Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Biologian sanakirjan mukaan primaarisia sukupuoliominaisuuksia ovat vain sukupuolielimet sukupuolirauhasineen. Sekundaarisia eli toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat "kaikki muut sukupuolia erottavat ominaisuudet, kuten erot ruumiin rakenteessa ja koossa, lihasmassassa, karvoituksessa, höyhenyksessä, maitorauhasissa, äänessä, käyttäytymisessä jne."
Lähde: Biologian sanakirja (2001) s. 681
Hei,
Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja."
Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila.
Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan.
Sivusto nimipäivät.fi kertoo:"
Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-…
Aale Tynnin teoksesta Kootut runot löytyy Kalastajan tytär -niminen runo. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi/.
Jaakko Stenroos on ilmeisesti säveltänyt Valtosen Vaimoke -romaaniin pohjautuvan laulunäytelmän vuosina 1967-68 (ks. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia, hakusana "Valtonen, Hilja" http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/v/valtonen_hilja/ ). Harry Bergström puolestaan on säveltänyt musiikin Valenin Vaalan ohjaamaan Vaimoke-elokuvaan.
Ilmeisesti ainoastaan Bergströmin säveltämä ja Eine Laineen sanoittama laulu 'Vaimoke' on julkaistu nuottina. Kappale sisältyy mm. seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Kauas pilvet karkaavat : Suomifilmin säveliä 1933-2003 / Toimitus Virpi Kari. Helsinki : F Kustannus, 2004
Suuri toivelaulukirja 9. Toim. Aapeli Vuoristo. Warner/Chappell Music 1991.
20 suomalaista ikivihreätä 2. 2. Helsinki : Scandia…
Valitettavasti Helsingin kirjastoissa ei ole tällaista tulostusmahdollisuutta valokuville, koska kirjastoilla ei ole konekohtaisia tulostimia. Eli samalle tulostimelle tulostuu samanaikaisesti useamman tietokoneen tulosteita. Tällaiselle erikoispaperille saattaa siis vahingossa tulostua jonkin toisen koneenkäyttäjän aineistoa.
On kuitenkin olemassa paitsi valokuvausliikkeitä, myös internetin kautta toimivia digikuvapalveluita. Seuraavassa linkki MikroBitti-lehden artikkeliin, jossa on vertailtu näitä palveluita:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/06/tulostuspalvelut/
Suomen eduskunnan sivulta löytyy tieto pisimpään valtiopäivillä istuneista kansanedustajista http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hx8200.htm
Tilaston mukaan Ilkka Kanerva ja Esko-Juhani Tennilä ovat istuneet pisimpään: 32 valtiopäivillä.
Muinaistulien yö (forneldarnas natt) on 1990-luvun Åbolands kulturrådetin ideoima ”perinne”, joka on saanut vaikutteita ruotsinkielisellä rannikkoalueella vietettävästä venetsialaisesta illasta (Venetiansk afton). Juhla on levinnyt sittemmin muuallekin Itämeren rannikolle.
Artikkeleita:
Anne Bergmanin artikkelissa käsitellään mm. juhlan oletettua alkuperää ja vartiotulijärjestelmää.
Bergman, Anne
Forneldarnas natt : framtidstro och historia i samtiden
Julkaisussa: Källan. - Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. - ISSN 1237-8356. 2006 : 1, s. 6-20.
Bröckl, Birgitta
Forneldsnatten : kom för att stanna
Julkaisussa: Skärgård : tidskrift utgiven av Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi…
Kyllä on, ihminen voi muistaa tietyn hajun vuosikymmenien takaa, ja samalla voi palautua mieleen tilanne, johon haju tai tuoksu liittyi. Siitä oli varmaan sinunkin muistossasi kyse.
Tiedetään, että pienen vauvan äiti voi tunnistaa lapsensa hajun perusteella, ja lapsi taas äitinsä äidin rinnan tuoksun perusteella.
Myöhemminkin hyvä tuoksu auttaa tunnistamaan syötävän ruoan ja pilaantuneen haju taas varoittaa syömästä. Eli hajumuisti auttaa jopa henkiinjäämisessä.
Nämä tiedot löytyvät Hely Tuorilan artikkelista Haju houkuttelee, varoittaa ja jää muistiin vuosikymmeniksi (Helsingin Sanomat 11.1.1996).
Hajumuistin kulttuurisidonnaisuudesta taas löytyy Jan Löfströmin artikkeli kirjasta Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja…
Rössymaito on etenkin Pohjanmaalla tunnettu perinneruoka. Sen ainesosat ovat rössy eli veripalttu, vesi, suola, perunalohkot ja maito.
Perunalohkot lisätään suolalla maustettuun veteen ja keitetään puolikypsiksi. Veripalttu leikataan paloiksi ja lisätään keittoon. Kypsään keittoon lisätään maito. Keitto saa vielä kiehahtaa ennen tarjolle tuontia.
Rössyn voi valmistaa monella eri tavalla, mutta yleensä siinä on ainakin verta, kaljaa tai maitoa, suolaa, jauhoja, sipulia, voita ja silavaa.
Lähteet:
Perinneruokia. Marttaliitto, 1976
Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen, 1999
Säkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Yet each man kills the thing he loves
By each let this be heard,
Some do it with a bitter look,
Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!"
Yrjö Jylhä on suomentanut sen seuraavasti:
"Sillä rakkaimpansa surmaa mies
jok'ainoa päällä maan,
joku sanoin kavalin tekee sen,
joku myrkkyä katseessaan,
sen pelkuri tekee suudelmin,
mies uljas miekallaan."
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden…
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta lainattua aineistoa ei voi palauttaa naapurikuntien kirjastoihin. Hämeenlinnan seudun kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri, mutta kirjastojen aineistoa ei kuljeteta yli kuntarajojen. Hämeenlinnan kaupungin rajojen sisällä Hämeenlinnan lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen eli pääkirjastoon, Jukolan tai Tuomelan lähikirjastoon tai kirjastoautoon.
Maanpuolustajat-marssin nuotit ja sanat löytyvät mm. Wilho Siukosen teoksesta Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava 1945). Kyseinen nuottikirja on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Anneli Saariston esittämän kappaleen "La dolce vita" on säveltänyt Matti Puurtinen ja sanoittanut Turkka Mali. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta ja maakuntakirjastojen monihausta emme löytäneet sitä italiankielisenä.
Suomen äänitearkiston tietokannasta löytyy samanniminen kappale, jonka esittäjä on Gonzales. Emme saaneet kuitenkaan selvää, onko kyseessä sama melodia. Kyseessä on single-levy. Emme löytäneet kirjastoa, josta sitä saisi lainaksi.
After Dark -yhtyeeltä löytyy "La dolce vita", mutta emme voineet levyltä tai nuotista tarkistaa, onko siinä sanoja vai pelkkä melodia ainoastaan.
Jyväskylän luokassa 78.355 (elokuvamusiikki) on WORLD cinema classics [Äänite] : songs from movies around the globe. Siinä on kappale "La dolce…
Internetistä löytyy yksittäisten terveydenhuoltolaitosten tilaluetteloja. Pohois-Karjalan keskussairaalan omaa tilaluetteloa kannattaa kysyä joko k.o. sairaalan tieteellisestä kirjastosta http://www.pkshp.fi/tieteellinen_kirjasto/paasivu.html tai hallinnosta.
Haagan terveysaseman hankesuunnitelma, jossa on yksityiskohtainen tilaluettelo löytyy osoitteesta http://www.hel2.fi/terveyskeskus/hela/Terveyslautakunta_2003/Esityslist… .
Kurjenlinnan sairaalan tilaluettelo on osoitteessa (liite) http://www05.turku.fi/ah/tervi/2005/1019014x/1249454.htm
Terveystieteiden MEDIC tietokannasta löytyi kolme sairaaloiden ilmanvaihtoa ja yksi tilasuunnittelua koskevaa viitettä:
Salumäki, Heikki, Sairaalatilojen uudistamisessa erityishuomio…
Tässä on Tullin huumekoirakoulun esite pdf muodossa.
http://www.tulli.fi/fi/07_Tulli_tutuksi/07_Tullin_huumekoirat/Tullin_hu…
Esitteen mukaan koiran sukupuolella ei ole merkitystä koiran tulevan tehtävän kannalta. Useat koirat saadaan lahjoituksina kasvattajilta. Huumekoirat ovat pääasiassa labradorinnoutajia.
Lisätietoja: Tullin koirakoulu Lapinkyläntie 161 02880 Veikkola, puh. 040-3326944
nettisivu
http://www.tulli.fi/fi/07_Tulli_tutuksi/07_Tullin_huumekoirat/index.jsp
