Kiitos kysymyksestä.
Honka-sukunimessä on sekä vanhaa että nuorta, sekä itäsuomalaista että läntistä ainesta. 1500- ja 1500- luvulla vaihtelevat Honka ja Honkainen, Pohjanmaalla lisäksi Honkalainen. 1970-luvulla Matti Kuusi on määritellyt sukunimen Honkanen vain osaksi savolaiseksi. Se onkin paitsi savolainen myös keskisuomalainen, karjalainen (esim. 1890 Pielisjärven valtasukuja) ja pohjalainen nimi. Kaikilla näillä alueille nimi on esiintynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella.
Nimiryhmän nuorta kerrostumaa edustavat 1906 nimenmuutoksessa otetut nimet, esim. Honka (korvasi kaikkiaan 11 ruotsalaista nimeä), Honkala ja Honkanen (Jyväskylässä, Vaasassa, Eurajoella, Halikossa ja Uskelassa). Sukunimen Honka nykyistä aluetta ovat Pohjois-…
"Lasten- ja nuortenkirjallisuus" on hyvä ja paljon käytetty vastine englanninkieliselle ilmaukselle "children's literature".
Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää terminologista hämminkiä on omiaan lisäämään se, että lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden rinnalla käytössä on myös termi "nuorisokirjallisuus" jälkimmäisen synonyyminä. Tämä on myös hakuteosten suosima muoto puhuttaessa nuortenkirjallisuudesta ilman "lasten- ja" -etuliitettä.
Kun tarkastellaan termien "lastenkirjallisuus" ja "nuorisokirjallisuus" määritelmiä erikseen, näyttää siltä, ettei näitä kahta ole välttämättä helppo erottaa toisistaan: kumpaakin näkee käytettävän vastineena pitkälle ja hankalalle lasten- ja nuortenkirjallisuus -yhdistelmälle. Esimerkiksi…
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin kellaria tai puukellaria tarkoittava klitsu on mahdollisesti johdettu sanasta liiteri.
Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_4238240d6b7bfed85fe1f933fae43f38 (Tarkistettu 13.2.2023)
Urheiluselostaja Niki Juuselan usein käyttämää ”viitasusi” sanaa (esim. formulakuski Valtteri Bottaksen ajon yhteydessä ”Valtteri ajaa kuin viitasusi!”) ovat pohtineet monet muutkin; mikäli aiheesta etsii tietoa esimerkiksi Googlesta, on hakutuloksena lähinnä hämmentyneitä urheilun ystäviä pohtimassa, mikäs ihmeen olento tämä kuuluisa viitasusi oikein on. Tämän perusteella on varsin turvallista päätellä, että kyseessä ei ole ainakaan tieteellisesti vakiintunut nimitys millekään eläimelle.Vuonna 2022 julkaistussa Urheilucastin jaksossa no. 418 haastatellaan Juuselaa, ja heti ensimmäisenä kysymyksenä hänelle esitetään, mikä viitasusi on. Juusela vastaa humoristisesti, että viitasusi on hänen mielessään jonkin sortin evoluutio lastenkirjojen…
Hei!
Tässä joitain, jotka tuntuisivat sopivilta:
Waldteufel, EmilFamous waltzes (cd)
Vacher, ÉmileCreateur du genre musette (cd) : javas, polkas, valses 1927-1939
Ugarte, EnriqueValse musette (cd)
Paris musette (cd)
Denécheau Jâse Musette: Le musette à Paris (cd)
Tämän lisäksi Edith Piafilta ja Mireille Mathieulta löytyy myös valsseja. Heidän levytyksiinsä kannattaa tutustua.
Vielä tulee mieleen iki-ihana klassikko "Sous de ciel de Paris" eli "Pariisin taivaan alla.
Internet-osoitteessa http://www.paroles.net/ löytyy tietoa ranskalaisista chansoneista, myös valsseja täältä löytyy.
Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Vanhojen kysy.fi-palvelun vastausten perusteella ruispalat ja muut valmiiksi revityt tai siivutetut leipätuotteet valmistetaan leipomoteollisuudessa koneellisesti. Jäähtyneet ruisleipäpalat halkaisee esimerkiksi tällainen Ipekan repijälaite https://www.ipeka.com/single.php?prod=splitter2
Ipekan valikoimassa on useita erilaisia prosessileivonnan leivänleikkaamiseen tarkoitettuja laitteita https://www.ipeka.com/products.php?lang=fi
http://www.kysy.fi/kysymys/minua-askarruttanut-miten-revittyihin-leipii…
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-ja-missa-vaiheessa-vaasan-ruispalat-ha…
On vaikea lähteä määrittelemään, mitä nämä tiedustelemasi "seksikirjat" ovat. Mikäli tarkoitat "seksiä" lääketieteen kannalta, voit esimerkiksi tutkia kirjaston tietokirjallisuuden hyllyä kohdalta 613.6 (Helsingin kirjastoissa), mistä löytyy esimerkiksi nimeke Jumalainen seksi. Seksiä sinällään käsitteleviä kirjoja löytyy toki useita, näiden joukossa myös seksiin liittyviä ongelmia, kuten tauteja yms.
Seksi sellaisenaan ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia, ja näin ollen jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti, omalta kannaltaan. Rinnastan tässä käyttämäsi sanan seksi nykysuomen sanakirjasta löytyvään sanaan seksuaalisuus, jolla perusteella voidaan todeta, että tarkoittamasi kirjat käsittelevät sukupuolisuutta ja siihen liittyviä…
Vapaakappaleiden luovuttaminen Helsingin yliopiston kirjastolle perustuu vapaakappalelakiin. Siihen voi tutustua osoitteessa http://www.finlex.fi . Valitse otsikoista Lainsäädäntö, sitten Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuruutuun: Vapaakappalelaki ja erikseen: Vapaakappaleasetus, niin saat esiin linkit itse teksteihin. Vaihtoehtoinen hakutapa on Haku asiasanoilla. Tällöin asiasanan ’vapaakappale’ takaa avautuvat linkit kyseiseen lakiin ja asetukseen.
Lain mukaan painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksuttomina vapaakappaleina. Vapaakappaleiden on oltava täydellisiä ja siinä asussa kuin niitä julkisesti levitetään. Lisäksi…
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin…
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mila voidaan tulkita Emilian ja Ludmilan lyhentymäksi. Emilia, Milla, Milja, Milka juhlivat nimipäiväänsä suomalaisen almanakan mukaan 19.5. ja samana päivänä ruotsalaisessa almanakassa Emilia, Mili. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ehdotetaan Milan päiväksi 16.9., jolloin on ortodoksisessa kalenterissa Ludmilan, Millan ja Miljan nimipäivä.
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen…
Kirjastonhoitajalta voi kysyä kaikkea mikä Sinua askarruttaa, eli mitä tahansa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on perinteinen kirjaston tietopalvelu, jossa etsitään luotettavia lähteitä kirjaston kirjakokoelmista ja verkosta kysyjän etsimästä aiheesta.
Voit tutkia kysymyksiä ja vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset sekä palvelun infoa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta, saadaksesi paremman käsityksen palvelusta.
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://finna.fi
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin…
Kaikilla mainitsemillasi valtioilla (niin kuin arvata saattaa) todellakin on vastaavanlainen portaali. Tässä linkit niihin: Ranska http://www.service-public.fr/ , Ruotsi http://www.sverigedirekt.se/ , Kanada http://canada.gc.ca/main_e.html , Saksa http://www.bund.de/ , Yhdistyneet kuningaskunnat http://www.direct.gov.uk/en/index.htm , USA http://www.firstgov.gov/. Sivut löytyvät helposti aivan tavallisella sanahaulla esim. googlen avulla (esim. "USA government services portal", "service portal Germany", "government services France" jne.). Englanninkieliset hakusanat toimivat kaikissa tapauksissa, koska sivuista on tietenkin myös englanninkieliset versiot. Alkukielisillä hakusanoilla pääset ehkä vielä nopeammin samaan tulokseen. Myös EU:n…
Oulunsalon kunnankirjastossa on 26 dvd-elokuvaa nuorten osastolla ja 15 dvd-elokuvaa lastenosastolla. Tätä kokoelmaa hankitaan koko ajan lisää.
Osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/ voit myös selata muiden OUTI-kirjastojen dvd-kokoelmia ja pyytää niitä tilattavaksi Oulunsaloon. Se mitä dvd-elokuvia kirjastoissa on saat esiin vaihtamalla aineistolajin kohtaan dvd-rom. Halutessasi voit myös rajata Oulunsalon kirjaston tai sitten selata kaikkien kirjastojen kokoelmaa. Muiden kirjastojen leffoja voit tilata pyytämällä meiltä Oulunsalosta vaikka maililla kirjasto@oulunsalo.fi .
