Kyseinen teos on nimeltään Batrakhomyomakhia (Rottahiiritaistelu) ja sen tekijästä ei ole tietoa.
Rottahiiritaistelussa parodioidaan antiikin sankarieepoksia, mm. Homerosta. Gunnar E. Rancken on suomentanut katkelmia teoksesta ja käännökset löytyvät vuonna 1927 ilmestyneestä kirjasta Poimintoja klassillisesta runoudesta. Ranskankielisen käännöksen (La Batrachomyomachie ou Combat des grenouilles et des rats. 1865) pituus on 70 sivua, suomennettuna on vain 7 sivua.
Tiedonlähteenä tiedon etsimisessä oli Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja H.K. Riikosen teos Antiikin kirjallisuus ja sen perintö.
Egyptin historiaa koskevia linkkejä on koottu Kirjastot.fi:n Linkkikirjastoon (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/ ) luokkaan 91.11. Niitä löytyy tuosta palvelusta lisää myös hakusanalla Egypti. Linkkejä on koottu myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston hakemistoon:
http://www.makupalat.fi/histori1.htm#egypti
Lisäksi vielä kaksi sivua:
http://www.wsoy.fi/koulu/reaali/historia/aika/muinainenmaailma/index.htm
http://www.cedunet.com/koulut/lyseo/egypti/luettelo.html
Seuraavista teoksista mm. voisi olla hyötyä:
Egyptin taide:
Maailmantaiteen kirjasto. Varhainen taide. 1996
Pyramidit:
Mellett, Peter: Pyramidit. 2000
Macaulay, David: Pyramidi.1979
Muumiot:
Tyldesley, Joyce: Muumiot. 2000
Putnam, James: Muumiot. 1999
Grimberg, Carl: Kansojen…
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan tuo vuonna 1933 julkaistu käännös Kansojen varallisuus 1 : ensimmäinen nide on jäänyt ainoaksi käännökseksi - ja keskeneräiseksi - teoksesta "An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations".
Pelkästään tsekkiläistä ruokakulttuuria koskevaa kirjaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksissa Culinaria: makujen Eurooppa (2001) ja Makuja laajentuvasta unionista (2002) on käsitellään myös Tsekkiä. Reseptejä löytyy myös Catherine Atkinsonin teoksesta The practical encyclopedia of East European cooking : the definitive collection of traditional recipes, from the Baltic to the Black Sea (1999).
Aino-tietokannasta nämä kirjat saa esiin yhdistämällä asiasanat ruokakulttuuri tai ruokaohjeet ja asiasanan Tsekki http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1138711959&ulang=…
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään…
Aarnikotka on alun perin Lähi-idästä, ja sieltä se on levinnyt eurooppalaiseen mytologiaan. Olentoon liitetyt merkitykset ovat sitten vaihdelleet ajan ja paikan myötä.
Aarnikotka on kuitenkin aina kuvattu kotkan ja leijonan risteytyksenä. Nämä kaksi ovat olleet voimakkaita ja kunnioitettuja eläimiä, joten molemmat yhdistävän aarnikotkan on nähty henkilöivän poikkeuksellista voimaa ja uljautta. Siksi sitä on käytetty paljon vaakunoissa. Muinaisessa Assyriassa se kuvattiin hautojen ja pyhättöjen suojelijana.
Antiikin Kreikassa aarnikotkien uskottiin vetävän Apollonin vaunuja. Niiden uskottiin myös vartioivan kulta-aarteita. Roomalaisten mukaan ne myös kaivoivat kultaa maasta ja jopa rakensivat pesänsä kullasta. Sen uskottiin…
Lastenkirjallisuutta kannattaa hyödyntää myös lähihoitajan työssä. Tarinat auttavat käsittelemään tunteita, sietämään erilaisuutta, tuottavat iloa, elämyksiä ja lohtua sekä
vahvistavat lasta identiteetin rakentamisessa. Hyviä oppaita aihepiiriin ovat esimerkiksi Päivi Heikkilä-Halttusen Lue lapselle!: opas lasten kirjallisuuskasvatukseen sekä
Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu: lasten ja nuorten kirjallisuusterapia. Nykylastenkirjallisuus käsittelee ennakkoluulottomasti myös ns. vaikeita aiheita, kuten kuolemaa.
Kirjastosta voi pyytää räätälöityjä kirjapaketteja erilaisista aiheista. Kannattaa myös tutustua Oulun kaupunginkirjaston Lukumetka-sivustoon, joka on suunnattu perheille ja
perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.…
En löytänyt anatomian kirjoista vastausta kysymykseesi. Ihmisen aivojen painoksi mainittiin n. 1,3-1,5 kg. Naisen aivot ovat yleensä hieman kevyemmät, koska naiset ovat yleensä miehiä pienempiä. Ihmisen pään kokoa pohdiskeltiin nettisivulla, jolla tutkijoiden joukko kartoittanut kaikenlaisten asioiden painoja. Siellä ihmisen pään painoksi arvioidaan n. 4,5-5 kg sukupuolesta riippumatta. Toisaalta ihmisen pää painaa n. 10 % ihmisen omasta painosta, joten naisen pää on tämän arvion mukaan miehen päätä pienempi.
Lähde:
https://whatthingsweigh.com/how-much-does-a-human-head-weigh/
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo)
Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen".…
Hei
Perehdyin tuohon leikkiin leikkiin ja ilmeisesti teidän versionne Kuusankoskella on ollut niin paikallinen, ettei kertomaasi versiota löydy löytämästäni lähdeaineistosta. Löytämäni versiot mukailivat tätä ruotsalaista vastaavaa leikkiä:
Bro bro brella
klockan ringer elva
Keisaren står i sitt höga slott
så vit som snö så svart som mull
varför är kneckten bättre än sin herre
den som kommer allra sist
han skall heta döden.
Esim: "rump rump rullaa, reka reka rellaa...."
Valitettavasti teidän versionne alkuperä jää nyt selvittämättä.
Aale Tynnin teoksesta Kootut runot löytyy Kalastajan tytär -niminen runo. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi/.
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
"Suloinen Maria", jonka Timo Kojo esittää ja suomalaiset sanat: Markku Juhani Salo, on käännöskappale: Beautiful Maria of my soul (säv. Robert Kraft & Arne Glimcher).
On olemassa nuotti, jossa on englanninkieliset sanat (suomenkieliset sanathan voi poimia cd-levyltä):
SOUNDTRACK SELECTIONS FROM THE MAMBO KINGS (Miami; Warner Bros., c1992)(NUOTTI)
-nuotti (2kpl) näyttää olevan Kuopion kirjastossa luokassa 78.355 SOU, sen saa varmaankin kaukolainana Maaningan kirjaston kautta.
Värityskirjoilla ei ole omaa kirjastoluokkaa, vaan ne ovat siinä luokassa, johon ne aiheensa puolesta kuuluvat. Monet värityskirjat ovat kuvakirjaluokassa, joka on YKL-luokituksessa luokka 85.2
Ei ole isänne satuillut, vaan toden totta, sellainen kirja on olemassa! Kyseessä on Kornei Tsukovskin teos Barmalei. Suomeksi se on ilmestynyt Kirsi Kunnaksen riimittelemänä ja Weilin+Göösin kustantamana vuonna 1971.
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tbarmalei/tbarmalei/1%2C1%2C8%2CB/frame…
Tässä hiukan maistiaisia:
Lapset pienet kuunnelkaa:
ei saa mennä Afrikkaan,
Afrikkaan juoksemaan.
---
On Afrikassa ryöväri,
syöväri, kyöväri,
On Afrikassa häijy Bar-ma-lei!
Hän Afrikassa väijyy
ja puree ja lyö
ja lapsia syö -
tuo kauhea, hirmuinen, ahne Barmalei!
Eipä valitettavasti tainnut selvitä tämä joululaulu. Kollega ehdotti Martti Helan laulua Joulupukki, kelpo ukki, jossa on mm. tällaisia säkeitä:
”Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla
päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla."
Toisessa kohdassa lauletaan näin:
”Tonttukultain töppösiin kun pohjat pannaan puiset,
kopsuttain kulkevat tontut joulukuiset."
Mutta muistamaasi kohtaa laulusta ei löytynyt.
Yksityisyyden suoja työpaikalla on tiukka, mutta koska työpaikan tilanteet ja työsopimukset voivat olla moninaisia, sinun kannattaa keskustella asiasta joko ammattiyhdistyksesi luottamusmiehen tai ammattiyhdistyksen lakimiehen kanssa. Jos et kuulu liittoon, apua voit saada ainakin seuraavista palveluista :
Kysy eduskunnan kirjastosta :
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/feedback/tietopalvelukysymys.htx
Etelä-Suomen aluehallintovirasto : Työsuhde- ja työhyvinvointipäivystys :
http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_asiakaspalvelu
Asiaan liittyviä lähteitä:
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759#L7P23
Laki yksityisistä turvallisuuspalvelveluista :
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/…
