Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy kuin yksi kirja leikkipuistojen laitteista. Se on Beckwith, Jay: How to design & build children's play equipment, 1986, ja on Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lötyy seuraavat artikkelit: Iisalo, Seppo: Leikkipuistojen turvallisuutta parannettu, Kuluttaja, 1999 ; 3 ; 34// Harlahti, Nina: Standardoinnilla entistä turvallisempia leikkikenttiä ja -välineitä , Puutarha & kauppa 1998 ; 50 ; 4-5// Jäniskangas, Tapani: Leikkipuistojen leikkikenttälaitteistojen alustojen jousto, Viherympäristö, 1998 ; 4 ; 42-43// Vuolle, Airi: Uudet standardit selkiyttävät ulkoleikkivälineiden turvaohjeita : tikkuisia vaneriliukuja, rikkinäisiä verkkoja, Lastentarha , 1997 ; 5…
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta.
Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa.
Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet:
- Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004)
- Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia…
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät muun muassa seuraavat teokset:
Alasalmi, Päivi: Loistava yksinhuoltajuus
Sukula, Seija: Matka äidiksi: tarinoita adoptiosta ja yksinvanhemmuudesta
Yksinhuoltajuus Suomessa
Mantu, Eve: Musta tulee perhe!: voimakirja yksin odottavalle
Rohkeutta, isä! / Tapio Aaltonen ... [et al.]
Eilenberger, Marianne: Sinkkuna myötä- ja vastoinkäymisissä
Hietamies, Leena: Onnen murut: yksinhuoltajan päiväkirjasta
Yksinhuoltajan elämänhallinnan opas / Eva Gottberg, Heljä Sairisalo (toim.).
Mahkonen, Sami: Lastensuojelu ja laki
Sosiaalipalveluiden ja -etuuksien lainsäädäntö / toimittaja: Mari Koskinen (2010)
Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2007)
Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2011…
Varausmaksu peritään aikuistenosaston aineistosta, jos varaaja on vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiailta ei mene lainkaan varausmaksuja, eikä aikuisenkaan tarvitse maksaa niitä lasten- tai nuortenelokuvista. Jos samaa kirjaa on sekä aikuisten- että lasten- tai nuortenosastolla, myöskään aikuistenosaston kirjasta ei peritä varausmaksua, koska varaaja ei voi itse valita, miltä osastolta hänen varauksensa tulee.
Varausmaksu on HelMet-kirjastoissa 50 senttiä jokaisesta varauksesta. Se maksetaan, kun varaus noudetaan kirjastosta. Jos siis aikuinen on varannut vaikkapa kymmenen aikuistenkirjaa, hän maksaa niistä varausmaksuja 10 x 0,50 euroa eli 5 euroa.
HelMet-kirjastojen maksuista löytyy tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/…
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
Tauno Palosta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja:
Palo, Tauno: Käsi sydämellä. toim. Aino Räty-Hämäläinen. T 1969,
Saarikoski, Tuula: Tauno Palo - kolmen sukupolven sankari. T 1981,
Herrasmieskulkuri: Tauno Palo valkokankaalla. Suomen elokuva-arkisto
1994 (tämä on enemmänkin kuvaelämäkerta).
Lisäksi Tauno Paloa käsitellään esim. teoksessa Kansallisgalleria: suuret suomalaiset, osa 4. W+G 1996.
Tauno Palosta löytyy tietoa myös Kansallisbiografiasta, jonka osoite on http://www.kansallisbiografia.fi/ Hakulomakkeeseen voit kirjoittaa sekä suku- että etunimen, jolloin haku tapahtuu nopeasti.
Oikea järjestys on:
- Rei Shimuran ensimmäinen tapaus
- Rei Shimura ja zen-temppelin arvoitus
- Rei Shimura ja ikebana-mestari
- Rei Shimura ja tappava manga
- Rei Shimura ja morsiuskimono
- Rei Shimura, samurain tytär
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
Löydät maoreja koskevaa kirjallisuutta Piki-verkkokirjastosta laittamalla asiasanaksi ”maorit”. Kannattaa tehdä lisäksi toinen haku asiasanoilla ”Uusi-Seelanti” ja ”historia”. Tulokseksi saat mm. Orbell: The illustrated encyclopaedia of maori myth & legend, Simmons: Whakairo: maori tribal art, Maori art & culture, Thomas: Oceanic art, Bellwood: The Polynesians, Varto: Ihmisen tie 2, Ihmisen suku 4, Sahlins: Islands of history. Materiaali on pääosin englanninkielistä. Suomenkielistä aineistoa löytyy esim. isoista tietosanakirjoista.
Maorien musiikista löytyy ao hauilla myös aineistoa. Melkein kaikissa Uutta-Seelantia koskevissa matkaoppaissa käsitellään maoreiden historiaa ja kulttuuria.
Aleksi ja Arto –tietokannoista, joita voit…
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Kysymäsi kappale Kiitos elämän lahjasta löytyy useammaltakin cd-levyltä esim. Ekola, Hanna, Kiitos elämän lahjasta, 1997, mutta nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löytynyt ainakaan maakuntakirjastoista. Myöskään Suomen kansallisdiskogafiasta Violasta, joka sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen, ei kyseistä nuottia löytynyt.
Sorority tarkoittaa sisarkuntaa, naisyhdistystä, mutta myös naisopiskelijoiden yhdistystä.
Suomessa mm. Suomen akateemisten naisten liitolla on yhteydet lähiyliopistoihin eri puolella Suomea.
Mitään erillisiä naisyhdistyksiä ei yliopistoissa ole, mutta jo opiskelijat voivat kuulua naisyhdistysten jäsenistöön. Linkkien kautta voi tutustua eri järjestöihin. http://www.naisjarjestot.fi/jasenjarjestot.html, http://www.akateemisetnaiset.fi/py.htm,
http://www.akateemisetnaiset.fi/linkit.htm
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,…
Aarnikotka on alun perin Lähi-idästä, ja sieltä se on levinnyt eurooppalaiseen mytologiaan. Olentoon liitetyt merkitykset ovat sitten vaihdelleet ajan ja paikan myötä.
Aarnikotka on kuitenkin aina kuvattu kotkan ja leijonan risteytyksenä. Nämä kaksi ovat olleet voimakkaita ja kunnioitettuja eläimiä, joten molemmat yhdistävän aarnikotkan on nähty henkilöivän poikkeuksellista voimaa ja uljautta. Siksi sitä on käytetty paljon vaakunoissa. Muinaisessa Assyriassa se kuvattiin hautojen ja pyhättöjen suojelijana.
Antiikin Kreikassa aarnikotkien uskottiin vetävän Apollonin vaunuja. Niiden uskottiin myös vartioivan kulta-aarteita. Roomalaisten mukaan ne myös kaivoivat kultaa maasta ja jopa rakensivat pesänsä kullasta. Sen uskottiin…
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en…
Syntymäpäiväkortteihin sopivia runoja kannattaa etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Sydämeni laulut: kauneimmat suomalaiset runot (2014)
Muista runolla: nykyrunoutta vähän joka juhlaan (2009)
Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen (2010)
Myös verkkoon on koottu moneen tilanteeseen sopivia runoja. Tutustu esimerkiksi seuraaviin:
Onnitteluruno- ja värssypankki
Syntymäpäiväruno- ja värssypankki
Birgit-mummu
Huom! Sivut sisältävät mainoksia.
