Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
BTJ ja Kirjavälitys välittävät kirjoja kirjastoihin. Kannattaa siis ottaa niihin yhteyttä. Tietoa niistä löytyy netistä www.btj.fi ja www.kirjavalitys.fi.
Kustantaja voi myös tarjota kirjojaan suoraan kirjastoille, mutta se on luonnollisesti paljon työläämpää. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät netistä www.kirjastot.fi. Kannattaa ottaa yhteys kirjaston hankintaosastoon. Mukaan on laitettava seuraavat tiedot: hinta ja alv, tilausosoite sekä kirjan perustiedot ja kunnollinen kuvaus.
Tässä joitakin viitteitä + sitaatti tai lyhyt esitys sitaatin sisällöstä.
Osoitteessa http://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu
on suomenkielinen sitaattiwikipedia.
Huotari Anna-Leena ja Maija Lehto (toim.):Johtamishaasteena muutos, s. 94 - kirjaston asema ubiikkiyhteiskunnassa
Leena Krohn: Kirjallisuuden uusjaosta, sivu 29 teoksessa Hypén Tarja-Liisa: Kirjan matka tekijöiltä lukijoille, 2007 - verkkokirjasto ei korvaa fyysistä
kirjastoa
Raili Kaupin esitelmä "Mitä on kirjasto" (1952) on julkaistu osoitteessa
http://xmacex.wordpress.com/category/sitaatteja/
Hän lausuu esim.: "Kirjastosta ihminen löytää sen, mitä filosofit ja
tiedemiehet ovat hänen omista kysymyksistään ajatelleet, löytää sen elämän, joka säilyy maailmankirjallisuuden kuvaamana…
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalta löytyy tällainen vastaus samaan kysymykseen:
"Nimen on valinnut yksityinen kaupallinen yritys. Sello liittyy väljästi lähistön kaupunkinimistöön: Rummunlyöjäkatu, Soittokunnanpuisto, Soittoniekanaukio. Nämä sotilassoittoon liittyvät nimet ovat muistoa 1700-luvulta, jolloin alueella majaili Viaporin linnoituksen rakentamiseen osallistunutta sotaväkeä.
Sello ei ole kuitenkaan sotilassoitin. Nimeksi olisi tietysti voitu valita jokin muukin soitin. Espoon kaupungin "Viikon nimi" -sivustoilla (41/2005) todetaan, että "kauppakeskuksen nimenantajat ovat asettaneet enemmän painoa brändi- ja markkinointiominaisuuksille kuin tarkalle aihepiirin rajoissa pysymiselle".
Sivustolla todetaan myös, että…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976).
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Riippuu täysin kunnasta, mikä käytäntö on ulkopaikkakuntalaisten suhteen. Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raision kunta on rajannut eläinlääkäripalvelunsa vain Raisiossa, Naantalissa ja Ruskolla asuville. Toisilla paikkakunnilla taas rajauksia ei ole. Asiasta kannattaa siis aina ottaa yhteyttä haluamaansa eläinlääkäriasemaan. Kiireellisissä päivystysasioissa tilanne on eri, ja lähin eläinlääkäripäivystys on velvoitettu tarjoamaan palvelua asiakkaan kotikunnasta riippumatta.
Uusia painoksia tosiaan taidetaan julkaista klassikkoteoksista enemmän kuin aivan uusia suomennoksia. Syy on epäilemättä suureksi osaksi taloudellinen: uusi suomennos maksaa, kun taas vanhasta suomennoksesta voidaan ottaa uusia painoksia halvemmalla tai jopa ilman maksuja, jos kustantamolla on siihen oikeudet. Välillä toki vanha suomennoskin voi olla vain niin hyvä, ettei uudelle suomennokselle ole tarvetta.
Toisinaan taas kieli saattaa vanhentua. Esimerkiksi Pentti Saarikosken suomennos . D. Salingerin romaanista ”Sieppari ruispellossa” (1961) oli aikanaan varsin ansiokas, mutta sen puhekieli ei enää aukene yhtä hyvin nykyajan lukijalle. Siksi Tammi käännätti sen uudestaan Arto Schroderuksella, jonka kääntämänä ”Sieppari ruispellossa” (…
Tekijänoikeussyistä runoa ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen. Mainittu kirja Lähteenkirkas hiljaisuus on saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa (ja Janakkalan kirjastossa), mutta ei Hattulassa, joka ilmeisesti on lähikirjastonne. Sinne teoksen voi tilata seutuvarauksena, joka maksaa 2,50 euroa.
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Vilho Niitemaan kirjoissa Suomen ratsuväen historia 1 ja 2 on jonkin verran tietoa Hämeen ratsurykmentistä, ei kuitenkaan henkilöluetteloa tai tarkempia tietoja taisteluista. Ovatkohan ratsu- ja rakuunarykmentti sama asia? Termejä tunnutaan käyttavän rinnan. Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Ainakin Kansalliskirjaston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastojen kokoelmissa on Hämeen Ratsurykmentti: Hämeen Ratsujääkäripataljoona 1917-1967 -niminen kirja, josta voisi olla apua. Se, löytyykö kirjasta hakemiasi tietoja, ei selvinnyt. Kannattaa ottaa kirjastoihin yhteyttä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kansallisarkistossa on mikrofilmi…
Kirjaa ei näyttäisi olevan Göteborgin kaupunginkirjastossa eikä Göteborgin yliopiston kirjastossa. Muutenkin kirjan saatavuus näyttäisi heikolta Ruotsissa. Suomesta kirjaa kuitenkin löytyy useista kirjastoista, ja sinun on mahdollista tilata se kaukolainana (fjärrlån) Suomen puolelta. Kirjaa löytyy Suomesta esimerkiksi Varastokirjastosta sekä Vaasan, Oulun, Kokkolan, Tornion, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastoista. Kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta kaukotilausmahdollisuutta.
Pernun kirjaa ei näyttäisi tällä vastaushetkellä olevan yhtään kappaletta myynnissä Internetissä. Kaikkien antikvariaattien valikoimia ei kuitenkaan Internetistä löydy, joten kirjaa voisi koettaa kysyä sähköpostitse tai puhelimitse suomalaisista…
Etunimiä käsittelevistä kirjoista ei löytynyt Pokko-nimeä. Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa, kuinka yleinen nimi on Suomessa.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan osassa 2 (SKS 1995) s. 387 on sanalle pokko selitetty seuraavat merkitykset:
1. pokko 'pieni poika'
2. pokko, poko 'pässi, pässikaritsa'
Sanan taustasta lisätietoja löytyy em. teoksesta sekä Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, osa 2 (Suomalais-ugrilainen seura 1958).
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut…
Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -…
