi
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto http://lib.hse.fi…
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet…
Stålarminkatu (nimetty 1923, entinen Työläiskatu) liittyy Vaasa-kuninkaitten aikaan. Nimi valittiin Stålarm-suvun nimen säilyttämiseksi. Suvun kuuluisin jäsen Arvid Eerikinpoika (1549-1620) oli jonkin aikaa kuninkaallisen puolueen johtajana Suomessa ja tunnettu Turun linnan urheasta puolustamisesta. Arvid Stålarm toimi Klaus Flemingin kuoltua Suomen käskynhaltijana 1597-1602.
Lisää Arvid Stålarmista http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/257/
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011, s. 390)
Toimittaja ja kirjailija Väinö J. Vatanen on kiinnostanut tietopalveluasiakkaita aikaisemminkin. Vuonna 2009 kollega Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa laati hänestä varsin perusteellisen selvityksen, jonka tiedot tosin päättyvät sota-aikaan.
Lappeessa syntynyt Vatanen opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja yhteiskuntatieteitä. Työuransa hän teki toimittajana ja kuului jossain vaiheessa Suomen Sanomalehtimiesten Liiton hallitukseen. Vatanen työskenteli Uuden Suomen ulkomaantoimittajana vuodesta 1929-1939. Tuona aikana hän matkusteli laajasta ulkomailla. Sodan aikana hän laati sotakatsauksia Yleisradioon, lisäksi hänen kirjoituksiaan julkaistiin ainakin Lotta Svärd lehdessä. Hänen oma lehtensä oli saksalaismielinen Suomen…
Kirjojen sosiaalista luettelointia varten voi käyttää esimerkiksi Goodreadsia tai LibraryThingiä, jos listaamiseen haetaan tässä nyt jotakin musiikkitietokanta Discogsin kaltaista alustaa eikä esimerkiksi kirjablogeja, muistiinpanosovelluksia tai Instagramin kirjatilejä.
Amazonin omistamalla Goodreadsilla on eniten käyttäjiä ja eniten nimekkeitä. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Näiden kahden todennäköisesti eniten käytetyn palvelun lisäksi on olemassa pienempiäkin alustoja, kuten esimerkiksi The…
Karttakeskuksen v. 2019 julkaisemassa kartassa "Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta" Murhasaaren nimen selitykseksi kerrotaan, että "Neiti Ahlgren, joka oli raittiusihminen, murhattiin saaressa v. 1910 viinaan liittyvän riidan seuraksena." Muuta viitettä ko. nimeen ei löytynyt. Esimerkiksi Nastolan historia teoksissa 1, 2, ja 3 ei oteta kantaa nimeen tai sen alkuperään. Nimeä ei myöskään löydy Karttakeskuksen v. 2007 julkaisemasta teoksesta "Suomalainen paikannimikirja".
Etelä-Suomen Sanomien digilehdessä on 20.8.2020 julkaistu Heikki Hiilamon kirjoittama kirjoitus "Nastolan Murhasaaren karmea arvoitus", mutta se on maksumuurin takana. Halutessasi voit kysyä kirjoitusta heiltä ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun, jonka…
Tuhoa aiheuttaneen hyönteisen alustava tunnistaminen suoritetaan yleensä vaurion ulkonäön perusteella. Jos halutaan saada varmuus tuhon aiheuttajasta, on etsittävä aikuinen kuoriainen vaurion läheltä (esim. keväisin ullakon ikkunalta, kun ne pyrkivät valoa kohti) tai kaivettava hyönteisen toukka puusta. Elävä toukka on yleensä valkoinen ja hieman liikkuva. Vanhasta vauriosta kertova kuollut toukka on väriltään musta.
Lajimääritystä tekee VTT:n puulaboratorio, Puumiehenkuja 2, 02150 Espoo, puh. 09-4561. Apua voi kysyä myös Oulun yliopiston biologian laitokselta, eläinmuseolta. (Rakennusperinteen Ystävät verkkosivut)
Puuta syövät hyönteiset ovat luonnossa eläviä ”villieläimiä”, jotka sopivissa olosuhteissa siirtyvät myös rakennuksiin.…
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2023 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2023.
Termi liittyy tekijänoikeuden kohteena olevien teosten määrittämiseen. Tekijänoikeuden piiriin pääsee vain tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teoksessa tulee siis näkyä tekijän personaallinen ja yksilöllinen panos. Käytännön kriteerinä teoskynnyksen määrittelyssä käytetään ns. kaksoisluomisen kriteeriä. Kriteerin mukaan teos yltää teostasoon vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista, että joku toinen itsenäisesti aikaansaisi samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jää tämän kriteerin mukaan siis täysin rutiininomaisesti tai mekaanisesti tuotetut luomukset.
Ari Koivumaa on kirjoittanut elektroniseen julkaisemiseen liittyvän artikkelin "Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin", josta löytyy lisätietoa aiheesta.…
Elokuva lienee La Mala educación = Huono kasvatus), ohj. Pedro Almodóvar, Pedro (2004), Espanja.
Taustatarina sijoittuu 10-vuotiaan Ignacion (Nacho Pérez)käymään poikien katoliseen sisäoppilaitokseen, jota johtavat epäempaattiset pappismiehet. Ignacio on ihastunut koulutoveriinsa Enriqueen (Raúl García Forneiro), mitä etenkään koulun kirjallisuudenopettaja/rehtori isä Manolo (Daniel Giménez Cacho) ei katso hyvällä. Isä Manolo erottaa parin, mutta ikävä kyllä vain päästäkseen itse hyväksikäyttämään nuorta poikaa.
Diego López Calvín - El DeseoIgnacio ja Enrique tapaavat kuusitoista vuotta myöhemmin. Enriquesta (Fele Martínez) on tullut elokuvaohjaaja, joka etsii parhaillaan aihetta uutta elokuvaansa varten. Àngeliksi nimensä muuttanut…
Ompelukoneen historiasta ja kehityksestä löytyy tietoa muun muassa kirjoista:
Ompelukone : ensimmäinen kodinkone, tekijä Leena Willberg, julkaissut Tampereen kaupungin museot 1988.
Ammattina vaate, julkaissut WSOY 2002.
Myös seuraavista internetlähteistä löytyy aiheesta tietoa:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2008/ompe…
http://www.husqvarnaviking.com/fi/527.htm
Nykypäivän ompelukoneiden käytöstä löytyy tietoa kirjasta:
Enemmän irti ompelukoneesta, tekijä Marion Elliot, julkaissut Kustannus-Mäkelä 2011
Tässä vielä internetlähde nykyaikaisimmista ompelukoneiden ominaisuuksista:
http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastossa tavallisesti kirjastonhoitajan tms. nimekkeellä. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että kirjastolaitoksesta vastaavalla voi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi olla myös ammattikorkeakoulussa suoritetut ammatilliset vähintään 35 opintoviikon mukaiset opinnot: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Hyvä kooste korkeakoulutason koulutuksesta löytyy: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/…
Tätä hyväntekeväisyystarkoitukseen tehtyä hienoa kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lohtu
Verkosta löytyy laulusta tehtyjä epävirallisia sanat-sointumerkit -versioita. Esim. http://www.metal-head.org/chords/live-aid-uusi-lastensairaala-2017-loht…
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Lukion jälkeen ei ole pakko mennä yliopistoon. Ylioppilaspohjalta voi hakea myös esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai ammattikorkeakouluihin. Voit tutustua erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin esimerkiksi Opetushallituksen ylläpitämällä Opintopolku-sivustolla https://opintopolku.fi/. Valitse otsikon "Korkeakouluun?" alta "Olen käynyt lukion ja/tai suorittanut ylioppilastutkinnon". Sen jälkeen pääset tutkimaan laajasti erilaisia koulutusvaihtoehtoja, myös muita kuin korkeakoulut.
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
Laulu löytyy ainakin äänitteiltä "Hyvä ystävä musikaali ja muita mukavia lastenlauluja" KRC-242 ja "Pieni suuri seikkailu" ACD2110. Ainakin jälkimmäisessä pitäisi olla sanat tekstiliitteessä.
