Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
Runon nimi on Jumala on kaikkialla (Gud) kokoelmasta Landet som icke är.
Maailmassa ei kellään ole aikaa
paitsi yksin Jumalalla.
Ja sen tähden tulevat kaikki kukat hänen luokseen,
ja kukista viimeinen,
lemmikki, pyytää häneltä enemmän loistoa
sinisiin silmiinsä,
ja muurahainen pyytää häneltä suurempaa voimaa
tarttuakseen korteen.
Ja mehiläiset pyytävät häneltä väkevämpää voittolaulua
purppuranpunaisia ruusuja varten.
Ja Jumala on mukana kaikissa yhteyksissä.
Kun eukko arvaamatta kohtasi kissansa kaivolla
ja kissa emäntänsä.
Se oli suuri ilo heille molemmille,
mutta kaikkein suurin oli se, että Jumala oli vienyt heidät yhteen
ja tahtonut heille tämän ihmeellisen ystävyyden neljänätoista vuotena.
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi syntyi 1883 (vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan 1882) ja kuoli 1945. Hän oli aatelissukua, arvoltaan kreivi ja Leo Tolstoin etäinen sukulainen. Hän vietti lapsuutensa maatilalla Samaran alueella ja kävi koulua Samarassa. Koulun jälkeen hän opiskeli Pietarin Teknisessä instituutissa. Insinöörin töitä Tolstoi ei tehnyt koskaan - hän alkoi kirjoittaa jo opiskeluaikanaan ja oli koko ikänsä ammattikirjailija. Vallankumouksen jälkeen Tolstoi muutti ulkomaille mutta palasi Neuvostoliittoon 1923. Neuvostoliitossa hän loi loistavan uran: hän oli yksi Neuvostoliiton menestyneimpiä ja suosituimpia kirjailijoita.
Tolstoi aloitti uransa runoilijana mutta siirtyi pian kirjoittamaan proosaa. ”Kärsimysten tie” (1921 – 1940)…
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(…
Kyseessä voisi olla norjalainen lastenelokuva Vaarallisen kiven metsästys vuodelta 1997, ks. lyhyt kuvaus: http://www.telvis.fi/filmiopas/?m=13875
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa tätä elokuvaa ei enää ole, mutta Janakkalan kirjastossa video näyttäisi edelleen olevan. Voit halutessasi tilata elokuvan seutulainaksi Hämeenlinnan kirjastoon. Seutulainan hinta on 2,50 €. Varauksen voit tehdä verkkokirjastossamme tai puh. 03-621 2598.
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499…;
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskus
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee…
Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
Hajusuolaa ei nykylääketiede enää käytä, joten sitä tuskin voi ostaa ainakaan Suomesta. Kokeile hakea googlesta hakusanoilla buy smelling salts.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=33f85055-b7…
Seuraavissa kirjoissa on 1950- ja 1960-luvun sisustuksesta ym. yleensä ja Suomessa kuvitusten kanssa.
SUOMALAISEN arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al. ; kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila ... et al.]
Helsinki : WSOY, 2010
(Kirjan artikkelit on julkaistu aiemmin teoksissa Täältä tulee nuoriso! ja Suomalaisen arjen historia, osa 4)
SANKARUUS JA ARKI : SUOMEN 50-LUVUN MILJÖÖ : BUILDING FINLAND IN THE 1950S = HEROISM AND THE EVERYDAY / [PÄÄTOIMITTAJA = EDITOR-IN-CHIEF: RIITTA NIKULA] ; [KÄÄNNÖKSET = TRANSLATIONS: HILDI HAWKINS]
HELSINKI : SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO, 1994
MARSH, Madeleine
Miller's collecting the 1950s
London : Miller, 1997
JACKSON, LESLEY
THE NEW LOOK : DESIGN IN THE FIFTIES
1991
HUOKUNA, Tiina…
Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon…
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta…
Pekka Laaksosen laulu Kiitos elämän lahjasta sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja valoksi ja voimaksi (Aurinko Kustannus, 2010)
Sanat Lasse Heikkilän lauluun Niin kuin on hanki valkoinen löydät nuottijulkaisusta Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa (Aikamedia, 2008).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.finna.fi/
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Saimme seuraavan vastauksen Keravan museolta:
"Ahjossa on kylläkin mahdollisia muinaishautoja, mutta ne eivät ole sillä alueella missa viitta kertoon niiden olevan. Nyt puheena olevat röykkiöt liittyvät ilmeisesti historiallisen ajan ihmisen toimintaan. Osa röykkiöistä tutkittiin Paula Purhosen toimesta 1970. Ajoitukseksi saatiin nykyaika."
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Ainakin HelMet-kirjastoissa on olemassa yksi kirja, joka saattaisi olla hyödyllinen tähän tarpeeseen, nimittäin Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet ja siihen liittyvä Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - tehtävien ratkaisut, kts. www.helmet.fi . Lisäksi on esim. Ohjelmoitava logiikka ja Airila, Mekatroniikka. Vaikka näissä ei ole tehtäviä ratkaisuineen, voivat esimerkit kuitenkin olla valaisevia, ehkä myös jokin niistä kirjoista, jotka saa esille valitsemalla hakutermiksi ohjaustekniikka tai automaatio. Apua kannattaa myös etsiä TKK:n kirjastosta ja sen Teemu-kokoelmatietokannasta, https://finna.fi .
