Sadun nimi on Hajamielinen sisilisko ja surullinen sammakko. Sen tekijä on Marjatta Kurenniemi. Satu löytyy suomalaisten satujen antoloiasta Valtterin matkassa(Weilin+Göös,1997).
Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan (HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)) mukaan Iida Turpeisen Elollisten käännösoikeudet on tosiaan myyty useille kielille (liettua, kreikka, englanti, latvia, ruotsi, arabia, norja, albania, saksa, puola, sloveeni, korea, espanja, japani, hollanti, katalaani, italia, tšekki, portugali, ranska, vietnam, tanska, englanti ja unkari). Kaikki käännökset ovat kuitenkin vasta "tulossa"-tilassa. Sivustolla näkyvä käännösoikeuksien myyntiajankohta antanee jonkinlaista osviittaa siitä, milloin käännöksen ilmestymistä voi odottaa.Tarkempia tietoja voisi kysyä romaanin käännösoikeuksien myyjältä, Helsinki Literary Agencyltä: https://www.helsinkiagency.fi/
Englanninkielinen termi vaikeudelle tuottaa r-äännettä on 'rhotacism'. Se on englantia puhuvassa maailmassa yksi artikulaatiohäiriöihin luettavista puhevioista. Muita vastaavia ovat esimerkiksi l-äänteen tuottamiseen liittyvä 'lambdacism' ja ässävika 'sigmatism' ('lisp').
Rhotacism Definition & Meaning - Merriam-Webster
DWG-tiedostoja voidaan katsella Windowsissa käyttämällä Autodeskin ilmaista DWG TrueView -ohjelmaa Ne voidaan avata myös muilla DWG-muotoa tukevilla kolmansien osapuolten sovelluksilla, kuten CorelCAD, IMSI TurboCAD ja Adobe Illustrator. AutoCAD on julkaissut useita muunnelmia DWG-formaatista.
Lataa Autodesk-katseluohjelmia | Ilmaiset verkkokatseluohjelmat | Autodesk
Myös Microsoftin Visiolla voi avata DWG:t:
Officialhttp://tinyurl.com/DWG-avaaminen
Adobella on mahdollista muuntaa DWG-tiedostoja PDF-tiedostoiksi:
http://tinyurl.com/PDFksi
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa tietoa murroksesta toimistotyöss,
Vepsäläinen, Kerttu; Tietotekniikka ja työn muutos hallinnossa 1988,
Suomalaisen työn historiaa korvesta konttoriin, 1999
Fonossa on tietue, jossa sanotaan kappaleen nimeksi "Ali-Baba (tässä: Titicacajärven jäät)" (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=81af17bc-193a-40a… ). Säveltäjä on Alfred (Fred) Markush ja sovitus Ummetuksen. Kyseessä on instrumentaaliesitys kappaleesta, jonka alkuperäisnimi on Ali-Baba ja joka on meillä paremmin tunnettu nimellä Eldankajärven jää. Ylessä on kyseinen levy, mutta ikävä kyllä siitä sai vain Ummetuksen soittajien taiteilijanimet:
- Moscowitz, Dimitri (laulu, kosketinsoittimet),
- Distortnäs, Roudar von (laulu, kitara),
- Ots, Kalju (laulu, rummut),
- Pattersson, Rune (laulu, bassokitara)
Oikeita nimiä voi tiedustella Gramex ry:ltä (http://www.gramex.fi/ ), joka maksaa soittajille mm.…
Kysymys edellyttäisi pitkää aiheeseen paneutumista, jotta lähdekirjojen sisällöt saisi tarkistettua ja todettua, toteutuuko niissä ensimmäisen kysymyksen sisältö. Tässä vastauksessa tarjotaan asiasanoja kirjastohakuun sekä lähdekirjoja tutkimuksen aloittamiseen, koska todennäköisesti aiheen laajuus vaatii tietojen yhdistelemistä ja päättelyä eri lähteitä apuna käyttäen.
Asiasanayhdistelmiä, joilla vastauksen kirjahaut on tehty kaupunginkirjaston tietokannassa:
1. tunteet JA hallinta JA lapset
2. sosiaaliset taidot JA lapset JA sosiaalinen asema
3. tunteet JA lapset JA ryhmäkäyttäytyminen
4. ryhmäkäyttäytyminen JA lapset
5. lapset JA vertaisryhmät JA sosiaalinen käyttäytyminen
6. tunne-elämän kehitys JA lapset JA sosiaalinen kehitys…
Lasten tietokirjoja löytyi kaksi. Taina Huuhtasen Ennen vanhaan, Kirjayhtymä, 1980 sisältää kertomuksen lähdöstä Suomesta Amerikkaan sivuilla 54-57. William Kurelekin runsaasti kuvitetussa kirjassa Unelma uudesta maailmasta eli kertomus Pohjois-Amerikan eurooppalaisista siirtolaisista, Weilin+Göös, 1986 ei mainita mitään kansallisuutta erityisesti, mutta kirjoittajan vanhemmat ovat syntyisin Ukrainasta. Lisäksi Jennifer L. Holmin historiallisessa nuortenromaanissa Jokilaakson ainoa tyttö, Karisto, 2000 kerrotaan amerikansuomalaisista ja Erkki Rekimiehen nuorten seikkailukirjassa Hopeakynsi, 2. p., WSOY, 1970 kerrotaan suomalaisista uudisasukkaista kuten myös Eino Auerin seikkailukirjassa Hopeaperintö, Gummerus, 1935 ja J. K. Kulomaan…
Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.
Kyselemäsi kirja on ilmeisesti Pentti Eertamon Lohjan murteen kirja -simmottis, joka on jatkoa saman tekijän samannimiselle kirjalle (alaotsikko tämmöttis). Julkaisija on Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, ja kirja on ilmestynyt v. 2000. Tiedon sain Lohjan pääkirjastosta.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Suomen Kuvalehden haastattelussa (1997;21, 18-23 s.) mainitaan Hannu Salaman kirjoittaneen 3 dekkaria Aki Rautala nimellä. Totta siis, eikä vain huhua.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt teosta, joka käsittelisi venäläisiä seinäkellojen koristemaalareita. Khokhloma folk painting (1974 ja 1980) -teoksesta löytyy kuvaus kyseisestä tekniikasta ja vähän tietoa koristemaalareista, mikäli kyseessä olisi juuri tällä tekniikalla tehty koristelu.Teoksessa ei kuitenkaan ole kuvia kelloista, vaan astioista ja koriste-esineistä. Oheisella sivulla esimerkki Khokloma-kellosta (sivun alalaita vasemmalla): http://www.russianlegacy.com/en/go_to/shopping/img/clocks_01.htm
Mikäli teillä itsellänne on seinäkello, josta haluaisitte tietoa, on myös mahdollisuus turvata asiantuntijoihin. Avotakka -lehdessä on Antiikki ja vanhat tavarat -palsta lehden lopussa, jolle voi lähettää vanhoja esineitä ja…
Puihin ja metsään liittyvistä uskomuksista ja kansanperinteestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hjelt, Marjut: Taikametsä, tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä, 2000. Tässä Jaana Aallon kuvittamassa teoksessa on nimenomaan metsään ja metsän olentoihin liittyviä uskomuksia, tarinoita ja taikoja.
Kovalainen, Ritva: Puiden kansa, 1997
Relve, Hendrik: Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä, 1997
Metsä ja metsänviljaa, (Kalevalaseuran vuosikirja ; 73), 1994.
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Koirahullun päiväkirja -sarjan ainakin toistaiseksi viimeinen osa on Pentukuumetta (2005). Edeltävät osat ovat Koiran kokoinen kesä (2000), Koirista parhain (2001), Enkelikoira (2002), Tottelemattomuuskoe (2003) ja Viittä vaille voittajaluokkaa (2004).
Lisäksi Meripaasi on kirjoittanut oman sarjansa Koirahullun päiväkirjoissa esiintyvän Kissen ympärille. Sen osat ovat Elämäni frettinä (2006), Pöllöhilloa (2007) ja Koppakuoriaiskevät (2008). Sittemmin Meripaasi on kirjoittanut Irin kennel -sarjaa.
Koirien käyttäytymiseen liittyvistä häiriöistä löytyy tietoa useista koirakirjoista. Kirjoja selailemalla selviää, että paniikkihäiriön sijaan puhutaan enemmän koirien käyttäytymishäiriöistä, arkuuksista ja peloista.
Tässä muutama vinkki:
100 vinkkiä koiran käytösongelmiin http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1982520?lang=fin
Pieni koirankoulutusopas : hyvätapaisen koiran koulutus ja käytösongelmien korjaaminen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1854653?lang=fin
Pelkopurija ja huomionhakija : koirien käyttäytymisongelmista ja niiden hoidosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1350142?lang=fin
Lisäksi verkosta löytyy kirjoituksia koirien käyttäytymisestä pelko- ja stressitilassa:
http://www.narulelu.com/…
Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun
- se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut
- se on sisällöltään vanhentunut
- se on jäänyt "seisomaan hyllyyn"
- kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan
Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen.
Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän.
Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä…
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen…
