Kirjastot ottavat vaihtelevasti vastaan lahjoituksia. Uudet ja kysytyt kirjat voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, mutta monista lahjoituskirjoista on riittävästi entisiä kappaleita kirjastojen kokoelmissa. Jos kirjastossa on kierrätyshylly, niin lahjoituskirjoja voi joutua sinne. Jos haluaa lahjoittaa kirjoja kirjaston käyttöön, niin kannattaa kysyä etukäteen kirjastosta jossa asioi, että onko niille tarvetta. Kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyihin voi itse viedä kirjoja.
Kuten kaikki vesi, myös tislattu vesi koostuu vedystä ja hapesta. Tislaus eli veden puhdistaminen kuumentamalla höyryksi, joka taas jäähdytetään nestemäiseksi vedeksi, ei vaikuta itse veden atomaarisiin ominaisuuksiin eli vesi pysyy kahden vety- ja yhden happiatomin muodostamana alkuaineena. Tislauksen avulla poistetaan vedessä (tai muussa nesteessä) olevia aineksia, joita tällöin kutsutaan epäpuhtauksiksi. Esimerkiksi veteen liuenneet suolot voidaan poistaa tislaamalla.
Käytännössä kotioloissa tislatussa vedessä on aina pieniä määriä muitakin alkuaineita, koska niitä leijuu elinympäristössämme, emmekä voi niiden liukenemista tislattuun veteen. Laboratorio-oloissa lienee kuitenkin mahdollisuus tislata vettä niin tiukasti valvotuissa…
Helsingin Sanomien artikkelissa vuodelta 1991 kerrotaan, että puolet Suomen kuntien peruskouluista ja lukioista aloitti lukuvuotensa tiistaina 13.8.1991. Koulut alkoivat pääsääntöisesti viimeistään 14. tai 15. elokuuta. Muutamat koulut olivat alkaneet jo aikaisemmin.
Koulun aloituspäivää ei ole laissa määritelty, ja kukin kunta voi päättää aloituspäivän itse. Yleensä aloituspäivä sijoittuu elokuun puoliväliin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukuvuosi
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980852
Aineistohakumme verkossa - Plussa - löytyy sivulta , josta voi todeta, että esim. Espoon pääkirjastossa löytyy Johanna Reijan mainio opas Tee se itselle 14. Siinä neuvotaan, miten kevytrakenteinen puinen autokatos voidaan rakentaa.
Runo on Ahlstedtin kokoelmassa Unirakastetulle (Suuri suomalainen kirjakerho 1982):
Olen kaunis
sen katseet sanovat
mitäpä iloa siitä
nyt enää kenellekään.
Japanin kielen oppikirjoja löytyy runsaasti Suomen yleisesti kirjastoista. Joten omasta kotikirjastostasi saat varmasti lainattua tai ainakin tilattua japanin alkeisoppikirjan. Suomen kielellä on julkaistu muutama ihan hyvä alkeisoppikirja. Kannattaa tutustua ainakin Kawatan "Japanin kieli"-teokseen, jonka saa myös kuuntelukaseteilla varustettuna sekä Takako Karppisen "Japanin kielen alkeet"-teokseen.
Suomeksi on ilmestynyt myös kaksi suppeahkoa sanakirjaa eli Tero Salomaan "Japani-Suomi-sanakirja" sekä Igarashin ja Kauppilan "Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa". Niillä pärjää varmasti opintojen alkuvaiheessa. Vaativampaa käyttöä varten kannattaa lainata tai ostaa laajempi englanti-japani- ja japani-englanti-sanakirja. Niitä…
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Perintökaari 40/1965 ja sen voimaanpanolaki 41/1965 ovat tulleet voimaan 1.1.1966. Perintökaaren 3 lukua, jossa säädetään puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä on muutettu lailla 209/1983. Muutos tuli voimaan 1.9.1983. Perintökaarta on muutettu muiltakin osin useaan otteeseen. Ajantasaista lakia voi lukea esim. ilmaisessa Finlex-palvelussa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040.
Jos tarvitsette oikeudellista apua konkreettiseen kysymykseen, asiasta voi olla yhteydessä esimerkiksi oikeuslaitoksen oikeusapuohjaukseen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.oikeus.fi/32542.htm
Myös Suomen Asianajajaliiton jäsenet tarjoavat eri paikkakunnilla maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. http://www.…
Svinhufvudin suku on peräisin keskiajalta Ruotsin Taalaimaalta. Ilmeisesti jo 1400-luvun alussa suvun edustaja oli käyttänyt villisian päätä vaakunassaan. Sukunimenä sitä käytettiin varmuudella 1400-luvun puolivälin jälkeen. Svinhufvudin suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 nimellä Svinhufvud af Qvalstad tämän vaakunatunnuksen mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_af_Qvalstad
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvudsläkten
Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan.
Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit
avaimet vara-avaimet Lahti
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna…
Suomen Ratsastajainliiton kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.ratsastus.fi ja SRL:n hyväksymistä ratsastuskouluista ja -talleista löydät listan osoitteessa http://www.nouseratsaille.fi .
Maanpuolustajat-marssin nuotit ja sanat löytyvät mm. Wilho Siukosen teoksesta Nuorten laulukirjan säestyksiä (Otava 1945). Kyseinen nuottikirja on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Aiheesta lapset ja julmuus/lapset ja väkivalta/lapset ja aggressiivisuus löytyy Helmet-tietokannasta runsaastikin kirjallisuutta. Seuraavassa muutamia poimintoja tietokirjallisuudesta:
- Miller, Alice: Alussa oli kasvatus: kätketty julmuus ja väkivallan juuret, WSOY 1985
- Peltonen, Anne: Apua ajoissa : tunnista lapsen hätä, Kirjapaja 2004
- Laitinen, Merja: Häväistyt ruumiit, rikotut mielet : tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä, Vastapaino 2004 (Tammer-paino)
- Kiusaaja keskellämme : lapset, nuoret ja väkivalta / toimittaja: Brita Jokinen-Morris ; asiantuntijat: Jari Sinkkonen, Liisa Keltikangas-Järvinen ; haastateltava: Anne Eskelinen
Yleisradio 2001, 1 CD-äänilevy
- Greene, Ross…
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Kävin läpi Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tietokantoja enkä löytänty aivan tarkkaan aiheeseen osuvaa kirjallisuutta. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löysin seuraavat teokset, jotka liittyvät kasvattajien koulutukseen.
Askling, Berit, Some notes on the teacher education programme in SwedenLinköping : Universitetet i Linköping , 1994 Sarja: (Rapport / Universitetet i Linköping, institutionen för pedagogik och psykologi ; 178)
Dahlberg, Gunilla, Förskola och skola : om två skilda traditioner och om visionen om en mötesplats / av Gunilla Dahlberg och Hillevi Lenz Taguchi
Stockholm : HLS (Högsk. för lärarutbildning) , 1995
Huomautus: Särtr. ur: Grunden för livslångt lärande : en barnmogen skola : betänkande / Utredningen…
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
Pirkko-Liisa Perttulan kirjassaan Tyttöjen jutut tästä ennustusvälineestä (yksinkertainen origami) käyttämän nimen kirppu ohella lasten on kuultu käyttävän nimeä ennustuskirppu.
Waldemar Bühlerin kirjassa Paperi- ja pahvityöt sekä kirjansidonta (WSOY 1961) ja Anja Bühlerin kirjassa Tyttöjen suuri askartelukirja (WSOY 1971) samanlaisesta paperitaitoksesta käytetään nimitystä "taivas ja kadotuksen kuilu".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei tunne virallista suomenkielistä vastinetta "paper fortune teller" - ennustusvälineelle.
