Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
Tuomioita ei ole nähtävissä internetissä. Julkisia asiakirjoja voi pyytää nähtäväksi asiaa käsitelleen käräjäoikeuden kansliasta.
Finlex-palvelussa on korkeimman oikeuden, hovi-oikeuksien ja erikoistuomioistuinten tapauksia: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/
Turun Sanomien mukaan oikeusministeriössä suunnitellaan käräjäoikeuksien tuomioita sisältävää verkkopalvelua. Tämä toteutuisi aikaisintaan 2016.
Turun sanomien uutinen aiheesta: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/345796/Karajaoikeuden+tuomioita+aiotaa…
Ratkaisujen julkisuudesta: http://www.oikeus.fi/40576.htm
Nimesi Nelli on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena. Eleonoora taas on alkuaan arabialainen nimi ja se tarkoittaa ”Jumala on valoni”. Nimi Helena on peräisin Kreikasta ja se tarkoittaa ”loistava”.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja / etunimet : Kustaa Vilkuna ; sukunimet : Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Otava, 1988
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan.
Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat…
Merja on suhteellisen uusi 1950-luvulla yleistynyt nimi, joka on saatu suomensukuisen muinaiskansan merjalaisten mukaan. Merjalaiset elivät yli tuhat vuotta sitten Keski-Venäjällä, mutta kuolivat sukupuuttoon eli sulautuivat ympäröivään valtaväestöön (slaavilaisiin) 1000-1500-lukujen välisenä aikana.
Merja ei merkitse japaniksi, kiinaksi tai latinaksi mitään. Sanan kanta lienee siis suomalais-ugrilainen.
Lisätietoa merjalaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Merjan_kieli
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat - Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1999)
Kriitikko ja lastenkirjailija Tuula Korolainen on laatinut listan maailman merkittävimmistä lasten- ja nuortenkirjoista Onnimanni-lehdelle v. 1991. Lista koostuu asiantuntijoiden suositukista Ohessa oma näkemykseni niistä listan kirjoista, joita voisi ajatella nelivuotiaalle.
Andersen, H.C.: Kootut sadut ja tarinat
Barrie, J.M.: Peter Pan
de Brunhoff, Jean: Babar-kirjat
Busch, Wilhelm: Max ja Moritz (voi olla vähän pelottava synkän loppunsa takia!)
Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaasa (myös pelottavia kohtia)
Collodi, Carlo: Pinokkio
Dahl, Roald: Iso Kiltti Jätti
Egner, Thorbjörn: Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa
Finne, Jalmari: Kiljus-kirjat
Grahame, Kenneth: Kaisilikossa suhisee
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin…
Kirjastotoiminnan tilastoja vuodelta 2009 voi tutkia internetissä sivulla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastojen lukumääriä voi tarkastella eri näkökulmista.
Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Kirjastojen lukumäärä on 863. (Tämä vastaus tarkoittaa kunnan- tai kaupunginkirjaston osastoja tai yksiköitä. Esim. Jyväskylässä niitä on 17 ja ne kuuluvat samaan kaupunginkirjastoon.)
Pääkirjastoja Suomessa on 319.
Tieteelliset kirjastot:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/organization.do?action=list&organ…
Hallinnollia yksiköitä on 103.
Toimipisteitä on 348.
Erikoiskirjastoja on myös satoja, niiden lukumäärää ei löydy Erikoiskirjastojen sivuilta. Osa on mukana Erikoiskirjastot.fi -sivustossa, osan…
Kalle Isokallio on kolumnisti ja kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1996. Kuka kukin on -kirjasta käy ilmi, että hän on syntynyt 13.5.1948 Helsingissä. Puoliso on Ammi Tiivola, ja heillä on yksi tytär. Lisää henkilötietoja hänestä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio .
Siellä on kerrottu hänen urastaan Nokiassa, jonka toimitusjohtajana hän toimi ja jäi siitä toimesta eläkkeelle. Ennen sitä hän työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Kirjailijatietoja löytyy Kirjasampo-palvelusta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176019403641 sekä Tammen sivulta: http://www.tammi.fi/…
Laulun Sydämeni osuman sai esittää Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway).
Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Santanaa ei muuten tuolta listalta löytynyt.
Nimi Niklas on friisiläis-saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.
Kalenteriin nimi on tullut pyhän Nikolauksen mukaan. Hän oli vähäaasialaisen Myran kaupungin arkkipiispa, joka eli 300-luvulla. Pyhä Nikolaus on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, hyväntekijä ja auttaja. Hyväntekijä Nikolaus tuo myös jouluna lahjoja monen maan lapsille (esim. Santa Claus). Pyhän Nikolauksen muistopäivä on 6.12., eli sama päivä kuin Niklaksen nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Nimi Nikolaus tai sen kreikkalainen muoto Nikolaos muodostuu kahdesta kreikankielisestä sanasta: nike (=voitto) ja laos (=kansa).
Tietoa etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy esim. seuraavista teoksista:
Lempiäinen,…
Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363.
Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne.
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987)
Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas.
Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin.
Kotoa on sama kuin kodista.
Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:…
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Voit käyttää. Postin ikimerkit kelpaavat ikuisesti ostoajankohdasta riippumatta, ja joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa juurikin tuosta lumihiutaleesta. Vuoden 2023 joulutervehdyksen ikimerkki on hinnaltaan 1,50 €, ja myös vanhemmat joulutervehdyksen ikimerkit ovat tämän arvoisia.
Huomioon kannattaa ottaa vuosittain vaihtuva joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä, joka vuonna 2023 on keskiviikko 13.12. Tämän jälkeen voi käyttää 2,30 € maksavaa kotimaan ikimerkkiä, jonka tunnistaa Suomen kartta -symbolista.
Postin sivuilta voit lukea lisää postimerkeistä ja niiden hinnoista sekä joulukorttien lähettämisestä.
Hei,
Vanhan rahan arvon määrittäminen sitä näkemättä on aina vaikeaa ja vähän riskialtistakin. Esimerkiksi setelin kohdalla rahan kunnon ja yleisyyden lisäksi sen arvoon saattavat joissain tapauksissa vaikuttaa esimerkiksi setelissä olevat nimikirjoitusyhdistelmät, vesileiman asento, mahdolliset painovirheet… jne.
Tavanomainen 100 markan seteli vuodelta 1957 on huippukuntoisena (=uuden veroisena) noin 15-20 euron arvoinen, kuluneena kappaleena muutaman euron. Jos kyseessä on ns. tähtiseteli, jossa numeron yhteydessä on tähtimerkki, on rahan arvo huippukuntoisena noin 100 euroa.
Tähtisetelit olivat seteleitä, joita käytettiin korvaamaan setelipainatuksessa syntyneet vialliset setelit. Setelinipussahan setelit ovat numerojärjestyksessä. Kun…
Tuulia on suomalainen nimi, joka ilmeisesti pohjautuu nimiin Tuulikki ja Tuuli. Kaikkien näiden nimien taustalla on yleiskielinen sana tuuli. Almanakkaan Tuulia otettiin vuonna 1950. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Kyseessä lienee Mikael Nybergin laulu, joka esiintyy eri nimillä. Laulun nuotti löytyy kokoelmasta "Pienten lauluja" (WSOY 2000) nimellä "Syksyn tullessa" ja äänitteenä se on kasetilla/CD:llä "Anni Tannin syksylauluja" (1990) nimellä "Syksyn saapuessa" sekä CD:llä "Lintu ruutuun koputtaa" (2001) nimellä "Syksy jo saa", jotka löytyvät ainakin HelMet-kirjastoista, mutta varmaan muualtakin.
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
Netin kautta asia selviää Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ .
Kay Scarpetta -sarja alkuteoksen ilmestymisjärjestyksessä:
Postmortem, 1990 (1. Scarpetta)(suom. Post Mortem, 1994);
Body of Evidence, 1991 (2. Scarpetta)(suom. Ruumiin todistus, 1994);
All That Remains, 1992 (3. Scarpetta)(suom. Mitä jäljelle jää?, 1993);
Cruel and Unusual, 1993 (4. Scarpetta)(suom. Julma ja tavaton, 1995);
The Body Farm, 1994 (5. Scarpetta)(suom. Ruumistarha, 1996);
From Potter's Field, 1995 (6. Scarpetta)(suom. Köyhien kalmisto, 1996);
Cause of Death, 1996 (7. Scarpetta)(suom. Ansaittu kuolema, 1997);
Unnatural Exposure, 1997 (8. Scarpetta)(suom. Luonnoton surmaaja, 1998);
Point of Origin,…
