Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot Ranskasta. Sieltä löytyvät mm. ranskalaiset juhlapäivät. Ranskan kansallispäivä on 14.7.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska
Kirjasta Kulttuureja ja käyttäytymistä : Eurooppa (2000) löytyy mm. tällaisia tietoja:
- Isänmaallisuus on korkeassa kurssissa
- Numerot: 13 on epäonnen luku, 69 herättää hilpeyttä
- Värit: Ranskan lipun värit sininen, punainen ja valkoinen tärkeitä. Sisustamisessa suositaan klassisia hillittyjä sävyjä: valkoista, beigeä, viininpunaista, tummansinistä, harmaata ja mustaa. Sesonkimuoti ja sen värit ovat eri asia.
Alla on muutama työelämän ruotsin kielen oppikirja, joihin kuuluu myös cd. Kaikkia kursseja näyttää olevan myytävänä. Kurssit saa lainaan myös kirjastosta.
- Reflex : uppdatera din svenska / Timo Jokisalo, Ritva Minni (oppikirja + cd, 3. p. 2013)
- Väl bemött / Tiina Halonen, Ulla Kaukola (kirja + cd + cd-rom, 2005)
- Så klart : svenska på jobbet / Nina Numminen & Mats Malm (kirja + cd, 2005)
HelMet-haun tarkennetulla haulla espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy seuraavasti. Hakulaatikkoon kirjoitetaan "kaunokirjallisuus", aineiston voi rajata aikuisten kokoelmaan ja kaunokirjoihin. Lopuksi valitaan kieleksi espanja. Tulosta voi vielä rajata esimerkiksi julkaisuvuoden tai tapahtumapaikan rajoittimella.
Haun voi toki tehdä myös perushaulla aloittamalla niin, että kirjoittaa hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus" ja rajoittamalla tuloslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia. Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian Viola-tietokannan mukaan kappaleen arkistokopio on Musiikkiarkistossa Helsingissä. Arkistokopio on valokopio, jossa on valssin melodia ja sointumerkit, sanat ovat erillisellä paperilla. Musiikkiarkisto ei lainaa aineistojaan arkiston ulkopuolelle, mutta tiedusteluihin vastataan puhelimitse tai sähköpostilla.
Tässä linkki Finna-hakupalvelun viitteeseen: https://finna.fi/Record/viola.806265
Tietoa Musiikkiarkistosta: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Tunnetuimpana suomalaisena sotaromaanien kirjoittajana voitaneen itseoikeutetusti pitää Väinö Linnaa (Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla).
Muita tunnetuimpia tai ainakin useimmiten esiin nostettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi J. L. Runeberg (Vänrikki Stoolin tarinoita), Veijo Meri (Manillaköysi), Yrjö Jylhä (Kiirastuli), Erkki Palolampi (Kollaa kestää), Olavi Paavolainen (Synkkä yksinpuhelu), Paavo Rintala (Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet), Samuli Paronen (Kuolismaantie), Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat), Eino Hosia (Tuliholvin alla), Esa Anttala (Päämajan kaukopartio ja muut kaukopartioteokset), Reino Lehväslaiho (Panssarisotaa 1941-1944) ja Antti Tuuri (Talvisota, Rukajärven tiellä).
Lähteet:
https://www.…
Kielitomiston sanakirjan mukaan 'sukupolvì' ja 'ikäpolvi' tarkoittavat samaa asiaa, mutta sanaa 'sukupolvi' käytetään myös kuvaannollisesti. Esimerkiksi: ensimmäisen sukupolven tietokoneet.
Jukka Mallisen toimittamassa "Kuka puhuu - kaksitoista runoilijaa Suomesta ja Venäjältä" -teoksessa (Atena 1997)on rinnakkaistekstit.
Reclamin vuonna 1983 julkaisemassa (pieni ja punainen) "Russische Lyrik" -teoksessa on venäjän ja saksankieliset tekstit rinnakkain.
Turun kaupunginkirjastossa on hiljan alettu käyttää asiasanaa "rinnakkaistekstit" tällaisista teoksista, mutta sitä ei ole tehty takautuvasti.
Suomalaisista hevoskirjojen kirjoittajista voisi mainita esimerkiksi seuraavat: Merja ja Marvi Jalo (esim. Nummelan ponitalli-sarja), Anu Ojala, Maria Kupias ja Tiina Lehtineva, ulkomaisista esim. Jenny Oldfield, Bonnie Bryant. Kertomuskokoelma Tarinoita lumoavista hevosista on kiva.
Jännityskirjoissa on valinnanvaraa. Ilkka Remes on kirjoittanut suosittuja Aaro Korppi-sarjaa ja Eon Colfer fantasiakirjoja. Anthony Horowitz on kirjoittanut jännityssarjaa nuoresta Alex Riderista sekä kauhufantasiaa nimeltä Korpinportti. Mark Haddon on kirjoittanut hauskan ja erilaisen jännärin nimeltä Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Charlie Higson on kirjoittanut nuoren James Bondin seikkailuista kirjoissa Hopeaevä, Verikuume ja Korota tai kuole. Ellinor…
Puulle ei ilmeisesti löydy suomenkielistä vastinetta. Ei löytynyt myöskään muilla kielillä (englanti, ruotsi, saksa) puulle nimeä. Saksankielisillä sivulla mainitaan, että puuta kutsutaan Chilessä olivilloksi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Aextoxicon_punctatum
Puulla on Chilessä monta nimeä:
Tique, olivillo, aceitunillo, palo muerto, Aextoxicon punctatum, is the only representative of the Aextoxicae genus. This tree grows to some 20 - 25 metres and is common in the lower, warmer exposures of the Lake region. The indigenous name "tique" is still widely recognized, challenged by the unsmart designation "olivillo", a reference to the fruit which, with some imagination effort, could be seen as a small olive. "Palo muerto" refers to the ghastly…
Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
Kysyit Kari Rydmanin kahta kuorolaulunuottia, joita en valitettavasti löytänyt, ainakaan Kari Rydmanin säveltäminä. Tarkistin tiedon useammasta lähteestä (kirjaston omasta tietokannasta, Sibelius-Akatemian kirjastotietokannasta ja musiikin yhteistietokannasta VIOLASTA). Olisiko mahdollista että kysymyksessä olisi eri säveltäjistä?
Kaj Chydeniukselta löytyy "Suomenmaa"-niminen sekakuorolaulu, jossa on Aleksis Kiven sanat (Maa kunnasten ja laaksojen, mi on tuo kaunoinen?). Kyseinen kappale löytyy mm. Kaj Chydeniuksen nuottivihkosesta, Sekakuorolauluja.
Kysyit myös "Dona nobis bacem" kappaletta. Dona nobis pacem (Anna meille rauha)- nimistä sekakuorolaulua löytyy useampi. Edvard Griegiltä löytyy sekakuorolaulu dona nobis pacem, samoin myös…
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Kosmeettisissa tuotteissa esiintyvistä silikoneista löydät tietoa Aija Luoman ja Raija Karan julkaisusta Silikonit kosmetiikan palveluksessa. Kyseisen julkaisun mukaan kyseessä on aina silikoni, jos tuotteen ainesosaluettelon nimissä esiintyy seuraavia sananosia: METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.
Tässä samassa julkaisussa on lueteltu noin sata erilaista silikonia, joita kosmeettisten tuotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet tuotteidensa sisältävän. Lisää tietoa kosmetiikan sisältämistä silikoneista ja muista ainesosista sekä niiden käyttötarkoituksesta löytyy myös seuraavista julkaisuista:
Luoma, Aija: Silikonit, kosmetiikan hullut hevoset.
Luoma, Aija: Kosmeettiset ainesosat.…
Muumimania -blogin mukaan Millenium -mukin mediaanihinta on noin 250€. Mediaanihinnat on laskettu huuto.net:issä myytyjen mukien myyntihinnoista.
http://muumimania.blogspot.fi/p/hintaseuranta.html
Aamulehden logolla varustettu Millenium -muki oli taasen myyty ihan äskettäin 421€:lla. https://www.huuto.net/kohteet/arabian-muumimuki-millenium--v-1999---200…
HSY ohjeistaa tosiaan lajittelemaan liimautuvat muistilaput sekajätteeseen. Post-it -merkkisten muistilappujen valmistajan nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että kyseiset muistilaput voi kierrättää paperina. Syyksi mainitaan, että suurin osa lappujen sisältämästä liimasta poistuu siistauskäsittelyssä, jossa lapuista poistetaan myös väri:
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/post-it-notes/contact-us/FAQs/
Ilmeisesti lappujen sisältämä väri on yksi syy siihen, miksi ne on neuvottu kierrättämään sekajätteenä. Helsingin kaupunginkirjastolta on vastattu muistilappujen kierrätystä koskevaan kysymykseen vuonna 2010. Kun paperista tehdään uusiomassaa, siitä poistetaan painoväri, mutta läpivärjättyjen muistilappujen kohdalla tämä ei aina…
