Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Väinö Linnan romaani kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta (ns. jatkosota) vuosina 1941-1945. Romaanissa on kerrottu sotatoimista rintamalla suomalaisen sotamiehen näkökulmasta. Kirja löytynee Suomen jokaisesta yleisestä kirjastosta, joten se on helppo saada käsiinsä luettavaksi.
Hyvä teoksia Tuntemattoman sotilas –romaanin maailmaan ovat Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy monenlaisiin Tuntematonta sotilasta koskeviin kysymyksiin vastauksia, hae teoksen nimellä https://www.kirjastot.fi/kysy/haku .
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu…
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se…
Virallinen etunimi Lillistä tuli jo 1800-luvun lopussa. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 ja sitä on pidetty Liljan ja myös Karoliinan kutsumamuotona. Lillin nimipäivä on 20.5. Samana päivänä on ruotsalaisessa almanakassa nimi Lilian ja eräät ruotsinkieliset ovatkin pitäneet Lilliä ja Liliania Elisabetin lyhentymänä. Lilli on yhdistetty myös englantilaisperäiseen Lillyyn.
Lisää tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja ja
Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet.
Väestörekisterikeskuksen verkossa toimivasta Nimipalvelusta löytyy tietoja nimien esiintymisestä eri aikoina
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Sofi on länsisuomalainen kansanomainen muoto nimestä Sofia. Sofia on alun perin kreikkalainen nimi, joka tarkoittaa viisautta.
Pohjanmaalla nimestä on ollut käytössä muoto Soffi ja ortodokseilla puolestaan Sofii.
Alkuperäisessä muodossaan nimi on yleisesti tunnettu ja siitä on useita muunnelmia eri maissa. Esimerkiksi Englannissa nimestä käytetään muotoa Sophy, joka lausuttuna on aika samankaltainen Sofin kanssa. Virossa nimestä on käytössä ainakin muodot Viiu ja Sohvi.
Ks. Sofia-nimen merkityksestä myös aiemmat vastaukset
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=1ee96edf-99c…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3cb26155-a79…
Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Digi- ja väestötietovirastosta Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä:
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Internetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Eniro Ruotsissa http://www.eniro.se/ Gulesider Norjassa http://www.gulesider.no/ Krak Tanskassa http://www.krak.dk/
Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/person
Kyseessä on P.J. Hannikaisen (1854-1924) säveltämä ja sanoittama laulu, joka kulkee nykyään nimellä Mummin luona.
Sanat menevät :
Järveltä kuuluu airon kolke,
ken siellä mahtaa soutaa?
Varmaan ukki joka meitä
mummin luokse noutaa.
Mummin luona on lysti olla,
siellä on hauskaa monta.
Viilipiimää syödä saamme
aivan verratonta.
Sitten me käymme poimimassa
mäeltä mansikoita.
Evääksemme mummi antaa
rieskaleipää, voita.
Illan tullen palataan
ja tuokkoset täynnä paistaa.
Kylläpä mummin mansikkamaito
mainiolta maistaa.
Laulu löytyy cd-levyltä Tuoksua tuulonen täynnä (Kodin ja koulun lauluja : 5). SRK 2003.
Nuotit sisältyvät esim. kokoelmiin:
Voipio, Margareta : Iloisella mielellä. Karisto 1987.
Hannikainen, P.J. : Me lapset laulavaiset : P.J.…
Sekä Ranskassa että Alankomaissa alkoholin ostamisen ikäraja on 18 vuotta. Molemmissa maissa aiempi ikäraja oli 16 vuotta, kunnes Ranska nosti sen vuonna 2009 ja Alankomaat vuonna 2014. 18 vuoden ikäraja koskee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia ja pätee sekä kaupoissa että ravintoloissa.
Toisin kuin Suomessa, kummassakaan maassa ei kuitenkaan ole säädetty ikärajaa alkoholin nauttimiselle. Alaikäiset voivat siis laillisesti nauttia alkoholijuomia esim. vanhempiensa seurassa.
Lähde: Habib Kadiri: Alcohol purchase age limits in Europe (European Alcohol Policy Alliance, 2014)
http://www.eurocare.org/resources/eurocare_papers_and_publications/2014…
Syvästa kaivosta vettä voi nostaa pystypuun varassa kääntyvällä vivulla, vintillä. Tällaista kaivoa sanotaan vinttikaivoksi. Vinttikaivon rakenteesta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa; kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS, 2003)
Kemppinen, Iivar: Kadonnut Karjala; karjalaisen talonpoikaiskulttuurin pääpiirteet (Karjalan liitto 1977)
Kerrotaan, että kun nuori rouva Aino Sibelius oli kysellyt miehensä ateriatoiveita, tämä oli vastannut: "Shampanjaa ja ostereita!" Ainolan päivittäisenä arkiruokana tarjottiin kuitenkin usein puuroa, keitettyjä perunoita ja sianlihakastiketta sekä kasviksia ja hedelmiä Ainon huolella hoitamasta puutarhasta. Yleinen pyhäruoka taas oli vasikanpaisti ja vihreät herneet. Juhla-aterioille Ainolan keittäjä Helmi Vainikainen sai tehdä lintupaistia, jota Sibelius piti lempiruokanaan ostereiden jälkeen. Ruokajuomana oli punaviiniä, merkkeinä esimerkiksi Chateau Paveil de Luze ja Pontet-Canet.
Sibelius nautti erityisesti hyvistä viineistä, hänen juomamieltymyksiinsä voi tutustua lähemmin täällä: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/nautinta-…
Kuopion pitäjän asukkaista ei ole julkaistu vastaavaa teosta kuin Kajaanista, mutta muutamia yksittäisiä julkaisuja on olemassa. Teuvo Julkunen on julkaissut teoksen Julkusten suku : Kuopion Julkulan Julkusten jälkeläisten todennäköinen hajautuminen 1600-luvun Julkulasta Kuopion pitäjän eri kyliin 1770-luvulle asti maakirja-, henkikirja- ja kirkonkirjamerkintöjen mukaan (2005). Tyyne Rissanen on julkaissut teoksen Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään. Nämä kaksi ovat ainoat sukututkimuskirjat, joissa on maininta Kuopion pitäjästä. Kuopion suvuista on tehty muutama tutkimus, esim. Strengellien sukukirja (2005). Hartikaisen sukuun liittyvä teos on Soisalon saaresta maailmalle : Sigfrid…
Alikersantti Antero Rokka astelee jatkosodan tantereelle päättäväisesti ja mutkattomasti. Hän aloittaa sinuttelemalla komppanianpäällikköä, ja jatkaa ilmoittamalla, että menee samaan porukkaan kaverinsa Suen Tassun kanssa. Koko esiinmarssi tapahtuu tietysti nopealla karjalan murteella.
Lähes välittömästi ja kuin luonnostaan Rokka asettuu ryhmänsä henkiseksi johtajaksi. Eikä tämä ole ihme: Rokka soti jo Talvisodassa, hän on muita vanhempi ja kaiken lisäksi hitonmoinen sotilas. Rokan kotitila on jäänyt rajan toiselle puolelle, Karjalan Kannakselle, joten hänellä on konkreettinen tavoite sodassa.
Rohkea Rokka on, mutta ei tyhmänrohkea. Järkevyys ei ole rohkeudesta pois. ”Soas mie teen mitä pittää, mut leikkimää mie en ala”, Rokka sanoo…
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii valmistaa muutaman kopion yksityiseen käyttöön kaikesta muusta paitsi tietokoneohjelmasta. Sellaisenkaan kopioimisesta yksityiskäyttöön ei eduskunnan päätöksen mukaan voi seurata rangaistusta.
Opiskelukäyttö on yksityistä käyttöä. Sillä, kenen omistuksessa kopioitavaksi aiottu teoskappale on, ei ole laillisuuden kannalta merkitystä. Jos teos on julkistettu, sen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Kappaleenvalmistustekniikkaa ei ole rajoitettu, skannaus ja käsin kopioiminen ovat yhtä sallittuja.
Kopioinnin voi myös teettää ulkopuolisella, jos kohteena ei ole sävellys- tai elokuvateos. Oppikirjan voi siten laillisesti kopioituttaa esimerkiksi kirjastossa tai oppilaitoksessa. Tällaista toisen tekemää…
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse, mutta asiantuntijan (oikeusaputoimisto, asianajotoimisto, lakiasiaintoimisto, pankin notariaattipalvelu tms.) apua suositellaan.
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten pitää tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan täytyy kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien täytyy tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.
https://dvv.fi/nain-laadit-edunvalvontavaltakirjan
https://omissakasissa.fi/
https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta
https…
Taikuutta ja seikkailuja löydät esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjasta, Eoin Colferin Artemis Fowl -kirjoista ja Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarjasta. Potter-fanille voi suositella myös Reeta Aarnion kirjoja Maan kätkemät ja Veden vanki, ja taikojen parissa ollaan myös Diana Wynne Jonesin kirjoissa Noidan veli ja Tietäjän lapsuus. Terry Pratchettin kirja Vapaat pikkumiehet ja sen jatko-osat Tähtihattu ja Talventakoja kertovat Tiffany-tytön noitaopinnoista. Todellinen fantasiakirjallisuuden klassikko on C.S. Lewisin Narnia-sarja. Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja seuraa Torak-pojan ja hänen susiystävänsä vähän taianomaisiakin seikkailuja esihistoriallisessa maailmassa.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina…
Maija Louhivaara esittää kirjassaan Tampereen kadunnimet (Tampereen kaupunki, 1999), että synkältä kuulostavan Ristinarkku-nimen pohjana on ollut nimi Ristinorko. Nimen alkuosa viittaa kylän teiden risteykseen, "raitinristiin", ja loppuosa sen viereiseen notkoon raivattuun peltoon, "orkoon". Orko, "notko, notkoon raivattu niitty tai pelto", oli yleinen sana keskiaikaisissa kylännimissä. Orko-sanan muuttumisessa arkuksi lienee kyse ns. kirjurinetymologiasta: kirjuri, jolle sana orko oli tuntematon, korvasi sen mielestään ymmärrettävämmällä sanalla arkku. Louhivaara kertoo vastaavasta tapauksesta Vuoksen alueelta, jossa paikannimi Arkuntanhua esiintyy asiakirjoissa ensin muodossa Orkotanhua ja myöhemmin muodossa Arku(n)tanhua, joka sitten…
Wikipedian mukaan kappalemittana kirja tarkoittaa 25 arkkia paperia. Kielitoimiston sanakirja määrittelee käsitteen myös mittana: kirja - paperimäärän mittana 25 arkkia. Edelleen Kielitoimisto määrittelee kirjan (paksuhkoksi) nidokseksi paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia.
Kirjan määrittely voi olla moninaista. Kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimikooksi on usein määritelty 48 sivua. Unescon määritelmä kirjalle (erotuksena sarjajulkaisuista) on: vähintään 48-sivuinen monografia.
Merkkien määrästä ei löytynyt tietoa. Todettakoon, että esimerkiksi lasten kuvakirjoissa ja runokirjoissa merkkien määrä näyttää olevan vähäinenkin.
Lähteet:
Kirjallisuuden sanakirja / Yrjö Hosiaisluoma
Kirja 2010 : kirja-alan…
Laulun nimi on Ketunleipä ja se löytyy Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO:n kustantamalta CD-levyltä Piilometsän säveliä (2010). Laulu on Eeva-Leena Pokelan sanoittama ja säveltämä ja sen esittää kansanmusiikkiyhtye Freija. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa oleva levy on nyt lainassa (eräpäivä on 8.3.2013). Varauksia ei ole tällä hetkellä.
Sanat ja leikkiohjeet lauluun löytyvät Sari Pekkarisen ja Minna Vänskän tekemästä oppaasta Liikutaan laulun mukaan : opas musiikkiliikunnan toteutukseen (2012). Se löytyy Internetin kautta osoitteesta http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41146/Minna_Vansk…
