Keniassa toimiva Sheldrick Wildlife Trust pelastaa ja palauttaa luontoon orvoksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia. Projektia rahoitetaan kummitoiminnalla, josta saa lisätietoa säätiön sivuilta: https://www.sheldrickwildlifetrust.org/orphans. Kummiuteen kuuluu nimikko-orpo, jonka kuulumisista saa tietoa säännöllisesti.
Maailman luonnonsuojelusäätiö (WWF) tarjoaa symbolisia lajiadoptioita, joilla voi tukea useiden eri eläinlajien suojelua. Adoptoija saa halutessaan aiheeseen liittyvän lahjapaketin. Lisätietoa: https://gifts.worldwildlife.org/gift-center/gifts/species-adoptions.aspx.
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta…
Tietoa kannattaa etsiä kirjastossa YKL-luokasta 66.3.
Mm. seuraavat kirjat:
Kankainen: Rakennushankkeen ohjaus
Mäki: Aikataulukirja (Ratu 2004)
Peltonen: Projektinjohtorakentamisen kehittäminen
Koskenvesa: Pientalon rakentaminen
Hietanen: Tietomallit ja rakennusten suunnittelu
Etsimäsi kaltaisia cd-levyjä löytyy Helmet-kirjastosta runsaasti. Ne löytyvät Helmet-haussa käyttämällä sanahaussa hakusanoja 'rentoutus' ja 'taidemusiikki': http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rentoutus+taidemusiikki&m=&l=&…
Näistä suosittelemme erityisesti Naxoksen julkaisemaa 3 cd:n kokoelmaa "Levollisia hetkiä : lähes 4 tuntia levollista ja rauhoittavaa klassista musiikkia": http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=levollisia+hetk…
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Suosittelisin varaamaan ajan Lasipalatsissa sijaitsevasta Kohtaamispaikasta, jonka julkaisutyöasemissa on käytettävissä Adobe Acrobat Pro 6.0 ja skannerina 4800dpi:n Epson Perfection 4870 Photo. Koneissa olevalla Photoshopilla voi ehkä jälkikasvu piirrellä, jollei se ole liian monimutkainen sellaiseen tarkoitukseen. Muussa tapauksessa kannattaa varata jotakin muuta ajankulua, sillä Kohtaamispaikalla ei ole lapsille kirjoja. Julkaisutyöasemien tarkemmat tekniset tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/83033704-16bd-46d2-977f-b22d9300654c.aspx.
Kohtaamispaikka ei ole auki sunnuntaisin, mutta maanantaina sinne pääsee. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/. Julkaisutyöaseman voi…
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainakin seuraavat teokset:
Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997
Wessman, Erkki: Rentun ruusu - kohtaamisia Irwin Goodmanin kanssa, 1991
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986
Goodman, Irwin: Raha ratkaisee [muistiin merkinnyt Veikko Salmi], 1967
Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Lisäksi Irwinin diskografia löytyy lehdestä Rare 1992:1.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy lisäksi pari lehtiartikkeliviitettä:
Kohi, Hanna Lauluäänen "ydin" Musiikin suunta 1992 ; (14) ; 3 ; 18-22
Irwinismi oppositiossa / koonnut: Jukka Lindfors Suomi 1991 ; 2 ; 28-37
Irwin Goodman Soundi 1991 ; (…
Vähissä tuntuu kirjat aiheesta olevan. Jos aiheeseen luetaan myös kirjanpito saadaan jotain tuloksia.
Kauppakorkeakoulun Helecon MIX -tietokanta antaa seuraavat toivottavasti relevantit teokset:
Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : sata vuotta suomalaista tilintarkastusta / Leena Kosonen, julk. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2005
Luvun 5 Sisällys:
Sadan vuoden saldo - tilintarkastuksen kokonaiskuva
Konkurssisäännöstä standardeihin
Tositteiden prikkauksesta virtuaaliympäristöön
Tilintarkastuskertomus on yhteenveto tarkastuksen lopputuloksista
Mitä otsikoissa - sadan vuoden keskustelut
Sadan vuoden saldo - onko mikään muuttunut?
Virtuaaliaikainen tulevaisuus - mitä edessä 2000-luvulla?
Tietotekniikan mahdollisuudet taloushallinnon…
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm
Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI
http://www.skes.org/lonkka.php
Ainakin kerran aikaisemmin vastaavanlainen kysymys on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja silloin kysyjää kehotettiin olemaan yhteydessä Digi- ja väestötietoviraston osoitepalveluun. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Voit soittaa palveluun, puhelinnumero on maksullinen. Osoitepalvelun sivut löytyvät tästä linkistä https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Muutenkin viranomainen, joka pystyy sinua parhaiten kysymässäsi asiassa auttamaan on juuri Digi- ja väestötietovirasto, jonka sivuille pääset tästä linkistä https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.
Jo löytämiesi teosten Hoffren, Jouko: Riihimäen historia 1 ja Mäkinen, Eino: Riihimäki vuodelta -59 lisäksi löytyivät seuraavat teokset:
-Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Neljännesvuosisata seurakuntatyötä Riihimäellä (1946)
- Penttilä, Kalevi: Riihimäen kirjaston historiaa (1986)
- Penttilä, Kalevi: Sata vuotta koulutoimintaa Riihimäellä 1879-1979 (1979)
- Riihimäki 1870-1970
- Penttilä, Kalevi : Asemakylästä kaupungiksi (1998)
- Varmanen, Väinö : Hiukan Riihimäen historiaa (1983)
Kysy näitä oman kirjastosi kautta kaukolainaksi, jollei niitä ole omassa
kirjastossasi. Jos haluat etsiä vielä lisää, on kaikki Suomen yleiset kirjastot, joiden kokoelmatietokannat ovat internetissä, löydettävissä osoitteessa: http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp…
Ilmeisesti Suomen äänitearkisto r.y. on ainoa aiheeseen liittyvä yhdistys. Alla tietoa yhdistyksestä, heidän nettiosoitteensa, sekä kontaktitietoja. Heidän yhteyshenkilönsä Timo Wuori pystynee antamaan vielä lisätietoja.
Suomen äänitearkisto ry on vuonna 1965 yksityisten harrastajien perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki ennen vapaakappalelakia (1981) julkaistut suomalaiset äänitteet ja jonka tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen äänitearkisto ja muodostua toistaiseksi Suomesta puuttuvaksi kansalliseksi äänitearkistoksi. Yhdistys on julkaissut lukuisia äänilevyluetteloita ja taiteilijahakemistoja. Toimintansa aikana yhdistys on koonnut lähes täydellisen kokoelman ennen vuotta 1981 julkaistuja suomalaisia äänilevyjä…
Tietoja Puolan Pyhän Nikolauksen päivän vietosta englanniksi Internetissä:
http://www.stnicholascenter.org/Brix?pageID=93
http://www.ncsu.edu/midlink/holidays/ligon.holiday/Poland/Poland.html
Seuraavissa kirjaoissa saattaisi olla myös Puolan Pyhästä Nikolauksesta:
Collins, Stella Ross: Christmas! : traditions, celebrations and food across Europe. 167 s. Kyle Cathie, 1999. (Pasilan ja Töölön kirjastot, lainassa.)
Connelly, Mark: Christmas : a social history. 264 s. Tauris, 1999. ( Leppävaaran kirjasto, lainassa.)
Yleistietoa Pyhästä Nikolauksesta suomeksi, ei Puolan päivänviettotavoista:
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nikolaus.htm
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Suomenkielinen Wikipedia toteaa Väinö Siikaniemen olevan perinnesävelmän Emma yleisimmin tunnettujen sanojen (Oi muistatkos Emma,sen kuutamoillan) tekijä. Mihin dokumentteihin tämä tieto perustuu, on epäselvää, sillä Wikipedian tietoa ei viitata mihinkään.
Viola-tietokannassa Siikaniemi on merkitty sanoittajaksi jo vuonna 1929 tehdyn Leo Kaupin esityksen kohdalla. Onko tieto peräisin itse levyn etiketistä, sitä en pysty vahvistamaan. Toisaalta samaisessa tietokannassa on myös kirjauksia, joissa saman tekstin tekijäksi on merkitty Evert Suonio. Myös tämän tiedon lähde on epäselvä.
Tässä on selkeä ristiriita, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kaksi sanoittajaa olisi päätynyt täsmälleen samoihin alkusanoihin. Ilman perusteellisempaa…
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter
