Korkea poolokaulus on tunnettu jo keskiajalla, mutta "poolokaulus" -nimityksen alkuperä on jäänyt hieman hämärän peittoon. Kaulus tunnetaan myös englanninkielisessä maailmassa nimillä "polo neck" ja "turtle neck".
"Polo shirt" -paidan historia on juontaa tennikseen. Paidan kehitti tennistähti René Lacoste 1920-luvulla. Peliuransa jälkeen hän loi paidasta menestyvän myyntituotteen, jonka myös hevospoolon pelaajat ottivat omakseen. Siitä nimi. Molempia paitatyyppejä yhdistää rento ja ilmava, pehmeä kangastyyppi.
Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Polo_shirt
https://tyylit.fi/olennaiset/miehen-kesatyyli-pikeepaita
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi.
Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.
Aikuiskoulutusopas 2001 - jota voit kysellä tutkittavaksi Työvoimatoimistosta tai kirjastoista, tai selata osoitteessa http://www.oph.fi/koulutusoppaat/aikopas/ - kertoo, että ammatillista opettajankoulutusta tarjoavat yliopistojen lisäksi mm. Hämeen, Jyväskylän, Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulut, sekä Helia Helsingissä ja Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta. Pääsyvaatimuksista ja kelpoisuuksista saat myös tietoja oppaasta, joten suosittelen, että tutustut siihen!
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Tolstoin esseen Tunnustus saat kaukolainaamalla, kysy tarkemmin lähikirjastostasi tästä mahdollisuudesta. Espoossa kaukolainapyynnön voi tehdä netissä kirjaston etusivun kautta http://www.espoo.fi/kirjasto
Tietoja kirjasta: Tunnustus / Leo Tolstoi ; suom. K. W. Järnefelt
Helsingissä. Otava. 1906. | (sid.) | Tolstoj, Lev Nikolaevič | 99 s.
Edelliset tiedot ovat Helka-tietokannasta.
Tolstoin esseetä nimeltä Tunnustus on ainakin käsitelty seuraavassa kirjallisuudenhistoriallisessa teoksessa: Tekijä Anhava, Martti Teos Totta puhuen : kirjoituksia : Otava, 2004. Tämän teoksen saa lähikirjastosta.
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
Näitä etunimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaukset:
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti…
Pääkaupunkiseudulla ei löydy Follettin kuunnelma Maata etsimässä, mutta se löytyy alkuperäisenä nimellä Earthsearch ja on lainattavissa.Siinä on 4tuntia 25 minuttia kuunnelmaa, joten se ei ole kokonaisuudessa koska Earthsearch 1 ja 2 on esitetty yhteensä 20:ssa 30 minuutin osassa vuosina 1981 ja 1982.
Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löydy lainattavaa aineistoa tällä nimellä.
Wikipediasta hakusanalla Maata etsimässä löytyi seuraava tieto: "Sarja on kirjastoluetteloiden mukaan saatavana muutamissa kirjastoissa lainattavina äänikasetteina[1], mutta kaukolainapyyntöön vuonna 2006 saadun vastauksen mukaan kasetteja ei loppuunkulumisen vuoksi voi lainata".
Katso lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maata_etsim%C3%A4ss%C3%A4
http://en.wikipedia…
Tuija Lehtinen on paitsi nuortenkirjailija myös naistenviihteen taitaja. Lisää viihdekirjallisuudesta ja Lehtisenkin tuotannosta voit lukea esim. seuraavasta kirjasta: Kotimaisia naistenviihteen taitajia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu Oy 1999.
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat".
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Maarit Hurmerinnan (os. Äijö) ensilevytys tapahtui vuonna 1973. Kappale oli Jim Pembroken säveltämä Aamun tulo. Ensimmäinen LP, "Maarit", julkaistiin myöhemmin samana vuonna.
Lisää tietoa Maaritista löydät esim. osoitteesta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/Maarit
VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Aalto-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=00fccd9e-2d0a-4bd…
Lisäyksenä vielä: Nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän. (Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Mahtaisiko olla kyse Camelot-nimisestä piirroselokuvasta vuodelta 1998? Suomen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä löytyvät tiedot vuonna Suomessa vuonna 1999 esitetystä animaatioelokuvasta. Lisää tietoa elokuvasta voit lukea kansainvälisestä iMDB-elokuvatietokannasta.
Elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta on lainattavana joissakin Suomen kirjastoissa. Frank-monihaulla voi tarkistaa, minkä kirjastojen kokoelmiin tallenne kuuluu. Voit tilata tallenteen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
http://www.imdb.com/title/tt1125860/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.elonet.fi/fi
Kysymykseen on mahdoton vastata, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon Raamattuja on maailmassa kaikkina vuosisatoina painettu. Wikipedian artikkelin mukaan pelkästään englanninkielisiä ns. Gideonin raamattuja on painettu yli 2 miljardia kappaletta ja Jehovan todistajat arvioivat kokonaismääräksi 6 miljardia. En onnistunut löytämään edes karkeata arviota pelkästään Suomessa julkaistujen Raamatun eri versioiden painosmääristä (painosmäärät ovat yleisesti ottaen ns. liikesalaisuuksia), mutta on selvää, että sitä on täytynyt pelkästään viralliseen seurakuntien käyttöön painattaa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoonankin menevä määrä.
Raamattu on laaja teos, mutta se painetaan usein ohuelle erikoispaperille, josta käytetään myös…
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
