Tietoa eurokolikoiden keräilystä ja niiden arvon määrityksestä löytyy Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta: https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurokolikot/eurokolikoiden-kerail…
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
"Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja otti käyttöön luonnontieteille ominaisen kokeilun tiedonhankintamenetelmänä. Uuden kasvatusfilosofian perusajatuksena oli, että kokemuksen ja kasvatuksen välillä oli tiivis ja välttämätön yhteys (Dewey 1951…
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Sukunimi Mäkelä oli vuonna 1998 yleisin "la"- ja "lä"-loppuisista sukunimistämme, muutoin viides. Uudempaa tietoa Mäkelän yleisyydestä tänä päivänä emme lähteistämme löytäneet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Sukunimeksi Mäkelä on juurtunut talonnimestä. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirpa Paikkala (Otava, 2000)
Asia riippuu siitä, onko kirjoissa varauksia. Jos varauksia ei ole, voit lainata kirjastot uudelleen kirjaston palvelutiskillä, vaikka ne olisi uusittu jo kolme kertaa. Sen jälkeen kirjoja voi uusia netin kautta jälleen uudet kolme kertaa. Varattuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan, koska toiset lainaajat kaipaavat niitä. Hekin saattavat tarvita niitä opintoihinsa.
Dylan Thomasin runon "Fern Hill" suomennos löytyy useammastakin teoksesta.
Tuomas Anhavan suomennoksena runo sisältyy mm. seuraaviin teoksiin:
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (toim. Maunu Niinistö, WSOY , 1967)
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim Jarkko Laine, otava, 1991)
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (toim. Helena ja Martti Anhava, Otava, 2003)
Aale Tynnin suomennos sisältyy kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa" (WSOY, useita painoksia)
Saat runon Tuomas Anhavan suomennoksena kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston…
Tuntemattoman sotilaan huumori on niin laaja aihe, ettei sitä ole mahdollista selostaa tämän vastauksen puitteissa kuin esimerkinomaisesti. Esimerkiksi sotamies Honkajoki lukee humoristisen rukouksen, jossa rukoilee Jumalaa suojelemaan eri tahoja – ja erityisesti Suomen herroja lyömästä päätänsä ”Karjalan mäntyyn”. Petroskoissa taas Vanhala väittää upseerille heidän olevan ”Kuopion potkukelkkapataljoonasta”. Koko ajatus moisesta yksiköstä on kerrassaan naurettava ja absurdi, ja se huvittanee sekä kirjan hahmoja että lukijaa.
Tuntematon sotilas on täynnä humoristisia kohtia, joten niitä ei ole mahdollista listata. Suosittelen lukemaan teoksen, niin sieltä niitä voi helposti toimia.
Stressiin Linnan romaanissa on varmasti monenlaisia…
Alfred Kolehmaisen Suomalainen aitta -teoksessa on kuvailtu erityyppisiä aittoja ja sivulta 37 löytyy piirros aitan sisustuksesta. Albert Hämäläisen Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjasssa puhutaan aittojen käyttötavoista (esim. s. 176). Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri sisältää jaksot asuinrakennuksista ja kodin sisustuksesta. Kansanomaista sisustuskulttuuria käsittelevät myös esim. Merja Isotalon Ryijy ja renessanssituoli (jossa on hyvä kirjallisuusluettelo), Timo Niirasen Miten ennen asuttiin ja Sirkka-Liisan Rannan Tupa.
Kyseinen marssi on nimeltään Suomi-marssi ja sen säveltäjä on Erik Eriksson. Tämän kertoi Kaartin soittokunnan nuotistonhoitaja, puh. 09-18126011. Hän kertoi lisäksi, että tämä marssi soitetaan, kun presidentinlinnassa on lähettiläiden vastaanotto.
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki…
Shakespearen näytelmästä Hamlet on useita suomennoksia, joita on hyvin saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Paavo Cajanderin käännös on vanhin. Muita suomentajia ovat ainakin Yrjö Jylhä, Eeva-Liisa Manner ja Veijo Meri.
Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Kyseessä on Ranya ElRamlyn (nyk. Paasonen) Auringon asema. Siinä kerrotaan suomalaisten ja egyptiläisten kulttuurieroista.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta osoitteessa:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/paasonen_ranya/fi_FI/paasone…
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"…
Helmet-hausta löytyy ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia haulla ravintolat historia. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ravintolat+historia&searchscop…
Hakuun tulee paljon yksittäisten ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia, mutta myös yleisteoksia kuten:
Huvia ja herkkuja - helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn
Ravintolaelämää - kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen
Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet / Yrjö Soini
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyy myös ravintolahistoriaa käsitteleviä teoksia. Kokoelmahaku löytyy osoitteesta http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&……
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,…
Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat
http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
