Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Oxford English Dictionaryn mukaan englannin gay-sana on vuosisatojen aikana voinut eri yhteyksissä tarkoittaa esimerkiksi eloisaa tai kirkasta, huoletonta tai hilpeää, kevytmielistä tai irstasta. Etymologialtaan sana pohjautuu anglonormannin kielen sanaan gai (tai gaye). Oxford English Dictionaryn mukaan 1900-luvun alussa sanalla voitiin varsinkin amerikanenglannissa viitata myös homoseksuaaleihin. 1960-luvulla merkitys oli jo vakiintunut ja myös homoseksuaaliset miehet itse suosivat gay-sanaa.
Kirjastopedagogi työskentelee useimmiten julkisella sektorilla, esimerkiksi yleisessä kirjastossa, tai vastaavanlaisessa työssä vaikkapa yksityisessä oppilaitoksessa. Yleisissä kirjastoissa sovelletaan Kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2022-2025, III luku Työaika) mukaan:19 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvausIltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.Lauantaikorvaus on vastaavasti 20 %:18 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä aattokorvausLauantaityökorvaus2 mom. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa…
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa…
Kuvakirja:AWDRY:Tuomaksen seikkailut, KNUTSSON:Pekka Töpöhäntä-kirjat, Hannu Mäkelän:
Iso Pekka ja Pekka pieni, Kirjava Kukko-sarjassa:Päivi Romppaisen Taikaturkki.Kuvakirja:Maikki Harjan-
ne:Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Tuula Korolainen:Kuningatar Iida Iso ja Janosch: Jannesta tulee
intiaani, sekä Cole:Eläköön Eveliina. Tässä ainakin muutamia.
Internetistä löytyy kiinan kielen sanakirjoja. Kiinankielisiä merkkejä esittävät ainakin "Chinese character dictionary" http://www.mandarintools.com/chardict.html sekä "Chinese characters and culture" http://zhongwen.com/ . Hae englannin kielen sanalla truth (totuus).
Annikki Arposen Kiina-suomi sanakirja (WSOY 1985) löytyy useimmista kirjastoista. Siinä esitetään peräti neljä eri merkkiä tai merkkiyhdistelmää sanalle totuus (s. 85, 176, 341). Lähimmästä kirjastosta voit kysellä myös muita kiinan kielen merkkejä ja sanastoa käsitteleviä kirjoja.
Aivan suoraa vastausta ei löytynyt. Noitasapatista löytyi kuitenkin mainintoja esim. teoksista Heikkinen: Paholaisen liittolaiset (s. 164) ja Nenonen, Kervinen: Synnin palkka on kuolema (s. 234). Noitasapattia on käsitelty myös lehtiartikkeleissa:
Nenonen: Noitasapatin kuvitelmat elävät (Parnasso. 38(1988) : 6, s. 380-382)
Noitasapatti - kuvitelma paholaisen ja vamppien liitosta (Uusi nainen. 1990 : 12, s. 10-12)
Voit tutustua näihin esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Lisäksi joiltakin www-sivuilta löytyy mainintoja:
http://www.chronicon.com/noita/hame_2.html
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_8/ylart2.htm
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/…
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai…
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Saat sen selville Helmet-verkkokorjaston kautta (www.helmet.fi). Kun kirjoitat Helmetiin Teoksen nimi -kohtaan hakemasi kirjan nimen ja klikkaat Hae-painiketta, saat luettelon kirjastoista, joiden kokoelmissa kirja on. Sivulla näkyy kymmenen kirjastoa, mutta jos kirjoja on enemmän kuin kymmenen, saat loput näkyviin klikkaamalla Näytä kaikki sijainnit -painiketta. Laskemalla kirjastojen lukumäärän selviää myös kirjojen määrä. Huomaa, että joistakin kirjoista on kirjastoissa useita painoksia. Myös mahdolliset äänikirjaversiot kirjasta ovat omana tietueenaan.
Georges Duplaix'n runo Sukkela hiiri nimeltä Pikkuharmaa löytyy hänen Eläintarinoita-kirjastaan, joka ilmestyi Weilin + Göösin Kultatähti-kirjastossa vuonna 1968.
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja…
Tässä pari linkkiä, joissa on myös kuva etsimästäsi kasvista:
Hämeen liiton sivulta Hämeen maakuntatunnukset, http://www.hameenliitto.fi/index.php?id=967 .
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_kylman.html
Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista (Photos of Finnish Wildflowers)
http://enenonen.1g.fi/html/Pulsatilla_patens.html
Valitettavasti Tiktakilta ei ole julkaistu nuottikirjoja tai -kokoelmia. Tabulatuurit (epäviralliset) kitaralle kyseiseen kappaleeseen löytyvät osoitteesta http://www.tiktaktabloja.cjb.net/
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI…
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
