Helsingin matematiikkalukion lisäksi on espoolainen Olarin matematiikka-ja luonnontiedelukio ja Tapiolan matematiikkalukio. Joissakin pääkaupunkiseudun muissakin lukioissa voi painottaa matematiikan opiskelua. Tällaisia ovat Helsingissä Helsingin luonnontiedelukio, Vantaalla Lumon lukio, Martinlaakson lukio ja Vaskivuoren lukio. Lisätetoa lukioista löydät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingiss%C3%A4_sijaitsevat_erityisteht%C…
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;37260;65599
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;216;6245;6261;7685
Veikko Ahvenaisen CD-levyllä 20 suosikkia : kesäillan valssi on myös A. Heikkilän kappale Yölintu. Levyä on yhdeksässä HelMet-kirjastossa (ks. http://www.helmet.fi/record=b1130479~S9*fin ). Tämän vuoden alussa olleesta Veikon hanurikvartetin 25-vuotisjuhlakonsertista ei ole julkaistu levytaltiointia. Sen sijaan on olemassa CD-levy Veikon hanurikvartetti 20 v juhlakonsertti (Accordia 2003, tuotenro Accordia ACD 232). Tämän levyn tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=ahvenainen+veikko&ID=4b6ff4… ). HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole 20-vuotisjuhlakonserttilevyä, kuten ei näyttäisi olevan myöskään maakuntakirjastoissa.
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Tässäpä muutamia:
Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti
Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu
Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit
Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat
Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari.
2. osa: Marsin jumalat
3. osa: Marsin sotavaltias
Joshua Mowl: Suuri avaruusralli
K.A. Applegate: Animorphs-sarja
Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen
Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti
Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus
Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa…
Tämä runo on sävelletty useammankin kerran. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan sen ovat säveltäneet Martti Hela nimellä Aamukahvin ääressä (löytyy ainakin julkaisusta Koululaulusikermiä / Martti Hela), Alla Kouru samoin nimellä Aamukahvin ääressä (julkaisu Huppista hei ...! : lastenlauluja / Alla Kouru), Aarno Raninen nimellä Kukko ja kana (julkaisuissa Lystit lastenlaulut ja Lastenkonsertti : suomalaisia lastenlauluja) ja Tauno Kukko nimellä Kukko ja kana aamukahvilla (julkaisussa Komeljantti elefantti : eläintarinoita lauluin ja kuvin / [säv.] Tauno Kukko). Esa Helasvuon nimellä löytyy videotallenne vuodelta 1998 ( Salossa soi - Pikkupääskyt ja laulurastaat. 1998 Finaali. - Helsinki : YLE1 Lasten ja…
Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-…
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
Rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta on mm. laskentatoimen, budjetoinnin kirjoissa. Asiasanalla budjetointi tai laskentatoimi tai yhdistämällä asiasanat yritykset ja budjetointi voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
(Pelkästään rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta ei voi etsiä, koska asiasanaa rahoitusbudjetointi ei käytetä.)
Hyviä selkeitä määritelmiä rahoitusbudjetoinnista on esim. seuraavissa:
- Leppiniemi, Jarmo: Yritysrahoitus, 1989 (täydennettävä ajantasalla pidettävä kansio)
- Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus (s. 44-61 käsittelevät rahoitusbudjettia, myös budjetin laatimista)
Laskentatoimen kirjoissa on esimerkkejä rahoitusbudjetin…
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa…
Kyseinen raha on Italian 2 centesimi. Kustantaja Krause- yhtiön julkaisema "Standard Catalogue of World Coins: 1801-1900" löytyy hieman enemmän tietoa kolikosta. Sinä vuonna oli lyöty 37.500.000, eli mistään harvinaisesta raha ei ole kyse. Uudenveroisessa kunnossa sen arvo luettelon mukaan on noin 18 euroa ja kovin kuluneena noin 1 euro. Tietenkin kuten aina, todellinen arvo on se, mitä joku toinen on valmis maksamaan. Eli tuo luettelon arvo on enemmän suuntaa antava kun todellinen arvo.
Tietoa kunnosta voit kysellä lisää paikalliselta numismaattiselta yhdistyseltä. Yhteystiedot löytyvät ao. linkiltä.
http://www.numismaatikko.fi/yhdistykset/kaikkiyhdistykset.htm
Valitettavasti en ole löytänyt lauluun nuotteja. Etsin useammasta kirjastotietokannasta, mutta tuloksetta.
Laulu tosin löytyy äänitteenä cd:ltä Merja Laaksonen: "Hetken juhla" ja sitä on saatavana pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=laaksonen+and+h%E4%E4laulu&Sub… .
Nuottia vaan ei tahdo löytyä mistään, ei edes kansallisdiskografia Violastakaan.
Näyttäisi, että sitä ei ole saatavana kirjastoista. Musiikkiliikkeistä kannattaisi vielä tiedustella.
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-…
Heti alkuun on korostettava, ettei tämän palvelun vastaajilla ole lainopillista ammattipätevyyttä, joten hankalissa kysymyksissä kannattaa aina kääntyä asiantuntijoiden puoleen.
Lakimääräisessä perimysjärjestyksessä sukulaiset on järjestetty etäisyyden mukaisesti ryhmiin, joita kutsutaan parenteeleiksi. Laillinen perintöoikeus koskee siis vain sukulaisia. Jos vainajan sukulaisia ei ole elossa, puolison mahdolliset sukulaiset eivät kuulu laillisen perimysjärjestyksen piiriin. Tämä koskee luonnollisesti tilannetta, jossa vainajan omaisuus jaetaan ilman testamenttia. Testamentilla voidaan määrätä omaisuuden jakautumisesta toisin kuin laillinen perimysjärjestys vaatii. Jos testamentti on olemassa, vaimo kuollut eikä avioehtoa ole, leskimies…
Myös muuhun Reijo Mäen tuotantoon kannattaa tutustua, esimerkiksi viiteen tukholmalaisesta ylikonstaapeli Sakari Roivaksesta kertovaan teokseen. Vareksesta on kirjoitettu myös oheiskirjoja, kuten Mäki, Reijo: Jussi Vareksen drinkkiopas (2003) ja Markku Haapio: Vareksen Turku(2009). Suomalaisista dekkarikirjailijoista voisi mainita mm. Seppo Jokisen (päähenkilö komisario Sakari Koskinen), Matti Remeksen (päähenkilö Ruben Waara) ja Keski-Suomesta esimerkiksi Markku Ropposen (päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala). Kannattaa vilkaista myös laajaa dekkarikirjailijoista kertovaa internet-sivustoa, Tornion kaupunginkirjaston Dekkarinettiä osoitteessa http://www.tornio.fi/Kirjailijat.
Kysymyksesi perusteella oletan, että etsit elokuvia nuorista, jotka kokeilevat rajojaan rajuhkosti ja ajautuvat ongelmiin. Seuraavat, HelMet-kirjastoista löytyvät DVD:t saattaisivat kiinnostaa sinua:
Fish tank (Englanti, v. 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1951822~S9*fin
Bully (USA, v. 2001)
http://www.helmet.fi/record=b1822753~S9*fin
Sano että rakastat mua (Ruotsi, v. 2007)
http://www.helmet.fi/record=b1811838~S9*fin
Queens – kovat korttelit (USA, v. 2006)
http://www.helmet.fi/record=b1842150~S9*fin
Kielletty hedelmä (Suomi, v. 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1910715~S9*fin
Sisko tahtoisin jäädä (Suomi, v. 2010)
http://www.helmet.fi/record=b1997262~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1997263~S9*fin BD-levy
Skene (Suomi, v. 2003)…
Pianonsoiton alkeisoppaita on moniakin, mutta Sointuopas : sähköuruille, pianolle, harmonille jne. vastaa ehkä parhaiten tarpeitanne. Se sisältää tärkeimmät soinnut ja niiden käännökset.
Nettisivuista Pianosoinnut.net voisi olla hyödyllinen.
http://pokis.net/piano
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä…
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
