Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Ilmastokeskuksen mukaan Suomessa vallitsi 30.4.1935 kylmä pohjoinen ilmavirtaus. Helsingin Kaisaniemessä oli vuorokauden ylin lämpötila -0,4 astetta ja alin lämpötila -5,3 astetta, ja siellä esiintyi yöllä heikkoa lumisadetta. Päivällä oli melko aurinkoista. Jyväskylässä oli ylin lämpötila +0,6 astetta ja alin lämpötila -6,6 astetta, ja sielläkin esiintyi aamulla heikkoa lumisadetta. Sää oli melko pilvinen. Sodankylässä oli ylin lämpötila
+1,0 ja alin lämpötila -14,0 astetta. Sää oli melko pilvinen.
Vanhaa ja uutta kalevalaa juhlittiin näyttävästi 1935.
http://www.kalevala175.net/sivu.php?n=p2ala&s=p2s3&s2=p1&k=p2&f=p1
Wikipediasta löytyy tietoa 1935 vuoden tapahtumista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1935
Nimitys juontaa juurensa keskiajan latinankielisestä sanasta tartarum (tartari), mikä tarkoittaa viinikiveä. Viinikivi on viinirypäleistä peräisin oleva viinihapon suola (kaliumvetytartraatti, kaliumbitartraatti), jota saatiin viinin varastoinnissa käymisastiaan syntyvistä viinihappokiteistä. Viinikiveä käytettiin leivinjauheen seassa kuohkeuttamaan leivonnaisia tai antamaan tasaista koostumusta valkuaisvaahdolle (esim. marengit). Sitä käytettiin myös kohokkaissa ja kurkkujen säilönnässä, ja joskus myös virvoitusjuomissa. Viinikivi estää sokerin paakkuuntumisen ja alentaa ruoan pH-arvoa.
Lähde:
Kaarina Turtia: "Gastronomian sanakirja" (Otava 2009)
Kirja 1900-luvun muodin historia määrittelee paasikampauksen näin: "1920-luvulla yleinen lyhyt ja päänmyötäinen naisten kampaus, jonka Coco Chanel teki tunnetuksi. Kuuluisin paasikampauksen käyttäjä oli tanskalainen mykkäelokuvien tähti Asta Nielsen." Irina Syromjatnikovan Kampausten historia täydentää, että paašikampauksesta – johon kuuluu suora leikattu tukka – oli monia eri muunnelmia: "Tukka saatettiin myös leikata lyhyeksi koko pään alueelta, mutta takaraivon hiukset laskeutuivat pitkinä hartioille." The Fairchild dictionary of fashionin mukaan pageboy on "suora, hartioille ulottuva tai lyhyempi [kampaus], jossa latvat on kevyesti kiharrettu takaa ja sivuilta". Kampaus on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa…
Perustietoa bibliografioista saa erilaisista tutkielmaoppaista, esim Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Internetistä esim. Informaatiotutkimuksen sivulta(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…) saatte klikkaamalla kohtaa Tiedonlähteet ja sitten Bibliografiat hyödyllistä tietoa.
Idols-laulukilpailun voittajasta Hanna Pakarisesta on internetin lisäksi kirjoitettu muutamissa lehdissä. Artikkeleita on Helsingin Sanomissa (11.1.2004), Suomen kuvalehdessä (nro 4 2004, s. 50-51) ja Suosikissa (nro 2 2004, s. 28-30).
Kun kysymys koskee Teoston tulkintaa siitä, missä määrin yhdistyksen asiakkuus (ei siis jäsenyys) rajoittaa oikeudenhaltijan oikeutta päättää oman musiikkinsa verkkojakelusta, ei ulkopuolisten arvuuttelijoiden näkemyksillä ole merkitystä. Siksi suosittelen varmistamaan asian suoraan Teostolta.
Suomessa Teostolla on poikkeuksellisen voimakas asema säveltäjien, sanoittajien ja nuotinkustantajien oikeuksia monopoliasemassa säätelevänä järjestönä, jolla on valtiovallan suoma mandaatti edustaa tietyissä lupa-asioissa myös sellaisia oikeudenhaltijoita, jotka eivät itse ole Teoston jäseniä tai asiakkaita.
Pitäisin aika todennäköisenä, että Teosto ainakin pyrkii olemaan mukana myös kaikessa Bandcamp-myynnissä ja ainakin omien asiakkaidensa osalta…
Hei,
Porvoossa voi esim. ottaa yhteyttä alla oleviin paikkoihin ja kysyä saako heille tuoda kirjoja.
Lounasravintola Trafik:
Ravintolassamme on erikoisuutena vapaasti käytettävissä oleva kirjanvaihtopiste. Sieltä voit ottaa kirjan mukaan ja tuoda tilalle toisen.
http://trafik.yhteystietopalvelu.com/index.php
Pro Uusiokeskus
http://personal.inet.fi/yhdistys/uusiokeskus/index.htm
Samaria-kirppis
http://www.samaria.fi/samariafi/samaria-shop_kirppikset/porvoo_tyopajat…
Helsingissä Kampin kauppakeskus- linjaautoasemassa on kierrätyspiste kirjoille Kampin suutari-avainpalvelu lähellä.
Hal Sirowitzin runo Lukutunti on englanninkieliseltä nimeltään Reading Lesson. Sirowitzin runokokoelman Mother said (1996) sisällysluettelo löytyy esimerkiksi alla olevasta linkistä Brown University Libraryn sivulle. Äiti sanoi -kokoelman suomensi Hanna Kjellberg vuonna 2000.
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi (suom. Hanna Kjellberg, Like, 2000)https://search.library.brown.edu/catalog/b2515383
https://finna.fi
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Useimmissa valokopiokoneissa voi käyttää myös normaalia paksumpaa paperia, joskin raja tulee jossain vaiheessa vastaan ja sellaiset kartongin vahvuiset eivät mene enää läpi. Ota suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa tämän kopioinnin todennäköisesti tekisit ja neuvottele asiasta. Useimmiten tulostimet ovat helposti ulottuvilla ja sopiva paperi laitettavissa. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heikki Poroila
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/…
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:…
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa.
Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta…
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
