Stephen Kingin 'Hohto' edustaa sikäli perinteistä kauhukirjallisuutta, että se keskittyy luomaan pelon tunnetta. Kingin romaanille on tyypillistä pelon luominen normaaleista, jokapäiväisistä asioista.
Kirjallisuuden tyylilajina kauhuromaani on ikivanha ja sen juuret ovat goottilaisessa romaanissa (mm. Ann Radcliffen 'The Mysteries of Udolpho', Austenin 'Northanger Abbey' (1817) edustaa parodiaa goottilaisesta romaanista). Oma alalajinsa on amerikkalainen gotiikka (esim. Edgar Allan Poen novelli 'Ligeia', missä näkyy lajille tyypillinen yliluonnollinen elementti).
Kauhuromaaneissa tyypillisiä hahmoja ovat kummitukset, velhot tai vampyyrit (Dracula, Anne Ricen 'Veren vangit'). Arkkityyppisenä esimerkkinä voidaan pitää Mary Shelleyn…
Tarkoitatte varmaankin kirjastojen kotipalvelua?
Suomen korkeakoulujen yhteisluettelotietokannasta Lindasta löytyvät seuraavat teokset:
Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus" / Ismo Vainikka 1989
Oulun yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta" / Tuija Niskanen 1993
"Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa" / Leila Järventausta, Ritva Lähdetluoma. Tampere 1983.
Teosia säilyttävä kirjasto on vastaava yliopiston kirjasto. Kirjat on mahdollista kaukolainata. Viimeksi mainittu teos on tosin aika lailla vanha. Lindassa ei ole…
Tässä joitakin suomenkielisiä vankilaympäristöön sijoittuvia romaaneja:
Willocks, Tim : Linnakundit . Otava, 1995.
Ahl, Kennet : Myyty mies. Tammi, 1979.
Cheever, John : Falconer. Karisto, 1978.
Hayes, Billy : Keskiyön pikajuna. Uusi kirjakerho, 1978.
King, Stephen : Rita Hayworth - avain pakoon. Book Studio, 1995.
King, Stephen : Kuoleman käytävä. Tammi, 2000.
Bunker, Edward : Elukkatehdas. Like, 2000.
Bunker, Edward : Verikoirat. Like, 2000.
Bunker, Edward : Konnakoulu. Like, 2001.
Bunker, Edward : Julmin peto. Like, 2007.
Mutis, Alvaro : Araucaiman kartano ; Lecumberrin päiväkirja. Kookos, 2000.
Grisham, John : Veljet. WSOY, 2001.
Zweigbergk, Helena von : Rakkaus viiltää syvältä : rikosromaani. Karisto, 2003.
Zweigbergk, Helena von :…
Teorioita terveyden edistämisestä voi löytyä alan peruskirjallisuudesta. Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä voit asiasanalla 'terveyden edistäminen' hakea kirjoja http://jokunen.jns.fi/ . Esim. seuraavista kirjoista voi olla apua:
NÄKÖKULMIA hyvinvointiteknologiaan / toimittaneet Clas-Håkan Nygård ... [et al.]
Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2007
NÄKÖKULMIA vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä / Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Antti Pelto-Huikko ja Päivi Rouvinen-Wilenius (toim.)
Helsinki : Terveyden edistämisen keskus, 2005
TAUTIEN ehkäisy ja terveyden edistäminen Pohjois-Karjalassa : terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina 1978-1998 = Disease…
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaan (6. tark., korj. ja laaj.laitos. - Helsinki : Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2006) mukaan kirjan hinta on (ollut) 210 €.
Netin kautta kirja löytyi myytävänä hintaan 269 kr.
http://www.bok.nu/George_Fredrik_Granfelt/Finlands_ridderskaps_och_adel…
Seuraavissa isommissa nettiantikvariaateissa kirjaa ei tällä hetkellä ollut saatavilla, mutta sivustoja kannattaa seurata tai lähettää sinne kyselyjä
http://www.antikka.net
http://www.antikvariat.net
http://www.classica.se
http://www.ilab-lila.com
Kirjan harvinaisuudesta ja arvosta kannattaa kysyä myös Hagelstamin kirjakaupasta (Kansainvälinen bibliofiilinen antikvariaatti)
http://www.hagelstam.net/PublishedService?file=page&pageID=18&freePage=……
Tuija Lehtisen kirjoittama nuortenkirja Rebekka tarttuu toimeen -kirja kertoo Rebekka ja kesäprinssi –kirjasta tutun Pappilan punatukkaisen Rebekan elämästä,koulunkäynnistä ja ihastumisesta. Rebekka aloittaa yläasteen suuressa koulussa,jossa on monta sataa oppilasta ja vain yksi tuttu, suntion Ulla. Yläasteelle meno jännittää, eikä kaikki suju ongelmitta. Pippurinen Rebekka ei suostu nyrkkeilijätyttö Saijan eikä kettinkijengiläisten silmätikuksi ja kiusanteon kohteeksi. Yläasteella Rebekka tapaa myös salaperäisen kesäprinssin.
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista.
Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Heikki Kuutin kirja Journalistiikan sanasto kertoo sanasta neekeri näin: "Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty vanha kutsumanimi. Nimitys elää yhä lehtimiesten julkaisemien vappujulkaisujen nimissä." Samoin kertoo myös Kuutin ja Puron uudempi Mediasanasto.
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/…
Google-haku sanalla heinäseipäät tuottaa paljon ideoita käyttötavoiksi. Seipäitä on käytetty mm. aitoina, verhotankoina aurinkosuojatelineinä, lyhtypylväinä, sisustuselementteinä, seinäpaneelina, kukkatelineinä, kasvitukina.
Anton Tšehovin novelli ”Tolstyi i tonkii” (1883) ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1894 Uusi Suometar -lehden Juttu-Tuvassa. Novelli sai suomenkielisen nimen ”Lihava ja laiha”. Uusi Suometar ilmestyi Helsingissä. Ensimmäisen suomennoksen kääntäjä on tuntematon.
Santeri Grönberg suomensi novellin vuonna 1903. Novelli sai saman nimen kuin ensimmäisessä suomennoksessakin ja se julkaistiin teoksessa ”Poimintoja : valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia” (Hamina : Uusi Kansan-kirjapaino).
Vuonna 1913 novelli julkaistiin jälleen nimellä ”Lihava ja laiha” Reino Silvannon suomentamana teoksessa ”Naisia” (Helsinki : Kirja).
Juhani Konkka suomensi novellin vuonna 1959 ja antoi sille suomenkielisen nimen ”Paksukainen ja Ohukainen”.…
Kuvakirja:AWDRY:Tuomaksen seikkailut, KNUTSSON:Pekka Töpöhäntä-kirjat, Hannu Mäkelän:
Iso Pekka ja Pekka pieni, Kirjava Kukko-sarjassa:Päivi Romppaisen Taikaturkki.Kuvakirja:Maikki Harjan-
ne:Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Tuula Korolainen:Kuningatar Iida Iso ja Janosch: Jannesta tulee
intiaani, sekä Cole:Eläköön Eveliina. Tässä ainakin muutamia.
Vaikuttaa siltä, että täsmälleen juuri tähän tarkoitukseen sopiva julkaisu on vielä tekemättä. Lähin löytämäni on internetissä: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Haka.htm
Tässä vielä eräs esiopetussuunnitelma:
http://www.hdl.fi/maahanmuuttajat/esiopetussuunnitelma.htm
Käytin etsiessäni hakusanoja maahanmuuttaja, pakolaiset, päivähoito, kaksikielisyys ja äidinkieli. Muutama kirja löytyi, tosin osassa asiaa käsitellään peruskoulun ala-asteen näkökulmasta:
Oppia kieli kaikki : maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla / Tuija Lehtinen. Turku : Turun yliopisto, 2002
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.] Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunki, 2002…
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja…
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja…
