Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala…
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös…
Venäjänkielen taitoinen henkilö ehdotti seuraavaa syntymäpäivärunoa. Runon lopussa lukee hyvää syntymäpäivää venäjäksi.
От души хочу поздравить
С днем рождения тебя,
Пожелаю в этот праздник
Много радости, добра.
Жизнь твоя пусть будет яркой,
Будь с улыбкою всегда.
Ты иди по жизни смело,
Не волнуйся никогда.
Пусть мечты твои и цели
Все сбываются всегда.
Напоследок пожелаю
Я здоровья и тепла.
С днем рождения !!!!
Kyseessä on tv-sarja Emilie (jatko-osa Emilien tytär), joka perustuu
Arlette Cousturen kirjoihin "Les filles de Caleb 1-2" ja "Blanche".
Näitä kirjoja ei ole suomennettu, mutta ne löytyvät molemmat
ranskaksi ja "Blanche" ruotsiksikin Turun kaupunginkirjastosta.
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä on nimetty Lars Stenbäckin (1811-70) mukaan. Lars Stenbäck oli herännäispappi ja ruotsinkielinen virsirunoilija.
Lähteet:
Manninen, Antti: Kenen kadulla asut? (HS kirjat, 2009)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2849
https://kartta.hel.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Stenb%C3%A4ck
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita teoksia. Kirjastojen tietokannoista kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla vammaisuus (tai vammaiset) ja muistelmat tai jonkin tietyn vammaisuuden lajin mukaan esim. CP- vammaiset ja muistelmat. Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (=YSA) vammaiset - asiasanan suppeammat termit ovat aistivammaiset, aivovammaiset, CP- vammaiset, kehitysvammaiset, keuhkovammaiset, liikuntavammaiset, puhevammaiset, selkäydinvammaiset, sotainvalidit ja tuki- ja liikuntaelinvammaiset. Vammaisuus- asiasanan suppeammat termit ovat kehitysvammaisuus, kuurosokeus ja kuurous. Mikäli haluat tutkia muistelmia MBD-oireyhtymään, ADHD:hen, autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyen voit laittaa kyseisen termin asiasanaksi…
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Silver Creekin nelikko -sarjan kirjoittajaksi on merkitty Beth Kincaid. Tämän nimistä henkilöä ei ole oikeasti olemassa. Nimimerkin takana on kirjailija K.A. Applegate, joka on kirjoittanut mm. Animorphs-, Everworld- ja Remnants-sarjoja. Wsoy:n sivuilla on tietoa Applegatesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312. Englanninkielellä tietoa löytyy enemmän mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/K.A._Applegate
Kirjasarjasta ei ole kovin paljon tietoa saatavissa.
Pollux-kerhosta http://www.polluxinfo.com/ kannattaa kysyä lisää.
Sarjasta on suomennettu kolme kirjaa:
Takaisin satulaan, Voiton huumaa ja Romanssin pauloissa
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
Kattavaa luetteloa lehtikustantajista on mahdotonta saada, mutta Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien luettelo löytyy Aikakausmedian sivuilta. Lehtiä julkaisevat varsinaisten kustantajien lisäksi mm. lukuisat yhdistykset.
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=12292
Myös linkkikirjasto Makupalojen sivuilta saa luettelon lehtikustantajista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d19e42ba-49c8-4432-ae77…
Teoksessa LAULULIPAS : Suomen laajin todellinen kansanlaulukirja: Edellinen osa / Joh. K. Lindstedt. (Helsinki : Kirja, 1931) on sivulla 330 sanat lauluun Vekkulin kotoperä. Laulun sanoittajaksi kirjassa mainitaan Jussi Maijanpoika,; tämä oli J. F. Granlundin käyttämä nimimerkki (Lähde: Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja nimimerkkejä vuoteen 1885 / V. J. Kallio. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1939, s. 512).
Laululipas-kirja on lainattavissa mm. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastosta. Teoksen voi myös tilata seutulainaksi Vesilahden kirjastoon (http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…) PIKI-verkkokirjaston (www.pikikirjasto.fi) kautta, mikäli Teillä on kirjastokortti ja…
Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
Kirjassa Lind, Vibeke: "Perinneneuleita" on ohje naisen, miehen ja lapsen
Jussi-paitaan. Jussi-paidan kudontaohje on myös kirjassa Almay, Mirja:
"Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita". Molempia kirjoja on tällä hetkellä
paikalla useissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, mm.
pääkirjastossa. Tarkasti kirjan saatavuuden voi katsoa aineistotietokannastamme
(www.libplussa.fi)tai kysyä puhelimitse.
Hyödyllisiä teoksia voisivat olla esim. seuraavat:
* Talvitie, Jyrki K:Kaupan perussanakirja:Suomi-englanti-ruotsi-saksa. 1993.
* Luotonen, Eero:Risk management and insurances : basic concepts. 1993.
* Haapajärvi, Auli:Vakuutusalan sanakirja : suomi-venäjä-englanti = Slovar' strahovyh terminov : finsko-russko-anglijskij = Insurance glossary : Finnish-Russian-English. 1999.
Vakuutusalan koulutuskeskuksen sivuilta ( http://www.vakes.fi/svkk/2000/index.html ) löytyi vielä:
* Pentikäinen, T.:Thesaurus of some key insurance terms. 1996.
(Koulutuskeskukselta kannattanee kysyä vinkkejä joka tapauksessa...)
Näiden lisäksi apua voisi olla yleisemmistäkin liike-elämään tai liiketalouteen liittyvistä englannin kielen oppikirjoista ja…
