Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota…
Runo on Lauri Pohjanpään "Muurahaisen neuvo". Se alkaa: "Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä." Se runon pari, joka vetää rakennushommissa eri suuntiin, on sirkkapariskunta. Runon puolivälissä isäsirkka sanoo touhua ihmettelevälle muurahaiselle: "tässä vähän ollaan pykäämässä". Muurahainen kertoo sirkoille, että heillä muurahaisilla on tapana vetää samaan suuntaan, mutta eivät ne sirkat opiksi ota.
Tämä runo sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989, s. 51-52)
Eläinrunojen kirja / toimittanut Satu Koskimies (Kirjayhtymä, 1997, s. 202)
Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin sanomien jutun mukaan (25.1.1992) juontaja Pekka Karhuvaara kuvaili alkavaa sarjaa makasiiniohjelmaksi ja estradishow'ksi. Mukana oli ainakin musiikkivieraita, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarja, ajankohtaisia keskusteluvieraita ja kilpailuosuus Häränsilmä, johon kuului tikanheittoa ja tietokilpailua. Tämän osuuden juontaja oli Juha-Pekka Jalo. Hesarin jutussa puhutaan neljästätoista jaksosta, mutta ei ole tietoa, jatkettiinko ohjelmaa niiden jälkeen. Ohjelma oli suora lähetys.
Suoraan Suomeen -lähetyksessä oli erikseen musiikkivieraat, Häränsilmän joukkueet, Suomen Osto ja Myynti -pienoisnäytelmäsarjan julkkiskirjoittajat ja vierailevat näyttelijät sekä ajankohtaiset keskusteluvieraat. Viimeksi mainittujen…
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin…
Kannattaa tutustua Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemaan verkkojulkaisuun Karjala - kieltä ja murretta,
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kielta_ja_mur…
. Myös Internetixin Suomen murteet voi antaa osviittaa, http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… .
Kirjastoista löytyy karjalan murteita esitteleviä ja käsitteleviä teoksia sekä murresanakirjoja. Karjalan eri alueiden murteita käsittellään monissa teoksissa:
Lyyra, Toivo, Tolkku : karjalaista murresanastoa, Ylä-Vuoksen alueella puhuttua. Lappeenranta 2006.
Elähän hötkyile : suomea suupielestä toiseen. Helsinki 2005.
Lahikainen, Kaisu, Silviisii. Helsinki 2004.
Kantee, Lauri, Keski-Kannaksen murresanakirja. Ooli […
Helpoimmin löydät äänikirjat menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla ruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esim. tietyn kielisiin tai jonkin kirjaston äänikirjoihin. Kirjastoissa on äänikirjoja sekä kasetilla että cd-levyllä. Kasetille äänitettyjä on vielä toistaiseksi enemmän, mutta cd-äänikirjoja hankitaan jatkuvasti lisää.
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta.
Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
Erilaisia tikkitakkimalleja löytyy seuraavista lehdistä : Moda 2012:1, 2010:5, 2009:5, 2007:5, 2006:5, 2005:1, 2004:5 ; Suuri käsityölehti 2006:3, 2005:8 ; Novita 2003:4. Burda-lehden kaavoja voi etsiä sivulta burdastyle.com. Voi joko selata kaikkia takkimalleja (hakusanat coat tai jacket) tai tehdä haun muodossa "quilted jacket".
Hei
Olet valinnut projektisi aiheeksi kiinnostavan aiheen, mutta myös melko laajan ja moninaisen.
Toivottavasti seuraavat kirjat ovat sinulle hyödyksi ja auttavat myös rajaamaan aihetta.
Kantokorpi, Mervi: Runousopin perusteet, Rikama, Juha: Kirjallisuustieto, Huhtala. Liisi: Pieni kirjallisuustieto, Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Lukutikku - kirjallisuuden lukijalle,
Kansojen kirjallisuuus 1-12 (laaja kirjallisuudenhistoria, josta kuitenkin selailemallakin voit löytää
sopivaa aineistoa )
Rakkaus on ollut runouden teemana aina antiikin runoudesta lähtien.Maailman kirjallisuuden klassikoiksi
ovat muodostuneet esim. Sapho: Iltatähti, häälaulu, Petrarca: Sonetteja Lauralle.
Rakkausrunoja on koottu myös antologioihin esim:…
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen…
Aineistohakumme verkossa - Plussa - löytyy sivulta , josta voi todeta, että esim. Espoon pääkirjastossa löytyy Johanna Reijan mainio opas Tee se itselle 14. Siinä neuvotaan, miten kevytrakenteinen puinen autokatos voidaan rakentaa.
Kultainen nousukas on Arto Paasilinnan teos ja siitä on otettu useita painoksia. Listan Paasilinnan kirjoista löydät esim. kustantajan sivulta:
http://www.wsoy.fi/
Koska Kultainen nousukas on Paasilinnan hieman vanhempaa tuotantoa, sitä ei välttämättä enää löydy kirjakauppojen valikoimasta. Sinun kannattaisikin kysellä kirjaa antikvariaateista. Suomen antikvariaattiyhdistyksen jäsenliikkeet ja niiden yhteystiedot löytyvät sivulta:
http://www.worldartantiques.com/Association-BookSAY.htm
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain yksi julkaisu, jossa ehkä sivutaan aihetta:
Forsén, Björn: Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö. Porvoo : WSOY, 1999.
Muuten voisi tutkia lisäksi Navis Fennica -sarjaa, jossa kerrotaan Suomen merenkulun historiasta, sivuten myös sotalaivaston historiaa.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat julkaisut:
Dahlqvist, Stephan: Merivoimien kehitys, tehtävät ja asema puolustusvoimissa 1924-1939. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000.
Pro gradu -tutkielma (mikrokortti).
Sijainti: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto (Unionink. 35, puh. 19122547)
Meidän laivastomme : juhlajulkaisu laivaston…
Novelli on alkuperäiseltä nimeltään Brief einer Unbekannten ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1922. Novelli sisältyy Amok-nimiseen novellikokoelmaan v. 1922 ja kirjaan Meisternovellen (S. Fischer, Frankfurt am Main 2001, ISBN 978-3-596-14991-9), jota löytyy myös yhdestä HelMet-kirjastosta. Suomalaista, ruotsalaista, englantilaista tai ranskalaista käännöstä en ole onnistunut HelMet-kirjastoista löytämään, yhteenveto sisällöstä löytyy saksankielisestä Wikipedian artikkelista.
Helka-tietokannasta löytyy enemmän viitteitä, ko. novelli saattaisi sisältyä esim. seuraavaan teokseen: Den outgrundliga hemligheten: romantiska och andra berättelser v. 1936, joskin varmaa tämä ei ole, koska kirjasta ei ole sisällysluetteloa. Ko. teos löytyy…
Esimerkiksi seuraavista löytyy iso otos:
Helakisa, Kaarina (toim.): Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa.
Helakisa, Kaarina (toim.): Suomen lasten runotar.
Koski, Mervi (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. Saat materiaalia kirjaston aineistotietokannasta myös hakemalla lorut-asiasanalla
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
