Idols-laulukilpailun voittajasta Hanna Pakarisesta on internetin lisäksi kirjoitettu muutamissa lehdissä. Artikkeleita on Helsingin Sanomissa (11.1.2004), Suomen kuvalehdessä (nro 4 2004, s. 50-51) ja Suosikissa (nro 2 2004, s. 28-30).
En löytänyt Suomen enkä pohjoismaiden kirjastoluetteloista kyseistä nuottia. Vain kappaleen sisältämä CD löytyy.
Googlettamalla sain selville, ja tulkitsin, ettei nuottia ole julkaistu. Edwar Elgar on säveltänyt kappaleen Edmund Wallerin runoon, jonka sanat kyllä löyhtyvät. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Self_Banished
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee…
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,…
"Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja otti käyttöön luonnontieteille ominaisen kokeilun tiedonhankintamenetelmänä. Uuden kasvatusfilosofian perusajatuksena oli, että kokemuksen ja kasvatuksen välillä oli tiivis ja välttämätön yhteys (Dewey 1951…
Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin ONNET-tietokannan http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html mukaan, varhaisin Anni Swanin suomennos Grimmin veljesten Köyhä myllärinrenki ja pikku kissa -sadusta löytyy vuodelta 1913, WSOY:n Satupirtti-kirjasarjasta.
Tässä tarkemmat tiedot:
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin satuja, kokoelma 1. Satupirtti, osa II. Suomennos Anni Swan. WSOY, 1913.
Viime vuosisadan alussa ilmestyi kuitenkin joukko lehtiä, joissa ilmestyi aika ajoin myös käännössatuja. Saattaa siis olla, että tämäkin Swanin kääntämä satu on voinut ilmestyä jossain yhteydessä jo aiemmin.
Edellä mainittu teos ja ilmestymisvuosi on joka tapauksessa varhaisin, jonka onnistuimme erinäisistä tietokannoista löytämään.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampia teoksia, joissa on nukenvaatteiden teko-ohjeita.
Niitä löytää aineistorekisteristämme asiasanalla "nukenvaatteet". Voit myös hakea asiasanoilla "käsityöohjeet" ja "nuket" tai "nuket" ja "vaatteet". Teokset sijaitsevat pääasiallisesti pääkirjastossa ja Lastenkirjastossa.
Vanhoja käsityölehtiä saa lainaksi mm. pääkirjastosta, kuten esim. Suuri käsityökerho (vuodet 1975-1992 epätäydellisesti varastossa) tai Suuri käsityölehti (v. 1992-2000). Uusia Turun kaupungin- kirjastoon tulevia käsityölehtiä ovat esim. Novita, Kauneimmat käsityöt ja Uudet käsityöt.
Varpu Vilkunan nuortenkirja Tuhkasiivet ilmestyi vuonna 1993. Ismo Loivamaan toimittama kirja Lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 kertoo kirjan olevan "kuulas tarina ystävyydestä ja kasvun kipeydestä". Se kertoo 17-vuotiaiden Sussun ja Kapun kesästä. Lisää tietoa Tuhkasiivet-kirjasta ja Varpu Vilkunasta saat tuosta Loivamaan kirjasta. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kirjasta myös arvostelu:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluu myös espanjankielisiä lastenkirjoja. Valikoima vaihtelee kirjastoittain, mutta kirjoja voidaan tarvittaessa tilata haluaamaasi kirjastoon myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta, millainen valikoima espanjankielistä kirjallisuutta heillä on.
Halutessasi voit myös itse selailla ja varata kirjoja HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla:
- Kirjoita hakukenttään "lastenkirjallisuus"
- Valitse "Tarkenna hakua"
- Valitse Kieli-valikosta "espanja"
Näin saat näkyviin listan HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista espanjankielisistä lastenkirjoista. Mikäli haluat selailla vain kuvakirjoja, kirjoita hakusanaksi "kuvakirjat". Oman…
Janet Evanovichin numerodekkarisarjasta, jossa on päähenkilönä Stephanie Plum, on suomennettu yhdeksän kirjaa. Uusin on vuonna 2012 ilmestynyt Yhdeksän hyvää. WSOY:n mukaan uusia suomennoksia ei ole näillä näkymin tulossa, koska sarjaa on myyty niin vähän.
Hei,
tässä muutamia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ainakin osaksi tapahtuvat sirkuksessa/huvipuistossa:
Almond, David: Tiikerisydän
-koulukiusattu Joe löytää sukulaissielun kotikylänsä liepeille leiriytyneestä nuhjuisesta sirkuksesta
Corder, Zizou: Leijonapoika
-kissakieltä puhuva Charlie pestautuu maailman upeimpaan sirkukseen ja auttaa kaltoin kohdellut leijonat pakenemaan, sarjan ensimmäinen osa
Enoranta, Siiri : Nokkosvallankumous
-tässä nuorille suunnatussa dystopiassa vallankumouksellisten nokkoslasten joukko pitää tukikohtanaan hylättyä huvipuistoa
Havukainen-Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
-Tatu ja Patu seikkailevat pääkaupunkiretkellään myös Linnanmäellä
Itkonen, Jukka: Taikuri Into Kiemura
-ammateista riimittelevässä,…
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
- Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X
- Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.)
- Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.)
- Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990
- Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986
Alppilan historia:
Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,…
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /…
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007).
Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006)
Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi…
