Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta.…
Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Tea nimestä on kysytty jo aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea. Kirjastojen nimikirjoista voi etsiä tietoa etunimistä, esim. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
Tämä on todennäköisesti Kantelettaren kansanruno. Kantelettaren runot ovat myös verkkojulkaisuna, kysytty loru on n:o 237: Palvelin minä rikasta miestä, ks. http://schulers.com/books/el/k/Kanteletar/Kanteletar57.htm
Runosta on useita erilaisia versioita, mm. lastenlaulukirjassa, joka sisältää myös CD:n on muunnelma runosta:
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille, runo: Tiu vou vou, s.24-25.
Aalto-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=00fccd9e-2d0a-4bd…
Lisäyksenä vielä: Nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän. (Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-…
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Kirjan nuotteja ei suoraan netistä löydy, mutta kirjaa nuotteineen on monissa kirjastoissa ja se on myös kirjakaupasta ostettavissa. Laihian kirjastossa sitä ei ole, mutta voit kysyä kirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Olisiko lauluna tunnettu "Oli juhla ja juhannusilta"?
Jos on, sen on sanoittanut Erkki Kivijärvi (1882-1942). Teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955)sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Laulun sanat löytyvät varmaan helpoimmin joistakin laulukirjoista, esim.
Suuri toivelaulukirja 4. - Musiikki Fazer, useita painoksia
Laula kanssamme : ihanat ikivihreät : laulujen sanat. - Fazer-musiikki, 1989.
Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin (1880 – 1921) runoutta on suomennettu jonkin verran. Blokin runojen suomennoksia voi lukea seuraavista teoksista.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta (toim ja suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1934)
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (toim. K.V.Trast, WSOY, 1936)
Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Kiparsky, V. ; Viljanen, Lauri, Otava, 1946)
Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (suom. Lauri Viljanen, WSOY, 1951)
20 Neuvostoliiton runoilijaa (suom Armas Äikiä, Valtion kustannusliike, 1960)
Neuvostolyriikkaa. 1 / toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa. (…
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Useammalla ruotsalaisella naisdekkaristilla on kirjoissaan päähenkilönä tai merkittävässä roolissa poliisi. Alla on luettelo viime vuosina julkaisseista kirjailijoista. Toivottavasti kysymäsi kirja löytyy listalta.
Viveca Sten : Sandhamin murhat –sarja ; uusin kirja Huonossa seurassa (2019)
Camilla Läckberg : Fjällbacka –sarja ; sen uusin Perillinen (2018). Sarjan ulkopuolella ilmestynyt Kultahäkki (2019)
Emelie Schepp; Jana Berzelius –sarja ; uusin Kadonnut poika (2019)
Anna Jansson ; Maria Wern –sarja ; uusin Sokea hetki (2019)
Mari Jungstedt ; Gotlanti-sarja ; uusin Pimeys keskellämme (2018). Syksyllä ilmestyy Näen sinut (2019)
Anne Holt ; Hanne Wilhelmsen –sarja ; uusin Tomussa ja tuhkassa (2018)
Camilla Grebe ; uusin kirja…
Tämä Turun Sanomien artikkeli ajoittaa mainoksen 90-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ilmeisesti mainos "Jaffa Saapuminen", joka olisi Elonetin mukaan valmistunut vuonna 1996.
Pelkästään himmelintekoa käsittelee kirja:
- Himmeli. Seinäjoki : Seinäjoen Kalevalaiset naiset, 1982.
Myös seuraavissa on ohje:
- Käsityövakka
- Lindén Eevi: Olkityöt
- Koko perheen lahjakirja
Netissä löytyi perusohje Perhonjokilaakson kansalaisopiston sivulta :
http://www.veteli.fi/kansalop/artscrafts/himmeli.htm . Ylen taitoportin videoista löytyy tietoa oljen käsittelystä, http://www.yle.fi/opinportti/taitoportti/taitokortit/kesaheina/jakso3/v… .
(Päiv.29.02.2008)
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan tuo vuonna 1933 julkaistu käännös Kansojen varallisuus 1 : ensimmäinen nide on jäänyt ainoaksi käännökseksi - ja keskeneräiseksi - teoksesta "An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations".
