Uskoisin sinun tarkoittavan tätä, Marja Wideniuksen Kreodissa 3/2000 julkaisemaa artikkelia:
"Hänellä oli silmälasit ja hän näytti kirjastonhoitajalta, aivan mitättömältä"
Artikkeli löytyy netistä osoitteesta:
https://www.kreodi.fi/arkisto/artview88.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä…
Turun taidemuseon varmentaman tiedon mukaan Autuaitten saari on todellakin Akseli Gallèn-Kallelan maalaus.
Tämä matka -näyttely on avoinna Turun taidemuseossa 28.11.2010. Lisätietoja Turun taidemuseon sivuilta www.turuntaidemuseo.fi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
Helsingin sanomien haastatteleman Helsingin kaupungin ympäristötarkastajan mukaan linnuista tai oravista tulleiden kirppujen tapauksessa kodin sisätilat kannattaa myrkyttää tarkoitukseen soveltuvalla kaupoissa myytävällä hyönteismyrkyllä. Lisäksi paikat pitää imuroida huolellisesti ja imurin pölypussikin olisi myrkytettävä. Sohvanpäälliset, jotka voi irrottaa, liinavaatteet ja muut tekstiilit olisi hyvä pestä pesukoneessa tai pakastaa. Tuholaistorjuntayritys suosittelee pesuohjelman lämpötilaksi 90 astetta.
Lähteet:
Helsingin Sanomat 29.6.2014 "Miten lintukirpuista voi päästä eroon?"
Ludetorjuntayrityksen sivut https://www.ludetorjuntabugbusters.fi/lintukirppu/
Satakirjastojen mobiilikirjastokortti haetaan kirjautumalla verkkokirjastoon https://satakirjastot.finna.fi/.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja siihen liitetyn nelinumeroisen PIN-koodin. Mobiilikirjastokortin viivakoodin löydät omista tiedoistasi kohdasta Kirjastokortit. Tee pikakuvake viivakoodista puhelimen valikkoon. Tällöin mobiilikortti löytyy helposti eikä tarvitse erikseen kirjaautua verkkokirjaston kautta.
Tarkempi ohje löytyy verkkosivuilta https://satakirjastot.finna.fi/Content/verkkokirjasto#onlinecards
Canto religioso löytyy partituurista
Tekijä: Melartin, Erkki, (säv.)
Nimeke: Kuusi helppoa kappaletta Op. 121/1-6, Violoncello & Piano - Violine & Piano - Trio
ISSN: M-042-08824-1
Tämän nuottijulkaisun luettelointitiedoissa kerrotaan:
Kokoelma on sävelletty sellolle ja viululle, mutta Melartin sovitti kappaleet myöhemmin myös viululle ja pianolle sekä pianotriolle. Tässä julkaisussa on partituuri sellolle ja pianolle sekä erilliset viulun ja sellon äänet, joten kappaleet voi esittää kaikilla Melartinin tarkoittamilla kokoonpanoilla.
Partituuri näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa Helsingin pääkirjastosta (luokka 786.33, puh. 31085701) ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta (luokka 78.73, puh. 83923583). Aivan ajantasaiset…
Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www.…
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia on käännetty kokonaisuudessaan englanniksi, ja löytyy tälläkin hetkellä hyllystä Hämeenlinnan pääkirjastossa. Tässä kakkososan julkaisutietoja, mikäli haluat hankkia sen kirjeenvaihtotoverillesi: Under the North Star, 2: The uprising / Väinö Linna ; translated by Richard Impola. - Beaverton : Aspasia Books, 2002. - (Aspasia classics in Finnish literature, ISSN 1498-8348), ISBN 0-9685881-7-4 (nid.), ISBN 0-9689054-1-2 (sid.).
Myös F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus on käännetty englanniksi nimellä Meek heritage.
Wikipediassa on varsin kattava artikkeli Finnish Civil War: http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Civil_War. Artikkelin lopussa on monipuolinen lähdeluettelo, jossa on myös englanninkielisiä teoksia,…
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Nedea –nimeä on Suomessa käytetty niin vähän ettei sitä löydy Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sitä ei löydy suomalaisista nimikirjoista. Googlaamalla netistä löytyy monta alkuperää. Sitä on mainittu Neda –nimen variantiksi. Neda on slaavilainen nimi, joka tarkoittaa ”sunnuntaina syntynyttä” tai ”pyhäkköä”. Se voi olla myös englantilaista alkuperää tarkoittaen ”varakasta puolustajaa” tai ”omaisuuden vartijaa” tai latinasta johdettu ”Herramme syntymäpäivä” http://www.quickbabynames.com/meaning/nedea-o135441.html . Sivun mukaan se ei ole tavallinen etunimi.
Tietämättä tarkemmin, kuinka hyvin osaat englantia, on vaikea sanoa, mikä voisi olla sopivan tasoinen kielikurssi. Tietysti jotain ehdotuksia voi antaa. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy alkeistason oppikurssi Heikki Tulkki: "Kuuntele ja opi englantia" Kurssi on tarkoitettu itseopiskelijoille ja kurssipaketti sisältää 7 cd:tä. Jos tämä tuntuu liian helpolta, on olemassa myös "Englannin kielikurssi. Jatkokurssi", joka samoin on tarkoitettu itseopiskeluun.
Ehdottaa voisi myös vaikka Kaija Ervolan "In the mood for more English. Englantia aikuisille".
Jos on tarkoitus vain oppia lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä, voi kieltä aluksi opiskellä esimerkiksi englanninkielisiä "easy readereitä" lukemalla. Nämä ovat eritasoisia…
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen…
Hei, tällainen nuottikirja on tilattu kirjastoon, mutta sitä ei ole vielä saatu meille. Kyseessä on uusi julkaisu, ja jos hyvin käy, se tulee meille noin kuukauden kuluessa. Siihen on kuitenkin jo jätetty kolme ennakkovarausta, joten jos haluat lainata tämän nuottikokoelman, Sinunkin kannattaa jättää varaus (1 euro) tai sitten odottaa, kunnes varausjonossa olevat ovat sen ensin lainanneet.
Julkaisun nimi on Suomipop 2007, ja sen kustantaja on F-Kustannus ja julkaisuvuosi siis 2007. Kokoelman on toimittanut Ari Leskelä.
ISBN 978-952-461-121-3
ISMN-TUNNUS M-55008-147-5
Nimeä Okka ei löydy ei valitettavasti löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelusta löytyy tieto, että tämän nimen kantajia on vain yksi vuosilta 1920-39. Okko sen sijaan yleisempi. Se on nimikirjojen mukaan Oskarin vanha puhuttelumuoto. Saksassa Okko on Oton rinnakkaisnimi. Ortodoksisessa kalenterissa sitä pidetään Prokopioksen muunnoksen Prokko lyhentymänä. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: etunimet.
Helsingin Sanomien arkistosta löytyi tämä tieto:
"Ensimmäinen Karin piirros julkaistiin lehden pääkirjoitussivulla vuoden 1950 viimeisenä päivänä ja viimeinen juhannuksena 1991."
(HS 25.5.2003)
Synnyinmaan laulun nuotit löytyvät esim. seuraavista laulukirjoista: Musikantti 3-4 ja Suuri toivelaulukirja 13. Tekijänoikeussyistä nuotteja ei voi kopioida, vain lainata. Molempia kirjoja on saatavilla Ratamo-kirjastoissa ja Lopen kirjastosta löytyy myös Suuri toivelaukirja-sarja.
