Laboratorioiden verkkosivujen useimmin kysyttyihin kysymyksiin annettujen vastausten perusteella liikuntaa voi harrastaa verikokeen jälkeen, jos vointi on normaali ja verenvuoto pistokohdasta on loppunut. Jos verta on otettu useita eri tutkimuksia varten, on näytteenoton jälkeen syytä syödä ja juoda kunnolla sekä levätä hieman.
Kerrotaan, että kun nuori rouva Aino Sibelius oli kysellyt miehensä ateriatoiveita, tämä oli vastannut: "Shampanjaa ja ostereita!" Ainolan päivittäisenä arkiruokana tarjottiin kuitenkin usein puuroa, keitettyjä perunoita ja sianlihakastiketta sekä kasviksia ja hedelmiä Ainon huolella hoitamasta puutarhasta. Yleinen pyhäruoka taas oli vasikanpaisti ja vihreät herneet. Juhla-aterioille Ainolan keittäjä Helmi Vainikainen sai tehdä lintupaistia, jota Sibelius piti lempiruokanaan ostereiden jälkeen. Ruokajuomana oli punaviiniä, merkkeinä esimerkiksi Chateau Paveil de Luze ja Pontet-Canet.
Sibelius nautti erityisesti hyvistä viineistä, hänen juomamieltymyksiinsä voi tutustua lähemmin täällä: http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/nautinta-…
Jussi Raittisen kappale " Samassa veneessä" löytyy mm. cd-levyltä "Stadin kundi kaiho" ja LP-ltä "Hirvi, älä tule tielle". Sanoitusta tai nuottia emme ole löytäneet, kokonaista tekstiä ei myöskään tunnu löytyvän netistä. Alla kuitenkin kertosäe. Äänitteitä voi halutessa pyytää kaukolainaksi
"Kaikkihan me samassa veneessä ollaan, vaikka järjestys on toki saatu tähänkin jollaan; toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Kalansaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuujätteitä kasan, sillä solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan"
Kirjassa Kasvit Suomen luonnossa (Vuokko & Peiponen, 2007) kerrotaan, että useimmat hyönteiset eivät näe punaista väriä. Värikkäiden terälehtien tehtävänä on houkutella hyönteisiä pölyttämään kukkia, ja tästä syystä punaisia kukkia ei luonnossamme juuri ole. Punaiset luonnonkukat ovat enimmäiseen violettiin vivahtavia, ja niissä on hyönteisten houkuttelijana lisäksi usein ultravioletti sävy, jota ihminen ei näe. Väri on siis tärkeä kukkien eloonjäämisen kannalta.
Vuokon & Peiposen mukaan Suomen luonnon punaisin kukka on ketoneilikka. Sitä kuitenkin pölyttävät päiväperhoset, jotka pystyvät näkemään punaisen värin.
Kirja Kukat väri väriltä (WSOY, 2005) listaa paljon punaisia luonnonkukkia, mutta kirkkaanpunaiset jäävät siitäkin…
Häme-Wikin https://www.hamewiki.fi/wiki/Mommilan_kartano sivuilta löytyy tieto, että kartano on nykyään yksityisomistuksessa. Omistajan nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Väinö Linnan romaani kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta (ns. jatkosota) vuosina 1941-1945. Romaanissa on kerrottu sotatoimista rintamalla suomalaisen sotamiehen näkökulmasta. Kirja löytynee Suomen jokaisesta yleisestä kirjastosta, joten se on helppo saada käsiinsä luettavaksi.
Hyvä teoksia Tuntemattoman sotilas –romaanin maailmaan ovat Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy monenlaisiin Tuntematonta sotilasta koskeviin kysymyksiin vastauksia, hae teoksen nimellä https://www.kirjastot.fi/kysy/haku .
Hei,
Nea ja Jere nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/tkysy/haku Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea). Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista.
Nea on lyhentymä nimestä Linnea, joka taasen pohjautuu ruotsalaisen tiedemiehen C v. Linnen nimeen ja vanamo-kasvin ruotsinkieliseen nimeen linnea. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee "taistelijarta". Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle,…
Kirjan julkaisemiseksi voit toimia ainakin kahdella tavalla.
Kaikki kirjoja julkaisevat kirjankustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia eli tekstejä, kuten romaaneja tai novelli- ja runokokoelmia. Kustantamossa käsikirjoituksesi luetaan ja kustannustoimittaja päättää, ottaako kustantamo tekstin julkaistavakseen. Kannattaa huomioida, että kustantamoihin lähetetään paljon tekstejä ja heidän vastausaikansa vaihtelee kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen. Toisekseen vain hyvin pieni osa (n. 1%) kustantamoille lähetetyistä teksteistä loppuen lopuksi päätyy julkaistavaksi.
Seuraavan linkin kautta löydät Suomessa toimivia kustantamoja www.kustantajat.com. Kustantamot toivovat ensisijaisesti valmiita tekstejä eli keskeneräisiä tekstinraakileita on…
Kopioiminen ja tulostaminen maksavat Helsingin kirjastoissa 40 senttiä sivulta. Sekä mustavalkoinen ja värillinen että paperikoot A4 ja A3 maksavat saman verran, kaikki 40 senttiä sivulta.
Herttoniemen kirjastossa on käytettävissä värillinen kopiokone ja tietokoneilta voi myös tulostaa värillisesti.
Herttoniemen kirjaston HelMet-sivut: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu…
Varauksen kulkemiseen kuluva aika riippuu HelMet-kirjastoissa monesta asiasta. Yleensä kesto on 2–3 arkipäivää, mutta se voi olla huonolla tuurilla pidempikin. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä pidempään. Näistä syistä…
Tuolta ajalta on paljon eri kirjallisuudenlajeja ja tyylejä edustavia naiskirjailijoita. Et täsmentänyt esim., kiinnostavatko runot, novellit vai romaanit. Tässä kuitenkin muutama nimi. Päivi Alasalmi, Pirjo Hassinen, Anne-Leena Härkönen, Annika Idström, Riitta Jalonen, Leena Krohn, Leena Lander, Leena Lehtolainen, Ulla-Lena Lundberg, Anja Snellman (Kauranen), Eeva Tikka, Maarit Verronen.
Sanojen aika -nimisessä tietokannassa voi tehdä hakuja kirjailijoista ja kirjoista eri hakuperusteilla http://kirjailijat.kirjastot.fi - sieltä voi tehdä lisää löytöjä.
Olemme Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa koonneet kansion koirien vaatteista, joka sisältää viitetietoja ja kopioita artikkeleista. Kansiosta löytyy myös valmiit kaavat koiran suojapuvusta. Kaava on keskikokoiselle villakoiralle. Kansiota voi tiedustella pääkirjaston tietopalvelusta.
Koiran suojavaatteita löytyy myös seuraavista artikkeleista:
Suuri käsityölehti 2005, nro 4, sivut 14-15, 58-59 "Tikkitakki meille molemmille"
Suuri käsityölehti 2006, nro 3, sivu 4-5, 60 "Ulos myös koiranilmalla"
Suuri käsityökerho 1995, nro 9 "Takki, sadehaalari ja tossut"
Suuri käsityölehti 2003, nro 10, sivu 24-25, 63 "Pikku koiran syysvaatteet"
Lehtiä on saatavissa pääkirjaston aikuistenosastolta ja lehtilukusalista, sivukirjastoista ja…
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Virallinen etunimi Lillistä tuli jo 1800-luvun lopussa. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1929 ja sitä on pidetty Liljan ja myös Karoliinan kutsumamuotona. Lillin nimipäivä on 20.5. Samana päivänä on ruotsalaisessa almanakassa nimi Lilian ja eräät ruotsinkieliset ovatkin pitäneet Lilliä ja Liliania Elisabetin lyhentymänä. Lilli on yhdistetty myös englantilaisperäiseen Lillyyn.
Lisää tietoja etunimistä löytyy esim. teoksista Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja ja
Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet.
Väestörekisterikeskuksen verkossa toimivasta Nimipalvelusta löytyy tietoja nimien esiintymisestä eri aikoina
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Laulun nimi on Ketunleipä ja se löytyy Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO:n kustantamalta CD-levyltä Piilometsän säveliä (2010). Laulu on Eeva-Leena Pokelan sanoittama ja säveltämä ja sen esittää kansanmusiikkiyhtye Freija. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa oleva levy on nyt lainassa (eräpäivä on 8.3.2013). Varauksia ei ole tällä hetkellä.
Sanat ja leikkiohjeet lauluun löytyvät Sari Pekkarisen ja Minna Vänskän tekemästä oppaasta Liikutaan laulun mukaan : opas musiikkiliikunnan toteutukseen (2012). Se löytyy Internetin kautta osoitteesta http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41146/Minna_Vansk…
Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon…
Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty useampiakin elokuva- ja televisiosarjaversioita. Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2004 viisi dvd-levyä, joihin sisältynee suurin osa Viisikoista elokuvaversioina.
Viisikko seikkailee 1 sisältää elokuvat: Viisikko aarresaarella ; Viisikko pulassa ; Viisikko joutuu ansaan ; Viisikko ja aavejuna ; Viisikko ja linnan aarre.
Viisikko seikkailee 2 sisältää elokuvat: Viisikko ja salakuljettajat ; Viisikon uudet seikkailut ; Viisikko pelastaa salaisuuden ; Viisikko löytää jäljen ; Viisikko ja lapsenryöstäjät ; Viisikko vanhassa majakassa.
Viisikko seikkailee 3 sisältää elokuvat: Viisikko lähtee merelle ; Viisikko karkuteillä ; Viisikko salaperäisellä nummella ; Viisikko vuoristossa.
Viisikko seikkailee 4…
Sinikka Nopola kirjoittaa hauskasti, mutta hänen kirjansa eivät ole näytelmiä vaan murteella kirjoitettuja hauskoja tarinoita. Päähenkilöinä ovat Eila ja Rampe ja heidän tyttärensä Likka, esim. kirjassa Eila, Rampe ja elämän tarkoitus. Muutama vuosi sitten Ryhmäteatteri esitti näytelmän nimeltä Kaaos, kirjoittanut Mika Myllyaho. Se on tragikoominen näytelmä kolmesta naisesta, jotka yrittävät elää naisen elämää roolipaineisessa yhteiskunnassa. Irja Sinivaaran kirjassa Naisten viikko ( Tammi 2007) ovat kertojina seitsemän naista, jotka ovat saanet nimensä heinäkuisen kalenteriviikon mukaan ja jotka kaikki rakastavat Jaakkojaan.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anopola+sinikka/anopola+sinikka/1%2……
"Mustia leopardeja kutsutaan panttereiksi - sekä täplikäs leopardi että musta pantteri ovat siis sama eläinlaji, mutta kyse on vain saman eläinlajin erilaisista värimuodoista." Tämä tieto löytyi sivustolta, jossa on vielä lisää tietoa ja valokuvia:http://www.tunturisusi.com/kissat/pantteri.htm .
Wikipedia on yhteisöllinen palvelu, eli sinne pääsee kommentoimaan tekstejä. Kannattaa siis kirjoittaa mielipiteensä suoraan Wikipediaan.
