Ilmeisesti kysymyksessä on laulu, jonka melodia on sama kuin laulussa "Sunnuntaiaamuna". Sen on säveltänyt tamperelainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Hjalmar Backman (1882-1935) Simo Korpelan (1863-1936) runoon. Laulu alkaa: "On kesän kirkas huomen". Laulun melodia siis löytyy monesta nuotista nimellä "Sunnuntaiaamuna" tai "On kesän kirkas huomen", esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 1.
En löytänyt laulua etsityillä sanoilla mistään nuotista tai äänitteeltä. YouTubessa on kuitenkin Aila Nikolan esitys "Nyt onnentoivotuksen mä sulle laulaa saan" (https://www.youtube.com/watch?v=5aIr9Hb3yQQ). Sen tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Inkeri Kataja. En löytänyt hänestä mitään tietoja. YouTubessa on myös Viestiveljien esitys…
Kyseessä on kansanlaulu, yleisimmin tunnettu nimellä Kuusankosken partahalla (Kiekkumaralla). Nuotinnoksia on julkaistu eri teoksissa ja myös cd-tallenteella kappale on saatavissa. Esimerkiksi Freija-yhtyeen esityksen voit kuunnella YouTubelta.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=d6a89695-9c3d-4f8…
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kuusankosken+partahalla&typ…
https://www.youtube.com/watch?v=-0cggeAsPVE
Tiedustelin asiaa Gummerus Kustannuksesta, joka on julkaissut kirjailijan teosten aiemmat suomennokset. Sieltä minulle vastattiin näin: "Kyseisistä Sarah J. Maasin teoksista ei ole vielä julkaisusuunnitelmaa, joten ainakaan puolen vuoden sisällä ei ole tulossa suomennosta niistä. Kerromme kotisivuillamme tulevista kirjoista hyvissä ajoin, joten kysyjän kannattaa toisinaan vilkuilla sivujamme".
Renegadesin Cadillacin nuotit ja sanat englanniksi sisältyvät mm. nuottijulkaisuun "Käymme yhdessä ain ja muita 60-luvun hittejä", julkaissut Fazer vuonna 1986.
Suomen rahoista ja niiden hinnoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Uusimpia on Tuukka Talvion Suomen rahat (3.laajennettu painos 2003). Internetistäkin hintoja voi katsella. Hakukone Google antaa asiasanalla juhlarahat monta linkkisivua.
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi syntyi 1883 (vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan 1882) ja kuoli 1945. Hän oli aatelissukua, arvoltaan kreivi ja Leo Tolstoin etäinen sukulainen. Hän vietti lapsuutensa maatilalla Samaran alueella ja kävi koulua Samarassa. Koulun jälkeen hän opiskeli Pietarin Teknisessä instituutissa. Insinöörin töitä Tolstoi ei tehnyt koskaan - hän alkoi kirjoittaa jo opiskeluaikanaan ja oli koko ikänsä ammattikirjailija. Vallankumouksen jälkeen Tolstoi muutti ulkomaille mutta palasi Neuvostoliittoon 1923. Neuvostoliitossa hän loi loistavan uran: hän oli yksi Neuvostoliiton menestyneimpiä ja suosituimpia kirjailijoita.
Tolstoi aloitti uransa runoilijana mutta siirtyi pian kirjoittamaan proosaa. ”Kärsimysten tie” (1921 – 1940)…
Saimme seuraavan vastauksen Keravan museolta:
"Ahjossa on kylläkin mahdollisia muinaishautoja, mutta ne eivät ole sillä alueella missa viitta kertoon niiden olevan. Nyt puheena olevat röykkiöt liittyvät ilmeisesti historiallisen ajan ihmisen toimintaan. Osa röykkiöistä tutkittiin Paula Purhosen toimesta 1970. Ajoitukseksi saatiin nykyaika."
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla…
Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Teoksessa Junakovic, Svjetlan, Pum pum ja töttöröö: eläinten soittopelit. Helsinki Lasten keskus 1999. on kuvia soittimista. Kirja ei ole pahvinen, mutta se on kurkistuskirja ja sopii nimenomaan perheen pienimmille. Lisäksi löysin kaksi viitettä aineistotietokannasta, joissa oli soittimet asiasanana ja jotka ovat kuvakirjoja:
Nascimbeni, Barbara, Soitto soi. Karkkila Kustannus-Mäkelä 2001. (Pahvisivuinen haitarikirja) ja
Morgensen, Jan, Eläinten orkesteri. Helsinki Lasten parhaat kirjat 1999.
Ikävä kyllä tällaista mahdollisuutta ei ole ole. Voitte ottaa yhteyttä noutokirjastoonne ja pyytää heitä siirtämään teitä varausjonossa taaksepäin (kirjojen määrästä riippuen) vaikka 50 tai 100 sijaa. Mutta mikäli kirja tästä huolimatta tulee lomanne aikana, tapahtuu kuvailemanne tilanne.
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja…
Viipurin kaupunki perustettiin 1200- ja 1300-lukujen lopulla rakennetun Viipurin linnan yhteyteen, kaakkoisen linnansalmen toisella puolella olevalle niemelle. Tarkalleen ei tiedetä, milloin ensimmäinen asukas sinne asettui, kuten ei tiedetä sitäkään, oliko siellä jo vanhastaan ollut jokin maalaisasutus. Viipurin kaupunkialueelta tai lähiympäristöstä ei kuitenkaan tunneta yhtään myöhäisrautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, joka osoittaisi keskiaikaista Viipuria edeltävän pysyvän asutuksen.
1300-luvun alussa kauppias- ja käsityöläisasutus levittäytyi linnasaarelta nykyisen vanhankaupungin ranta-alueelle. Kauppapaikkana Viipuri mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336 ja "kauppalaksi" se nimetään myös vuonna 1347. Novgorodin kronikassa…
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(…
