Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
Ainakaan Kallion kirjastossa olevista Taiteilijamatrikkeleista ei kysymiäsi nimiä löytynyt. Myöskään verkossa olevasta Kuvataiteilijamatrikkelista ei löytynyt tietoa mainitsemillasi nimivaihtoehdoilla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Googlaaminenkaan ei tuottanut tulosta. Sukunimi auttaisi tietysti paljon etsintää, ilman tarkkaa sukunimeä tietoja on hyvin vaikea löytää.
On myös mahdollista, että kyseessä on sen verran tuntematon taiteilija tai mahdollisesti harrastajataiteilija, mikä selittäisi sen, että tietoa on vaikea löytää. Mikäli kyseinen henkilö on ollut Kankaanpäässä vaikuttajahahmoja, voihan tietysti olla että hänestä saattaisi olla maininta esimerkiksi jossakin paikallishistoriassa. Mikäli taas omistat…
Ikävä kyllä Kindlessä ei ole mahdollista lukea kirjaston e-kirjojen käyttämiä drm-suojattuja pdf- tai epub-tiedostomuotoisia kirjoja. Drm-suojaus vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman.
Kindleä varten tiedostot pitäisi muuttaa Kindlen tukemiksi mobi-tiedostoiksi, mutta drm-suojauksen vuoksi sitä ei kirjaston kirjoille voi tehdä.
Hyviä kuvakirjoja pienten lasten surun käsittelemiseen ovat esim. Jalonen, Riitta: Tyttö ja naakkapuu (2004); McDonald, Aril: Jukka Hukka ja Iso Hukka (2018); Saler, Karin: He, jotka jäävät jäljelle (2019) ja Sandelin, Annika: Silkkiapinan nauru (2019).
Vähän isommille lapsille suosittelen Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli (2015); Lindquist, Marita: Maleenan ilo (2007) ja Lähde, Petja: Surunsyömä (2018).
Voit hakea itse Vaski-verkkokirjastosta esim. hakusanalla "lastenkirjallisuus" ja sen lisäksi "kuolema" ja / tai "suru". Rajaa hakusi aineistotyyppi: kirja, kohderyhmä: lapset ja nuoret, päägenre: kaunokirjallisuus, kieli: suomi. Saat runsaasti osumia, mutta kannattaa lukea kirjojen kuvailut, koska useimmat eivät kerro…
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa…
The Love Boat –televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta ”The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits” (ISBN 0-7692-0068-0). Tämän ja parin muun, kyseisen kappaleen sisältävän nuottikokoelman saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta www.helmet.fi : Valitse sanahaku, kirjoita hakukenttään lainausmerkeissä ”love boat” ja rajaa aineisto nuotteihin.
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Aiheestasi on paljonkin kirjallisuutta. Esimerkiksi alla olevista voisit löytää materaalia. Ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet- ja yliopistokirjastojen Linda-tietokantojen kautta kannattaa vielä selata ainakin hakusanalla "ryhmädynamiikka"
http://helmet.fi/
http://finna.fi
- Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen / Aku Kopakkala (2011)
- Kokemuksia ryhmistä : ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta / W. R. Bion (1979)
- Koulua on käytävä : etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana / Petri Paju 82011)
- Yksilöksi ryhmässä : ryhmäanalyysi suomalaisessa terapiatyössä / toimittaneet Heidi Lindroos ja Ulrika Segercrantz (2009)
- The social psychology of behaviour in small groups /…
Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
Fraktuura-kirjaimet löytyvät esim. näistä linkeistä:
http://www.library.yale.edu/cataloging/music/fraktur.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura#Fraktuura_Suomessa
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Hakuaika Vantaan kaupungin kesätyöpaikkoihin, myös kirjastoihin, on maaliskuun loppuun mennessä, joten tältä vuodelta on valitettavasti jo myöhäistä. Hakulomakkeita saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja sinne ne myös palautetaan. Hakemukseen voi laittaa toivomuksen, mihin kirjastoon ensisijaisesti haluaa.
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka…
Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä…
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Joudu ilta kaunis- laulun nuotti ja sanat löytyy mm. kirjasta Laulukerho 3 : kolmi- ja neliäänisiä lauluja tyttö- ja naiskuoroja varten. (1957). Kirjaa näyttää olevan myös Inarin kunnankirjastossa Ivalossa. Täältä voi tarkistaa paikallaolon: http://www.lapinkirjasto.fi
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,…
