Aikamatkailuun liittyvistä kirjoista voit lukea Kirjavinkit-sivustolta http://www.kirjavinkit.fi/kuukauden-avainsana/aikamatkat/. Sivustolla on kirja-arvioita aikamatkailu-aiheisista kirjoista.
Kyyti-kirjastojen aineistoa aikamatkailusta voit etsiä aineistohausta (tarkennettu haku) http://www.kyyti.fi/libdbsearch/. Tarkenna hakua seuraavasti: Hakusanat: aikamatkat, Luokka: kaunokirjallisuus, Kieli: suomenkieliset teokset, Aineistolaji: kirjat ja kartat, Osastot: aikuisten osastot. Tarkentamalla hakua saadaan hakulista mahdollisimman pieneksi ja se kattaa vain halutut teokset.
Kirjan pelastamiseksi mahdollisia toimenpiteitä:
Konservointi ja restaurointi
Kopiointi tai digitointi
Alkuperäinen neutraaliin suojakoteloon
Museoviraston sivulla on tietoja vanhojen kirjojen käsittelystä:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto/tietoa_vanhoista_kirjoista
Kirjansitomoja, joissa kunnostetaan vanhoja kirjoja löytyy Internet-haulla käyttämällä hakusanaa "kirjansitomo".
Seuraavalta sivulta löytyy lisätietoja:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10268.html
Lukutelineitä ei ole tietääkseni ainakaan yleisissä kirjastoissa käytössä, mutta niitäkin löytyy alan liikkeistä, esim.:
http://www.umodel.fi/
Liikkeitä löytyy Internetistä hakusanalla "lukuteline". Hankinnassa kannattaa huomioida, että teline soveltuu…
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Tarkoittanet järviseudun runoilijoilla Englannin romantiikan ajan "Järvikoulua" (Lake School), jossa vaikuttivat runoilijat William Wordsworth, Samuel Taylor Coleridge, Wordsworthin sisar Dorothy Wordsworth ja Robert Southey.
Suomenkielistä tietoa näistä runoilijoista löytyy mm. teoksista "Kansojen kirjallisuus 7: Romantiikka" ja Rafael Koskimies: "Maailmankirjallisuus 3: 1700-luku: Romantiikka" sekä Tellervo Tapionlinnan "Järvikoulun runotar: Dorothy Wordsworth ja hänen vaikutuksensa William Wordsworthiin ja S.T. Coleridgeen". Myös W. Wordsworthin "Runoja" -kokoelman (1949) esipuheesta löytyy tietoa.
Englanninkielistä tietoa Järvikoulun runoilijoista löytyy runsaasti, esim. teoksista "The Oxford Illustrated History of English Literature…
Kyseessä ovat varmaankin nykykirjailijat
Larisa Vanejeva
Valerija Narbikova
Tällä tavoin heidän nimensä kirjoitetaan suomalaisen
translitterointijärjestelmän mukaan. (Saman järjestelmän mukaan Petrusevskajan etunimi kirjoitetaan "Ljudmila". Tietänet myös, että hänen sukunimensä ensimmäinen ässä on oikeasti hatullinen suhu-s.)
Etsimäsi satukirja on todennäköisesti
Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja : parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille / toimittanut Harri Harju, kuvitus Minna Kosunen. Kirjapaja 2002
Teosta löytyy Espoon kirjastoista ja myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkista ajatasaiset saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Voisit tutustua nuorten kirjoittajien verkkosivuihin osoitteessa http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nkk/index.html.
Lisää tietoa julkaisemisesta ja julkaisukanavista löydät linkkihakemistosta http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#foorumit. Jos kirjasi julkaistaan, voi eteen tulla tilanteita, joissa tarvitaan holhoojan suostumus.
HelMet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy sanahaulla, hakulauseella työ** ahdist** lähinnä seksuaalista ahdistelua työpaikoilla käsitteleviä teoksia. Tässä teoksessa on uskonnollinen näkökulma ihmisen ahdistuksiin: Arvottomuus ahdistaa / Seppo Jokinen. Päivä 1999.
Julkaisun Mental disorders as a major challenge in prevention of work disability : experiences in Finland, Germany, the Netherlands and Sweden (Kela, 2005. 183 s.) vVoit lukea verkosta pdf-tiedostona (http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/150305153403SV/$File/Katsa… ) tai lainata paperikirjan kirjastosta.
Aihettasi lähellä on HelMetin sanahaulla haettava hakulause stressi työ**, jolla löytyy paljon aineistoa, joka enimmäkseen käsittelee…
Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä.
Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia…
Helvi Juvosen runo Kardinaalin tilinpäätös löytyy esimerkiksi Juvosen Pohjajäätä-kokoelmasta (1952), hänen Kootuista runoistaan (1960) tai ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (1977).
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74…
Kysymyksesi aihe on varsin laaja, poimin tähän vain muutamia esimerkkejä.
Monikulttuurisia parisuhteita käsitellään muun muassa seuraavissa romaaneissa:
ElRamly, Rania: Auringon asema, Otava, 2002
Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille, Atena, 2008
Walsh, Helen: Englantilainen tragedia, Like, 2009
Kulttuurieroja ihmissuhteissa käsitellään esimerkiksi näissä romaaneissa:
Al-Shaikh, Hanan: Kaukana Lontoossa, Gummerus, 2003
Hämeen-Anttila, Virpi: Toisen taivaan alla, Otava, 2010
Kwok, Jean: Käännöksiä, Bazar, 2011
Kureishi, Hanif: Esikaupunkien buddha, Loisto, 2009
Lahiri, Jumpra: Kaima, Tammi, 2005
Silfverberg, Anu: Kung Po, Avain, 2008
Snellman, Anja: Parvekejumalat, Otava, 2010
Tervo, Jari: Layla, WSOY, 2011
Tietokirjoista…
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas…
Lyhyt vastaus kysymykseen on “kyllä, mutta”. Niin kuin monesti tekijänoikeusasioiden kanssa on, yksinkertaista vastausta ei kuitenkaan ole.Tekijänoikeuden kannalta turvallisin vaihtoehto on käyttää esitelmässä itse otettuja kuvia. Muiden tekemien tai ottamien kuvien käyttö muuten kuin yksityisessä käytössä sen sijaan vaatii yleensä tekijän luvan; esimerkiksi kaverin ottamaa kuvaa siis voi käyttää omassa esitelmässä kaverin luvalla.Suurimmalla osalla kouluista on kuitenkin käytössä Kopioston kopiointilupa, jonka Opetushallitus on hankkinut varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, maksuttomaan toisen asteen koulutukseen sekä valtionosuutta taiteen perusopetukseen saaville oppilaitoksille. Kopiointiluvalla kuvia saa käyttää…
Vaikka maininta Tuomiojan vuonna 1983 alle kolmessa tunnissa juoksemasta maratonista löytyy monestakin lähteestä, yhdessäkään niistä ei valitettavasti kerrota sitä, missä hän tämän maratonennätyksensä on juossut. Moni näistä mainitsee täsmällisen ennätysajankin (2.59,27), joka löytyy myös Tuomiojan verkkosivun (Tuomioja.org) 'Kuka E.T.?'-osiosta. Niistä vuonna 1983 juostuista maratoneista, joiden tuloslistauksia tutkin (mm. Helsinki City Marathon), en Tuomiojan suoritusta onnistunut löytämään. On kuitenkin huomattava, että aniharvasta kilpailusta oli täydellinen tulosluettelo käytettävissäni.
Hyvin dokumentoitu kolmen tunnin alitus Tuomiojan juoksuhistoriasta löytyy vuoden 1972 Impivaaran maastomaratonilta, jossa tosin juostiin…
