Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Nämä käsitteet löytyvät varmaankin psykologian kirjan tekstiosasta. Ne liittyvät oppimisen strategioihin.
Niitä kuvataan esim. Hanna-Maria Haaviston opinnäytteessä Yläasteikäisten oppilaiden suoritusstrategioiden yhteys hyvinvointiin ja koulumenestykseen, s. 6 suunnilleen seuraavasti.
Illusorisen hohteen optimismi -strategiaa käyttävät oppilaat luottavat vahvasti omaan menestymiseensä ja katsovat menestyksen johtuvan heidän omista ansioistaan. He asettavat itselleen korkeita tavoitteita ja työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen ne.
Defensiivisen pessimismin mukaan toimivat ovat epävarmoja menestyksestään ja he asettavat matalampia tavoitteita. Haastavassa tilanteessa he kokevat ahdistusta, mutta työskentelevät ahkerasti…
Kuningaskuluttajan artikkelissa 4.6.2008 kerrotaan kotikäyttöisistä Leadcheck-lyijytesteistä. Linkki artikkeliin.
Google haulla niitä löytyy useita tuotenimiä mm. Lead Test Kit Swabs ja Instant Lead Testing Swabs. Linkki hakutulokseen
Iltalehti antoi myös artikkelissaan 2.7.2015 ohjeen:"Kuningaskuluttaja antoi vinkin astian lyijypitoisuuden testaamiseksi. Kilauta astiaa lusikalla: kumea ääni kertoo matalasta polttolämpötilasta ja suuresta lyijyriskistä, korkea ääni puolestaan korkeasta polttolämpötilasta ja pienemmästä riskistä." Linkki juttuun
Euroopan suurin kovakuoriainen on tamminkainen eli tammihärkä (Lucanus cervus), mutta sitä ei esiinny Suomessa. Meidän suurikokoisista kuoriaisistamme isoin on sarvikuonokas, joka kookkaimmillaan voi olla viisisenttinen. Elinympäristön ja petomaisen käyttäytymisen perusteella todennäköisin ehdokas havaituksi ötökäksi lienee keltalaitasukeltaja (Dytiscus marginalis).Lajikoulu: Tunnista kookkaat kovakuoriaiset (suomenluonto.fi) tamminkainen (tammihärkä) - Lucanus cervus | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus keltalaitasukeltaja - Dytiscus marginalis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus
Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot:
Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.)
23 lehteä
Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Nopein tapa on tarkistaa asia Tanskan ulkoministeriön sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä maksuttomille si-vustoille, joiden kautta voi etsiä Tanskassa asuvia henkilöitä. http://www.denmark.dk/en/menu/AboutDenmark/TheDanes/TracingYourDanishAn…
Mikäli maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteisestä Osoitepalvelusta. Jos henkilö muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä: http://192.49.222.187/osoitepalvelu/
Vuodesta 1968 lähtien Tanskassa on toiminut Suomen Väestörekisterikeskusta vastaavan Cpr-kontoret: http://borger.dk/forside/…
Katkelmat ovat todennäköisesti Aune Krohnin runosta Kuu kujeilee. Runo on julkaistu esimerkiksi teoksissa Lapsuuden kultamailla (1926) ja Lasten runotar: Valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (1962).
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Kuskus valmistetaan vehnästä. Vehnää ei viljellä veden alla kuten riisiä, joten mätänemisestä syntyvää ilmakehää kuormittavaa metaania ei vapaudu. Toisaalta voidaan miettiä mm. peltoviljelyn vaikutuksia vesistöjen rehevöitymiseen tai kuljetusten ja pakkausten osuutta elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin.
Ekologisista ruokavalinnoista lisätietoa:
http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2008_puheenvuorot/toukokuu_2…
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/vaikuttav…
Antila, Katja: Pysäytä ilmastonmuutos : suomalaisen arjen valintoja. 2008
Granstedt, Artur: Ekologinen maatalous ja kierrätys. 1999
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Suomen teemakkara on voinut saada nimensä saksalaisesta Teewurst-nimisestä lajista, mutta muuten ne eivät ole samanlaisia. Saksalainen Teewurst on melko vahvanmakuinen levitettävä makkara, kun taas suomalainen teemakkara on lähinnä saksalaisen Jagdwurstin eli metsästäjänmakkaran tyyppinen leikkelemakkara. On toki mahdollista, että ilmaisu "teemakkara" liittyy leivän syömiseen teen juomisen yhteydessä, mutta todennäköisemmin tuo Teewurst on nimityksen takana.
Heikki Poroila
Koiran syömä kuten muullakin tavoin turmeltunut tai kadonnut kirja on korvattava kirjastolle. Hinta on periaatteessa sama kuin kirjan hinta kirjakaupassa. Vanhemman kirjan korvaushinta lasketaan korjaamalla indeksillä hintaa, jonka kirjasto on aikanaan kirjasta maksanut. Kirjasto voi hyväksyä korvaukseksi myös vastaavan kirjan hyväkuntoisen kappaleen.
Ihmisten keskipituus on kasvanut mm. hyvän ravinnon vuoksi. Asiaa on käsitelty lääketieteellisessä kirjallisuudessa, esim. Silventoinen, Karri,
Pituuden sosiaaliset taustatekijät sekä pituuden yhteys aikuisiän terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan Suomessa / Karri Silventoinen
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997, Mikrokortti 3248. Tämän kirjan voit kaukolainata lähikirjastosi kautta.Aiheesta on myös artikkeleissa, tässä artikkeliviite:
"Kivipelto, Arja, Hujopit voivat hyvin : suomalaisten pituuden vaihtelut ovat kuvanneet väestön terveyttä osuvasti,
Sanomalehti Helsingin sanomat (HS)
Päiväys 1997-02-08
Artikkeliin kuuluu lisäksi kirjoitus: Pituuskasvu etenee sysäyksinä : jos lapsi saa riittävästi ravintoa eikä sairasta…
Etunimi Kaisa on pohjoismainen lyhentymä Katarinasta. Katariina-nimi tulee kreikan sanasta katharos, puhdas, siveä. Nimi on johdettu naispyhimyksen Katariina Aleksandrialaisen nimestä. Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua ja käännyttyään kristinuskoon levitti uutta uskoa kotikaupunkinsa oppineiden keskuudessa. Enemmän hänen legendastaan voi lukea kirjasta Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat. Suomen almanakassa Kaisa on ollut vuodesta 1952 rinnakkasinimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. Rinnakkaismuoto on Kaisu.
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)…
Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.”
Melko…
Kysymyksesi on sen luontoinen, että siihen vastaaminen edellyttää oikeustieteellistä asiantuntemusta. Ilmaista lakineuvontaa tarjoaa esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto, jonka tarjoamaa asianajajapäivystystä järjestetään Helsingissä Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Asianajajaliiton nettisivuilla on lisätietoa Asianajajapäivystyksestä ja sen ajankohdista:
http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
(haettu 21.1.2016)
Kirjastoista on lainattavissa asunto-osakeyhtiöihin liittyvää kirjallisuutta, jotka saattavat auttaa asiassa. Esimerkiksi Helmet-kirjastoista on lainattavissa seuraavia teoksia:
Asunto-osakeyhtiölaki : asunto-osakeyhtiölaki, laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta sekä VNA…
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle…
Wikisanakirjan mukaan trollitehdas on:
”väitetty PR-toimisto, joka vaikuttaa mielipiteisiin osallistumalla netin keskustelupalstojen keskusteluihin ja uutisten kommentointiin”.
Trollitehdas on yhdyssana sanoista trolli ja tehdas, peräisin ilmeisesti Ylen toimittaja Jessikka Aron juttusarjasta 2015 Kioski Pietarin trollitehtaalla https://kioski.yle.fi/omat/kioski-pietarin-trollitehtaalla
Esimerkki trollitehtailusta ”Ukrainan poliisi paljasti massiivisen Venäjän trollitehtaan – SVT: ruotsalaisia SIM-kortteja käytetty propagandan levittämiseen” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009303691.html , Helsingin Sanomat 3.1.2023
Trollitehdas on myös Ylen asiantuntijoiden kehittämä mobiilipeli https://trollitehdas.yle.fi/
