Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000)
kerrotaan Rusanen-skunimestä: Yksi Ambrosiuksen kansanomaisista puhuttelumuodoista on ollut Rusa, joka on voinut kiinnittyä sukunimeen esim. isännimestä. Nimestä Rusanen on tietoja 1500 luvulta.Nykyisin Rusasia on etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto löytyy karttakuva, josta näkyy tiedot sukunimen esiintymisalueesta ja yleisyydestä.
Koko tekstin ja kartat näet ao.kirjoista, joiden paikallaolon voit tarkistaa www.lapinkirjasto.fi
Frank-monihaku on hyvä aineiston paikantamiseen, mutta en välttämättä suosittelisi sitä noin haastaviin hakutehtäviin. Frank kaivaa tietonsa monista eri tietokannoista, eivätkä sen hakuominaisuudet ole siksi parhaat mahdolliset tällaiseen.
Sen sijaan suosittelisin käyttämään kirjojen hakemiseen esimerkiksi osoitteesta https://finna.fi löytyvää Fennica-tietokantaa. Alfamerin julkaisemat kirjat saa siellä esiin sanahaulla kirjoittamalla hakukenttään ”Alfamer”. Jos haluat saada vielä tietyn automerkin kirjoja, lisää automerkki hakusanaksi. Esimerkiksi hakusanat ”Alfamer” ja ”Fiat” kaivavat esiin useita Alfamerin julkaisemia Fiatin korjausoppaita. Hakusanat ”Autodata” ja automerkin nimen kirjoittaminen Fennican hakukenttään näyttävät tuottavan…
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Kirja on Fredrik Vahlen Kissantassutanssi (kuvittanut Helme Heine). Kirja on ilmestynyt 1986 Otavan kustantamana, ja se on kovalehtinen ja pienikokoinen kirja.
Punanahka-sarjakuvia (Peaux Rouges) on julkaistu ranskaksi 9 albumia. Suomeksi on käännetty 6 osaa: Ukkosen herrat, Tuulen perilliset, Turman tuojat, Kojoottien kutsu, Koston tie ja Sudenpentu. Ruotsiksi on saatavilla 8 osaa. Osa 7 on Gamjägarna ja osa 8 Frihetens pris. Näitä kaikkia löytää pääkaupunkiseudun kirjastoista. Valitettavasti osaa 9 en löytänyt edes muista Suomen kirjastoista. Voit kääntyä vielä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen p. 310 85433, jos haluat saada viimeisen osan jostain käsiisi.
Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Hajua on kuvailtu esimerkiksi näin:
"– Se oli hirveän vahva, paha ja pistävä haju, Gisle Sjöberg kertoo Ilta-Sanomille.
– Se oli vähän kuin valkosipulin ja sipulin haju kertaa 50. Ei ole vastaavaa tullut eteen."
Sipoolainen eläinlääkäri hoiti haisunäätää: Vaimo laittoi yöpymään telttaan viikoksi - Lemmikit - Ilta-Sanomat
Toisenlaista kuvailua taasen löytyy täältä: Nuuhkaise tuoppiasi: sehän lemahtaa haisunäädältä! (iltalehti.fi)
"Haisunäädän eritteen lemu (engl. skunky) alkaa nousta aurinkoisella terassilla oluttuopissa jo vartissa. Jotkut kutsuvat tätä tuoksua "valon" hajuksi.
Haisunäädän eritteen hajua alkaa muodostua valolle altistuneessa oluessa, koska oluen valmistuksessa käytetään…
Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena…
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
Internetistä löytyy karjalanpiirakoiden ohjeita englanniksi: http://www.websisters.de/issue2/buffet/finnish.htm .
http://www.finnguide.fi/finnishrecipes/cat.asp?c=7
Löytyipä yksi saksaksikin:
http://de.wikibooks.org/wiki/Kochbuch/_Karelische_Pirogge
Teoksessa Carelia a la carte (Studio Avec Audiovisual 1999) on Pirkko Hyttisen karjalanpiirakoiden ohje suomeksi, englanniksi ja saksaksi (Karelian pasties, Karelische Piroggen).
Tietoa setelien arvoista löytyy kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2008. Teos ja teoksen vanhempia painoksia löytyy useimpien yleisten kirjastojen kokoelmista. Hinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden…
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
Pirjo Mannisesta on erittäin niukasti tietoa saatavissa. Tietoja ei löytynyt kirjailijamatrikkeleista. Ainoastaan Suomen kirjailijat 1945-1980 kertoo lyhyesti henkilötiedot ja tuotannon. Kyseisen kirjan löydät ainakin Vantaan kirjastojen käsikirjastoista.
Aleksi-tietokannasta löytyi yksi artikkeliviite:
Hämäläinen, Helena: Muistojen puutarhassa : vierailulla Pirjo ja Jaakko Mannisen asuttamassa Anni Swanin...(ET-lehti 1998:7, s.4-8). Muista tietokannoista (Linda, Arto) ei löyynyt mitään.
Suomen kirjailijat-kirjan mukaan Pirjo Manninen on ollut Suomen kansallisteatterin tiedottajana v. 1978, tosin saattaa olla jo eläkkeellä. Kannattaisiko ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä tai Kirjayhtymä- kustantamoon? Kirjojen osalta ainakin Vantaan…
Maarit Hurmerinnan (os. Äijö) ensilevytys tapahtui vuonna 1973. Kappale oli Jim Pembroken säveltämä Aamun tulo. Ensimmäinen LP, "Maarit", julkaistiin myöhemmin samana vuonna.
Lisää tietoa Maaritista löydät esim. osoitteesta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/Maarit
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on lainattavana paljon erilaisia englannin kielen kursseja, sekä kirjoja että äänitteitä (kasetteja ja cd-levyjä). Lisäksi kielikursseja on myös videoina, dvd-levyinä ja tietokoneella käytettävinä cd-rom-levyinä. Jos haluaa opetella nimenomaan ääntämistä, kannattaa valita kielikurssi johon kuuluu myös äänite. Varsin uusi englannin kielen kurssi, johon kuuluu kirja ja cd-levy, on Steps into English 1, tekijä Liisa Huhtala-Halme. Kyseinen kielikurssi on alkeistasoa ja tarkoitettu aikuisopiskelijoille. Vuodelta 2001 olisi alkeistason kielikurssi itseopiskelijoille, johon kuuluu äänikasetti ja kirja, nimeltään Get on!: communicative English for adult beginners, tekijä Kaija Ervola. Tässä on vain pari…
Kyse on ilmeisesti kosketinsoitinten soitonoppaista. Valitettavasti sellaista alkeisopasta, johon kuuluisi äänite, ei löytyne pääkaupunkiseudun kirjastojen, ns Helmet-kirjastojen, kokoelmista. Voitte itse tutkia osoitteessa http://www.helmet.fi soitonoppaitten sijaintitietoja. Valitkaa Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään esim "kosketinsoittimet soitonoppaat" tai "kosketinsoittimet alkeet". Näin saatte viitteet esim kirjasta Sointujen salaisuus : Sointuopin alkeet ilman nuotteja : 48 sointua pianolle, pianoharmonikalle, uruille ja muille kosketinsoittimille Myös kirjan Playing the piano and keyboards tiedot löytyvät Helmet-hausta. Jälkimmäinen löytynee tällä hetkellä kirjasto Omenan lastenosastolta, lastenaineistotiedustelut p. 816 57726.
Anna-Mari Kähärän sävellyksistä ei ole julkaistu nuottikirjaa, ei löytynyt myöskään yksittäisten kappaleiden nuotteja. Tein haun
Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä, Frankista ja Violasta.
Vain äänitteinä löytyy.
