Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala…
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
Tunnistamattomina haudattiin talvisodassa 950 ja jatkosodassa 410 kaatunutta.
Talvisodan syttyessä ei ollut erillistä ohjetta tunnistamattomien hautaamispaikasta. Alunperin annettu yleisohje kaatuneiden hautaamisesta joko läheisten seurakuntien maahan tai perustettaviin sotilashautausmaihin muutettiin pian sodan alettua kotiseudulle lähettämiseksi. Tunnistamattomien osalta ei annettu uusia ohjeita. Mikäli kaatuneen varusteista löytyi jotakin tiettyyn kotipaikkakuntaan viittaavaa, ruumis lähetettiin asianomaiselle suojeluskuntapiirille selvittelyä varten, ellei vainajan vastaanottanut kaatuneiden evakuointikeskus (KEK) ollut onnistunut kaatuneen tunnistamisessa. Ellei suojeluskuntapiirikään onnistunut selvityksessä, vainaja haudattiin…
Pirjo Mikkosen ja Sirkku Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimi Patana on ilmeisesti otettu paikannimistä. On olemassa esim. Patananjärvi, jonka rannalla on Patanan kyläkunta. Talonnimi Patana tunnetaan myös.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa patana. Mahdollisesti sana voi merkitykseltään olla yhdistettävissä sanaan patama, joka tarkoittaa joillakin murrealueilla vetistä notkoa tai kuoppaa tai suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa.
Suomenkielinen versio kappaleesta All you need is love on ainakin Kristiina Hautalan levyllä 20 suosikkia: En koskaan sekä levyllä Laulava sydän: The Beatles, Mari Rantasilan esittämänä. Näiden cd-levyjen saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Tätä on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä on Justin Scottin kirja Kosto (The Shipkiller). Kirja on ilmestynyt 1979 suomeksi. Helsingin seudulla kirjaa näyttäisi olevan Pasilassa, Puistolassa ja Tikkurilassa paikalla.
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
Väinö Linna on tunnetuimpia, luetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille ja niistä on tehty erilaisia sovituksia näyttämölle ja valkokankaalle. Historialliset romaanit Tuntematon sotilas ja trilogia Täällä Pohjantähden alla herättivät ilmestymisaikanaan 1950-1960-luvuilla ristiriitaisia tunteita, mutta niiden arvo nykyajan näkökulmasta on kiistaton. Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummen mukaan Väinö Linnan suuret romaanit kietoutuvat yhteisöllisyyden, veljeyden ja yhteisvastuullisuuden teemoihin.
Lisää tietoa kirjailija Väinö Linnasta ja hänen teoksistaan saat itse teosten lisäksi esimerkiksi seuraavista painetuista lähteistä:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset.…
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Bocelli, Andrea: Anthology, 2000.
Movie hits, Level five : Late intermediate, 2004.
Quest for Camelot : easy piano ; arranged by Dan Coates, 1998.
Movie hits for the teen player : Easy piano arrangements / by Dan Coates, 2003.
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen…
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Viljo Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista: Seitsikko naivisteja (1998) ja Risto Ojanen: Kuvien lempeä kapina: suomalaisia naivisteja (1983). Turun maakuntamuseon vuosikirjasta Aboa 1989-1990 löytyy artikkeli Harri Kalha: "Kupittaan saviosakeyhtiön käyttö- ja koristekeramiikka: tuotannon tyylillisen kehityksen pääpiirteitä", jossa mainitaan myös Viljo Mäkinen.
Lisäksi teoksessa Kuvanveistäjän luona: veistoksia ja piirustuksia (1982) on Viljo Mäkisen lyhyt haastattelu. Lisää Kupittaan saven kuvastoja löytyy Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1045579126 asiasanalla Kupittaan saviosakeyhtiö.
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.
Sinikka Semenoja. Toben mädd mâ'te vuädd (Oulun yliopisto 1996) - myös äänitteenä
Sirpa Mänty. Mattu saa'nid (Saamelaiskäräjät 2003)
- kuvasanakirja
Lukukirjoja Satu Mosnikoff, sisältävät myös harjoituskirjoja (Saamelaiskäräjät):
esim. Pââibuzškooul sää'm³iõll
Aapiset kovin vanhoja: Pekka Sammalalahti. Aabbas säämas (1972)
Kirjoja voi kaukolainata Saamelaisesta eirkoiskirjastosta
Rovaniemeltä. LÖytyypä verkostakin asiasta kunnollinen sivu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koltansaame
Mielenkiintoinen voi sinulle olla myös tämä:
http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/kieli.html
Kts. lähteitä myös Lapponica-tietokannasta:
www.lapponica.net
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa.
Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21
1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat.…
En itse katsonut tuota konserttia, mutta netistä YouTubesta löysin videon Happy global 2012 from Vienna (Music in the air / Musik in der Luft)(http://www.ipolitics360.com/Videos/HappyGlobal2012fromViennaMusicinthea…), joka ilmeisesti esitettiin väliajalla ja jonka musiikin esitti The Philharmonics -niminen kokoonpano. Nettisivun oikeassa reunassa on kerrottu, mitä sävellyksiä "elokuvassa" on käytetty: "2. Waltz no.2 (Dmitri Shostakovich)". Tämä kappale alkaa noin 2 minuutin kuluttua videon alusta.
Tämä Šostakovitšin tunnettu valssi löytyy esim. kirjastojen luetteloista nimellä:
Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Valssi II
Tästä sarjasta käytetään esim. julkaisuissa myös nimitystä Jazz-sarja nro 2 ja Sarja varieteeorkesterille.…
