Henry Theelin esittämänä kappale löytyy CD-levyltä ”Henry Theel: 1917–1989” (Fazer Finnlevy, 1991). Se on ilmestynyt myös Theelin lp-levyillä ”Oloneuvos” (PSO Tuotanto, 1978) ja ”Liljankukka” (Finnlevy, 1983). Risto Nevalan levytys puolestaan löytyy CD-levyltä ”Rakkaudella” (MTV-musiikki, 1990).
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -kirjan mukaan (s. 510) Litmanen on karjalainen sukunimi, josta löytyy mainintoja Parikkalasta, Kesälahdelta ja Lumivaarasta, sekä Savosta Sulkavalta. Litmasia on ollut samoilla seuduilla jo 1600-luvulta alkaen. Pohjanmaalaisia juuria nimelle ei löytynyt, ei myöskään ulkomaisia.
Karjalassa ja Savossa on käytetty nimitystä litma eräästä vesikasvista. Litmasuo tarkoittaa vetistä suota. Litmakka taas merkitsee märkää ja liukasta, ja ihmisestä puhuttaessa sillä tarkoitetaan mielistelevää, viekkaasti kohteliasta. Arvellaan, että näiden sanojen pohjalta on voinut syntyä liikanimi, johon sukunimi Litmanen perustuisi.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Meiko Kaji on laulava näyttelijä. Vuonna 2004 ilmestyneellä levyllä "Zenkyokushu" on koottu elokuvanäyttelijän tunnetuimpia levytyksiä. Sitä ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta muualta Suomen kirjastoista cd-levyä löytyy, joten sen voi esim. kaukolainata. Mm. Wikipediasta löytyy enemmän englanninkielistä tietoa Meiko Kajista osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Meiko_Kaji.
Masaaki Hirao on elokuvamusiikkisäveltäjä ja näyttelijä. Internet Movie Databasesta voi Hiraon nimellä etsiä elokuvia, joihin hän on säveltänyt musiikin. Suomen kirjastoista Masaaki Hiraon musiikkia näyttäisi löytyvän Kill Bill soundtrack 1:n lisäksi vain elokuvien taustamusiikkina, ei cd-levyinä.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on hankittu uutta…
Anna-Mari Kähärän sävellyksistä ei ole julkaistu nuottikirjaa, ei löytynyt myöskään yksittäisten kappaleiden nuotteja. Tein haun
Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä, Frankista ja Violasta.
Vain äänitteinä löytyy.
Antikvariaatti-sana voidaan katsoa kuuluvan ns. vierassanoihin. Tulkitsen, että tässä sanassa yhdysosien raja on hämärtynyt. Silloin hyväksytään kahtalainen tavutus:
joko an-ti-kva-ri-aat-ti tai an-tik-va-ri-aat-ti
Jos yhdysosat olisivat selvästi tunnistettavissa, tavunraja kulkisi näiden yhdysosien välissä.
LÄHDE: Pirkko Leino: Pilkulleen! : opas välimerkkien käyttöön. 2006, s. 134.
Tekijä on Anja Vammelvuo. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Suomessa moottoritien rakentaminen maksaa noin Suomessa moottoritien rakentamiskustannukset ovat keskimäärin 3–5 miljoonaa euroa/kilometri,[10]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottoritie#cite_note-lvm_esitys20060929-10
Se on melko vähän verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.
"The report says that highways in Austria cost €12.87 million/km. The next most expensive country is Hungary
at €11.21 million/km, followed by Slovakia at €9.56 million/km and then the Czech Republic at €8.86 million/km. At the other end of the spectrum, costs in Denmark are only €5.89 million/km, in Croatia €6.682 million/km, in Slovenia €7.29 million/km and in Germany €8.24 million/km." http://www.worldhighways.com/sections/eurofile/news/european…
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Finlandia-hiihdon reittikartta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: Finlandia-hiihtäjä 1/1990 ja 1/1991. V:n 1990 karttaan on merkitty sekä vapaan että perinteisen tyylin ladut, jotka kulkevat rinnakkain. Kartat eivät sisällä tarkkoja tietoja maastosta, joten ne ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Myös Antti O. Arposen kirja Finlandia hiihtää (1985) sisältää kartan reitistä, mutta se on vielä summittaisempi kuin lehdissä julkaistu kartta. Teoksessa on kuitenkin luku "75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen", missä reitistä kerrotaan tarkemmin. Mutta jos Finlandia-hiihdon järjestäjiltä ei tarkempaa karttaa löytynyt, on epätodennäköistä, että sellaista on yleisön käyttöön koskaan julkaistukaan. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä…
Synnyinmaan laulun nuotit löytyvät esim. seuraavista laulukirjoista: Musikantti 3-4 ja Suuri toivelaulukirja 13. Tekijänoikeussyistä nuotteja ei voi kopioida, vain lainata. Molempia kirjoja on saatavilla Ratamo-kirjastoissa ja Lopen kirjastosta löytyy myös Suuri toivelaukirja-sarja.
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät pudotusvalikosta kohdan Palautusluukku. Siitä näet kaikki ne Helmet-kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kunkin kirjaston omalta sivulta löytyy myös tieto siitä, onko kyseisessä kirjastossa palautusluukku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
