Etsitty Pentti Saarikosken runo löytyy vuonna 1971 ilmestyneestä kokoelmasta Onnen aika:
Minulla menee huonosti.
Kaikilla menee huonosti.
Mutta joillakin menee hyvin.
Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (…
Lisäperukirjalla tarkoitat luultavasti täydennysperukirjaa. Varsinaisen perunkirjoituksen jälkeen voi ilmetä, että kaikkia kuolinpesän varoja ja velkoja ei ole syystä tai toisesta merkitty perukirjaan. Tällaisessa tapauksessa on kuukauden sisällä laadittava täydennysperukirja (tunnetaan myös täydennys- tai oikaisukirjana). Täydennysperukirjassa ilmoitetaan vain uudet tai muuttuneet tiedot, mutta siinä voidaan kuitenkin viitata aikaisempaan perukirjaan.
Näiden tietojen perusteella täydennysperukirja on siis itsenäinen dokumentti, ei alkuperäinen perukirja, sen kopio tai sen liite.
Lähteet
Finlex. 5.2.1965/40. Perintökaari. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… (viitattu 10.6.2020)
Kangas, Urpo…
Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä…
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa…
Helsingin kaupunginkirjaston vuodelle 2009 hyväksytyn talousarvion mukaan kaupungikirjaston tilikauden tulos on - 34 792 000 euroa. Tuloja on yhteensä 2 647 000 euroa, menoja 35 939 000 euroa ja poistoja 1 500 000 euroa. Koko kaupungin hyväksytty talousarvio vuodelle 2009 löytyy Helsingin kaupungin sivuilta ja kirjaston osalta esityksen sivulta 244:
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/ta_2009_kv.pdf
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/
Informaatikkomme muisteli vanhoja:
1990-luvun merkkipohjaiset asiakaspäätteet olivat joko normaaleja
PC-tietokoneita, joissa oli käytössä DOS-käyttöjärjestelmä tai sitten "tyhmiä" päätteitä, jotka olivat yhteydessä palvelimeen. Palvelimen käyttöjärjestelmä oli usein joku Unix-versio, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä oli useita (esim. OpenVMS ja IBM:n OS/390). Nuo mainitut ASCII-internetkoneetkin olivat päätteitä,
joissa kaikki tietojenkäsittely tapahtui palvelimella.
Venäjänkielen taitoinen henkilö ehdotti seuraavaa syntymäpäivärunoa. Runon lopussa lukee hyvää syntymäpäivää venäjäksi.
От души хочу поздравить
С днем рождения тебя,
Пожелаю в этот праздник
Много радости, добра.
Жизнь твоя пусть будет яркой,
Будь с улыбкою всегда.
Ты иди по жизни смело,
Не волнуйся никогда.
Пусть мечты твои и цели
Все сбываются всегда.
Напоследок пожелаю
Я здоровья и тепла.
С днем рождения !!!!
Tunturipöllökoiras on huuhkajan kokoinen lumivalkea pöllö. Naaras ja nuori tunturipöllö ovat nekin lähes valkoisia, mutta vaihtelevasti tummien poikkijuovien kirjomia. Tunturipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka tummat ja silmän värikalvo on keltainen. Tunturipöllö on yksi 13:sta Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta lintulajista.
Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan muutama tuhat paria. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa tehdyissä inventoinneissa on havaittu 56 tunturipöllön pesintää tai pesinnän yritystä. Ruotsissa ja Norjassa kummassakin todettiin niistä 23. Suomessa pesintöjä tai pesinnän…
Kelttiläisen taruston, kuten esim. kuningas Arthurin tarinan hyödyntäminen on fantasiakirjallisuudessa yleistä. Kelttiläiseen tarinaperinteeseen pohjautuvat fantasiakirjallisuuden suuren klassikon J. R. R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta lisäksi mm. seuraavat teokset:
- Alexander, Lloyd: Prydainin kronikka -sarja
- Bradley, Marion Zimmer: Avalonin usvat
- Brooks, Terry: Shannaran perintö -sarja
- Cornwell, Bernard: Talvikuningas
- Crossley-Holland, Kevin: Arthur-sarja
- Harrison, John M.: Pastellikaupunki
- Holdstock, Robert: Alkumetsän tarinoita -sarja
Lisää eri myytteihin ja mytologioihin pohjautuvia tarinoita voi etsiä vaikkapa Roma-tietokannasta
( http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ ). Myös kirjastojen omilla asiakaspäätteillä voi…
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://…
Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta.
Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa.
Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet:
- Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004)
- Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia…
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon…
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Teoksessa Rönkkö, Pekka ; Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899) on s. 52-59 Teosanalyysin lähtökohtia. Niin ikään siitä selviää että Hyökkäys on öljymaalaus kankaalle 200x140 cm. Siitä tehtiin lukuisia painokuvia ja kortteja.
Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomien Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea ruotsiksi seuraavista kirjoista:
Sixten & Blixten på dagis (Tatu ja Patu päiväkodissa, 2008)
Sixten Blixten går till jobbet (Tatu ja Patu työn touhussa, 2009)
Sixtens & Blixtens skruvade sovbok (Tatun ja Patun outo unikirja, 2009)
Det här är Finland (Tatun ja Patun Suomi, käännös Janina Orlov, 2007)
Sixtens & Blixtens underliga uppfinningar (Tatun ja Patun oudot kojeet,2008)
Kirjat on ruotsintanut Janina Orlov.
Englanniksi Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea kirjoista
This is Helsinki (Tatu ja Patu Helsingissä 2012)
This is Finland (Tatun ja Patun Suom, 2007)
Tatu's and Patu's marvelous Christmas (Tatun ja…
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista taustoittaa vispilänkauppaa näin: Vispilänkauppa tarkoittaa seurustelun esiastetta, flirttiä, nuorten leikkisää hakkailua. Keväällä toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, kun puiden nesteet olivat liikkeellä, nuorison töihin kuului vispilöiden teko. Ne tehtiin joukolla, samaan paikkaan kokoontuen. Koivun oksien norjat kärjet kuorittiin puhtaiksi ja taipuisiksi. Tuloksena oli valkeita, pienen luudan kaltaisia kimppuja – siis vispilöitä. Pojat sitten tarjosivat mieleisilleen tytöille valmiita vispilöitä ja kauniita sanoja. Jos ne otettiin vastaan, tiedossa oli yhteisiä kävelyjä.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy kuin yksi kirja leikkipuistojen laitteista. Se on Beckwith, Jay: How to design & build children's play equipment, 1986, ja on Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta lötyy seuraavat artikkelit: Iisalo, Seppo: Leikkipuistojen turvallisuutta parannettu, Kuluttaja, 1999 ; 3 ; 34// Harlahti, Nina: Standardoinnilla entistä turvallisempia leikkikenttiä ja -välineitä , Puutarha & kauppa 1998 ; 50 ; 4-5// Jäniskangas, Tapani: Leikkipuistojen leikkikenttälaitteistojen alustojen jousto, Viherympäristö, 1998 ; 4 ; 42-43// Vuolle, Airi: Uudet standardit selkiyttävät ulkoleikkivälineiden turvaohjeita : tikkuisia vaneriliukuja, rikkinäisiä verkkoja, Lastentarha , 1997 ; 5…
Helsingin yliopistossa julkaistiin viime vuonna seuraavat Pro gradu -työt: Varetsalo, Ulla: Ledföljden i svenskan : en undersökning av vuxna inlärares behärskning av ledföljdsreglerna i huvudsatser och bisatser. Helsingfors 2000.
Stünkel, Sini S.Vuxnas strategier vid inlärning av svenska som andra språk. Helsingfors 2000.
Tieto julkaistuista graduista ja väitöskirjoista löytyy LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Tätä yhteisluettoloa voit käyttää lähikirjastossasi, tai ainakin lähimmässä yliopiston kirjastossa. Käytä hakusanoina seuraavia asiasanoja ja niiden yhdistelmiä: aikuiset, kielet, oppiminen, ruotsin kieli ja oppimisstrategiat.
Lasten ruotsin kielen opetusta on tutkittu runsaasti: Taskinen, Tiina:…
