Haut on tehty Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta Selmasta ja Kotimaisesta artikkelitietokannasta ARTOsta, molemmat lieneät käytettävissäsi myös yliopistossasi, joten voit itsekin tehdä haun ao. tietokantoihin asiasanalla tapaamisoikeus. Yritin myös vapaatekstihakua valvon*ja tapaamisoikeu* mutta viitteitä ei tullut yhtään.
Selman osoite on
https://finna.fi
Kirjastoissa käytettävissä tietokannoissa ei ole mahdollista rajata hakua valvontaan vaan asiasanana on tapaamisoikeus. Siksi en voi olla varma, sisältävätkö antamani viitteet nimenomaan valvontaa koskevia kommentteja.
Ohessa viitteitä, joista toivottavasti löydät aiheeseesi liittyviä kommentteja
Tekijä(t): Gottberg, Eva
Nimeke: Perhesuhteet ja lainsäädäntö / Eva Gottberg
Aineisto…
Suomalaiseksi muodoksi 'Helsinki' on ilmeisesti vakiintunut ilmeisesti vasta 1800-luvun puolivälissä. Vielä 1830-luvulla Turun Wiikko-Sanomat käytti toistuvasti ilmausta "Helsingforsissa", joka esiintyi vielä vuosisadan puolivälissä monissa suomenkielisissä kirjoissakin painopaikkana. 1700-luvun vähäisessä suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa toisaalta satunnaisesti esiintyä sellaisia muotoja kuin "Helsingistä" (1767), "Helsingi" (1775) ja "Helsingin-kaupunki vel Helsinki" (1787).
Suomalainen paikannimikirja. - Karttakeskus, 2007.
1800-luvun suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa netissä
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Ainakin vuoden 1847 Suometar näyttää tunteneen 'Helsingin'.
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos…
Kyseessä oli ilmeisesti katkelma Senecan teoksesta Elämän lyhyydestä (Otava 2018).
Seneca-sitaatteja löytyy Internetissä suomeksi esim. osoitteesta http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit1.ht… ja englanniksi osoitteesta https://www.goodreads.com/author/quotes/4918776.Seneca.
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Jo löytämiesi teosten Hoffren, Jouko: Riihimäen historia 1 ja Mäkinen, Eino: Riihimäki vuodelta -59 lisäksi löytyivät seuraavat teokset:
-Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Neljännesvuosisata seurakuntatyötä Riihimäellä (1946)
- Penttilä, Kalevi: Riihimäen kirjaston historiaa (1986)
- Penttilä, Kalevi: Sata vuotta koulutoimintaa Riihimäellä 1879-1979 (1979)
- Riihimäki 1870-1970
- Penttilä, Kalevi : Asemakylästä kaupungiksi (1998)
- Varmanen, Väinö : Hiukan Riihimäen historiaa (1983)
Kysy näitä oman kirjastosi kautta kaukolainaksi, jollei niitä ole omassa
kirjastossasi. Jos haluat etsiä vielä lisää, on kaikki Suomen yleiset kirjastot, joiden kokoelmatietokannat ovat internetissä, löydettävissä osoitteessa: http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainakin seuraavat teokset:
Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997
Wessman, Erkki: Rentun ruusu - kohtaamisia Irwin Goodmanin kanssa, 1991
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986
Goodman, Irwin: Raha ratkaisee [muistiin merkinnyt Veikko Salmi], 1967
Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Lisäksi Irwinin diskografia löytyy lehdestä Rare 1992:1.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy lisäksi pari lehtiartikkeliviitettä:
Kohi, Hanna Lauluäänen "ydin" Musiikin suunta 1992 ; (14) ; 3 ; 18-22
Irwinismi oppositiossa / koonnut: Jukka Lindfors Suomi 1991 ; 2 ; 28-37
Irwin Goodman Soundi 1991 ; (…
"Satupurjeet"-ryijyn kuva löytyy kirjasta: HÄNNIKÄINEN, Tuija: Ryijykirja. Ajatus, 1996.
Ryijyn teko-ohjeet + tarvikepaketin saa ostaa käsityöliikkeistä,
Oulussa pakettia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29. puh. 3313330. Tarvikkeiden oston yhteydessä saa opastusta ryijyn valmistamisesta, myös yllä mainittu teos on hyödyllinen.
Helsingin kirjastoista ei valitettavasti löydy äänieristettyä tilaa laulun harjoitteluun. Töölön kirjaston musiikkiosastolla on Yamahan clavinova, mutta sitäkin täytyy soittaa kuulokkeiden kanssa. Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa on sensijaan äänieristetty pianohuone, jossa luulisi laulamisenkin olevan mahdollista. Ohessa muutama linkki kirjastojen palveluihin.
Helsingin kirjastopalveluiden opas: http://www.lib.hel.fi/virkku/
Vantaan musiikkipalvelut: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fmusa.htm
Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Muinaistulien yö (forneldarnas natt) on 1990-luvun Åbolands kulturrådetin ideoima ”perinne”, joka on saanut vaikutteita ruotsinkielisellä rannikkoalueella vietettävästä venetsialaisesta illasta (Venetiansk afton). Juhla on levinnyt sittemmin muuallekin Itämeren rannikolle.
Artikkeleita:
Anne Bergmanin artikkelissa käsitellään mm. juhlan oletettua alkuperää ja vartiotulijärjestelmää.
Bergman, Anne
Forneldarnas natt : framtidstro och historia i samtiden
Julkaisussa: Källan. - Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. - ISSN 1237-8356. 2006 : 1, s. 6-20.
Bröckl, Birgitta
Forneldsnatten : kom för att stanna
Julkaisussa: Skärgård : tidskrift utgiven av Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi…
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole…
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy sekä tietoa että kuvia hevoskastanjoista: Press, Bob : Euroopan puut, Karisto, Hämeenlinna , 1993; Suomen puu- ja pensaskasvio, Dendrologian seura, Helsinki, 1992; Mikä puu - mistä puusta, Yliopistopaino, Helsinki, 1996; Kaukovirta, Erkki: Puuvartiset koristekasvit, Helsingin yliopisto, Helsinki, 1998. Teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta, www.libplussa.fi.
Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen sivulta http://www.kirjastot.fi/ pääset Linkkikirjastoon, johon on koottu internet-linkkejä aiheen mukaan järjestettynä. Pääluokan 5 Luonnontieteet ... alta löytyy 57 Kasvitiede ja sen alta taas 57.11 Puut.Pensaat. Sieltä löytyy mm. Dendrologian seuran…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Suomen rautakaudesta on nuorille kirjoitettu yllättävän vähän. Liisi Eränkö on kirjoittanut kirjan Rautakausi Suomessa. O 1990. On olemassa myös tietokoneohjelma Aikamatka Suomen esihistoriaan. WS 1998.
Matti Huurteen kirjassa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. O 1979 on käsitelty rautakautta. Kirja sopii
hyvin myös nuorille lukijoille, tosin ei ihan pienille lapsille. Lapsille taas on suunnattu teos Alkuihmiset. WS 1990, mutta siinä käsitellään yleisesti esihistoriaa, ei Suomea erikseen.
Einar Juvan Suomen kansan historia, osa 1. O 1964 käsittelee esihistoriaa ja keskiaikaa. Siinä on pari sivua myös rautakaudesta.
Lisää aineistoa voitte etsiä PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Vasemman reunan HAKU-…
Metallikuidut ovat metalleista tai metalliseoksista ohueksi vedettyjä lankoja tai metallilevystä leikattuja kapeita liuskoja, joita voidaan käyttää tekstiilitarkoituksiin. Tällaisia aineita ovat esim. kulta, hopea, kupari, teräs ja pronssi.
Metallia käytettiin vetohihnoina jo 100-luvulla jKr. Kuidut valmistettiin takomalla tai leikkaamalla ohuesta metallilevystä. Tekstiileissä metallilankoja käytettiin keskiajalla koristetarkoituksiin. Langat olivat usein kulta-tai hopeapäällysteisiä pellava- tai silkkilankoja. 1400-luvulta asti on kulta- ja hopealankoja käytetty brokadien kutomisessa.
Lähde: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet / Boncamper, Irma 2004 ; ss. 337. Teosta voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista http://www.helmet.fi.
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
J. L. Runebergin Wargen-runoelma löytyy teoksesta Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, tredje delen, episka dikter. Teos on vuodelta 1950. Wargen on kymmenkunta sivua pitkä runoelma, ei yksittäinen runo. Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavaraston kokoelmissa. Ilmeisesti runoelmaa ei ole suomennettu: tähän tulokseen on päädytty useiden käännöstietokantojen ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston tietojen perusteella.
Kyseessä voisi olla Ursula Le Guinin kirjoittama Maameren tarinat -sarja. Sarjassa on ainakin velhoja, noitia, lohikäärmeitä ja peikkoja ja taikakoulu nimeltä Roke. Sarjassa on viisi osaa ja sen lisäksi Le Guin on kirjoittanut samaan maailmaan sijoittuvia novelleja. Kirjat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Lisäksi P.C. Cast on kirjoittanut Yön talo -sarjan, jossa on vampyyrien sisäoppilaitos, jonka viisi ensimmäistä suomennettua osaa löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Mieleen tulivat myös muutama sarja, joita ei ole tietääkseni vielä suomennettu: Henry H. Neffin Tapestry-sarja sekä Richelle Meadin Vampire Academy -sarja.
