Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä:
http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp
Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä:
http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
Tämä on melko laaja kysymys. Minusta lukiolaiset voivat lukea nuorten kirjojen lisäksi melko lailla samoja kirjoja kuin aikuisetkin.
Hankinnat voisi tehdä niin, että pyytää kustantajilta syksyn 2011 ja kevään 2012 kirjakatalogit ja valitsee niistä.
Vantaan kirjasto on suunnitellut kirjallisuusdiplomit koululaisille. Heidän nettisivultaan voi käydä katsomassa, mitä he suosittelevat lukiolaisille. Osa näistä kirjoista on vielä myynnissä kirjakaupoissa. Klikkaa diplomi 5 lukiolaisille täältä:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjallisuusdiplomit
Netistä löytyy myös Netlibris-sivut, joka on verkossa toimiva koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekti. Sieltä löytyy myös kirjavinkkejä lukiolaisille http://db4.oph.fi/haut/netlibris/…
Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin…
Asteikko eli skaala on jaotus, jota käytetään mittaamiseen tai havaintojen arvioimiseen.
Luonnontieteissä käytetään esim. Celsiusasteikkoa ja musiikissa sävelasteikkoja.
Sävellaji on sävelasteikkoon (eli skaalaan) perustuva säveljärjestelmä, jonka perussäveleksi on valittu jokin 12-sävelasteikon sävel. Tietyssä sävellajissa olevassa musiikkiteoksessa käytetään pääosin kyseiseen sävellajiin kuuluvia säveliä. Sävellajeihin perustuvaa musiikkia sanotaan tonaaliseksi vastakohtana atonaaliselle ja modaaliselle musiikille.
Skaala ja sävellaji eivät siis ole synonyymejä. Sävellaji perustuu johonkin skaalaan, esim. duuriskaalaan.
Täsmällistä vastausta kysymykseesi ei käytettävissä olevista lähteistä löydy. STAKESilta http://www.stakes.fi/ uskon löytyvän tuoreempaa ja selkeämpää tietoa.
Stakesin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 esitetään arvio, että runsaasti alkoholia käyttävä viidennes juo 75 prosenttia kaikesta alkoholista. Annos on 12 grammaa absoluuttista alkoholia (esim. Stakesin Taskumatti 2000 http://www.stakes.fi/tilre/alko.htm). Litra 100% alkoholia painaa 790 grammaa (Alkoholijuomien käsikirja 2, 1986, s. 9). Kokonaiskulutukselle löytyi vain vuoden 1997 luku 35.6 miljoonaa litraa, mutta kokonaismyynti on vuonna 1999 Taskumatin mukaan ollut 36 737 000 litraa. Laskutoimituksien avulla saadaan arvio annosten määrästä.
Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta.
Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa.
Perävaunujen rakentamisesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Juurikkala, Jussi: Perävaunut (Otava, 1976)
Porter, Lindsay: The complete trailer manual (Porter Publishing, cop. 1996)
Knuutila, Juha-Ville: Monikäyttöisen kevytperävaunun suunnittelu ja dokumentointi (Turun teknillinen oppilaitos, 1999)
Kahta ensimmäistä on ainakin Helsingin kaupunginkirastossa http://www.lib.hel.fi/, josta ne ovat kaukolainattavissa. Porterin kirja käsittelee pääasiassa perävaunujen huoltoa ja korjausta, mutta siinä on jonkin verran tietoa myös rakentamisesta. Knuutilan teos on opinnäytetyö ja mahdollisuutta sen kaukolainaamiseen voit tiedustella lähikirjastostasi.
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen…
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat…
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä asiasanalla koulutusjärjestelmät. Haun tuloksista löytyvät mm. Cimon julkaisemat Suuntana-oppaat, joista yksi opas käsittelee aina yhtä maata. Meiltä löytyvät Suuntana Ruotsi, Suuntana Britannia sekä Suuntana Yhdysvallat. Samat oppaat löytyvät myös pdf-tiedostona Työministeriön sivulta osoitteesta http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx
Sieltä löytyy myös Suuntana Saksa -opas, jota ei kirjastossa ole. Näissä oppaissa ovat myös koulutusjärjestelmien nimet ko. maan kielellä.
Internetistä löytyy myös EU:n Ploteus-portaali, joka tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä. Portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/…
HelMet Library is a consortium of four public libraries in Finland: Espoo City Library, Helsinki City Library, Kauniainen City Library and Vantaa City Library. These four public libraries share the same library database and the library system. The Millennium Library System by Innovative Inter-faces Inc. was installed during 2002 and opened for public use on February 3rd 2003. The number of visits to HelMet Catalog/HelMet Web Library (www.helmet.fi) in 2010 totalled approximately 5,2 million.
Yearly (2003-2010) statistics about HelMet web visits can be found in the attachment.
Every city collects their own specific statistics. Therefore I cannot supply here any total figures.
Some information about HelMet Web Libary can be found on the…
Ainakaan Kallion kirjastossa olevista Taiteilijamatrikkeleista ei kysymiäsi nimiä löytynyt. Myöskään verkossa olevasta Kuvataiteilijamatrikkelista ei löytynyt tietoa mainitsemillasi nimivaihtoehdoilla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Googlaaminenkaan ei tuottanut tulosta. Sukunimi auttaisi tietysti paljon etsintää, ilman tarkkaa sukunimeä tietoja on hyvin vaikea löytää.
On myös mahdollista, että kyseessä on sen verran tuntematon taiteilija tai mahdollisesti harrastajataiteilija, mikä selittäisi sen, että tietoa on vaikea löytää. Mikäli kyseinen henkilö on ollut Kankaanpäässä vaikuttajahahmoja, voihan tietysti olla että hänestä saattaisi olla maininta esimerkiksi jossakin paikallishistoriassa. Mikäli taas omistat…
Japanin saarten pituuden ja maaston korkeuserojen vuoksi ilmasto vaihtelee hyvin paljon Japanin eri osissa.
Talvisin puhaltaa kuiva ja kylmä tuuli Siperiasta Japanin pohjoisosiin. Kun tuuli kohtaa Hokkaidon ja Honsun välissä kulkevan kylmän Oya Shyo -merivirran on seurauksena rankkoja lumisateita Japanin länsirannikolle.
Tyyneltämereltä puhaltava tuuli tuo Jpaniin lämmintä ilmaa. Heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana trooppiset matalapaineet aiheuttavat taifuuneja päiväntasaajan alueelle.
Lähteet: Maailmalla. Aasia. : Weilin + Göös, 2008.
http://en.wikipedia.org/wiki/Geography_of_Japan
Oulun kaupunginkirjastossa Kaleva -lehtiä voi kopioida mikrofilmiltä. Lukulaitteelta voi tallentaa muistitikulle, ottakaa muistitikku mukaanne. Lukulaitteen voi varata Varaamosta varaamo.ouka.fi. Jos ette asu Oulussa, mikrofilmejä kaukolainataan kirjastoon, jossa on lukulaite.
