Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
Applen iTunes Stores on kansainvälinen musiikkitiedostoja myyvä yritys, mutta sen valikoimissa tuskin suomalaisella hengellisellä musiikilla on merkittävää roolia. Nykyään valtaosa musiikista välitetään ns. suoratoistotekniikalla (esimerkiksi Spotify), jolloin ei makseta yksittäisestä kuunneltavasta tai ladattavasta laulusta vaan hankitaan kuunteluoikeus pienehköllä rahasummalla. Spotify tarjoaa myös ilmaisversion, mutta se on täynnä mainoksia. Spotifyn kautta voi kuunnella myös useimpia suomalaisia uudempia levyjä, mutta tietämättä tarkemmin, minkälaiseen hengelliseen musiikkiin kysyjä viittaa, on vaikea sanoa, millainen tarjonta käytännössä on. Ehkä Spotifyn tarjontaan kannattaisi kuitenkin tutustua.
YouTuben kautta voi myös sekä…
Sana riite on johdettu verbistä riittää. Suomen murteissa riittää-verbin merkityksenä on jääriitteeseen saattaminen. Tämän oletetaan olevan verbin alkuperäinen merkitys. Myöhemmin verbin merkitys on laajentunut muunkinlaiseen peittämiseen ja katteeksi ulottumiseen. Sukukielistä sanalla on vastine vain inkeroisen ja karjalan kielissä. Karjalan muoto riitteä merkitsee sekä riitteeseen jäätymistä että kylliksi olemista.
Suomen kirjakielessä riittää on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787. Gananderin kirjassa on mainittu myös ohutta jääkuorta merkitsevä sana riite.
Lähde: Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (2004).
HSY ohjeistaa tosiaan lajittelemaan liimautuvat muistilaput sekajätteeseen. Post-it -merkkisten muistilappujen valmistajan nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että kyseiset muistilaput voi kierrättää paperina. Syyksi mainitaan, että suurin osa lappujen sisältämästä liimasta poistuu siistauskäsittelyssä, jossa lapuista poistetaan myös väri:
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/post-it-notes/contact-us/FAQs/
Ilmeisesti lappujen sisältämä väri on yksi syy siihen, miksi ne on neuvottu kierrättämään sekajätteenä. Helsingin kaupunginkirjastolta on vastattu muistilappujen kierrätystä koskevaan kysymykseen vuonna 2010. Kun paperista tehdään uusiomassaa, siitä poistetaan painoväri, mutta läpivärjättyjen muistilappujen kohdalla tämä ei aina…
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Oletamme, että musiikki vaikuttaa enemmän nuorten kuin aikuisten pukeutumiseen. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/kirjasto/ Aineistohakuun pääset klikkaamalla linkkiä Aineistotietokanta. Kirjoita asiasanakentään "nuorisokulttuuri" (ilman lainausmerkkejä) ja klikkaa hakunappulaa. Saat esille pitkän luettelon kirjoista, joista saattaa olla sinulle hyötyä. Tässä joitakin viitteitä:
- Bennett, Andy: Popular Music and Youth Culture. Music, Identity and Place (2000)
- Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa. Kurkistuksia nuorisokulttuureihin (1997)
- Polhemus, Ted: Streetstyle. From Sidewalk to Catwalk (1995)
- Polhemus, Ted: Style Surfing. What to Wear in the 3rd…
Kyse on Immi Hellénin runosta Hiiriä pyydystämässä. Runo löytyy mm. Hellénin teoksista Punaposki, kultasuu sekä Lapsuuden lauluja.
Runo alkaa sanoilla "Katsopas kummaa, virkkoi Miiri…
Cassandra Claren Varjojen kaupungit-sarjaa on julkaissut suomeksi Otava. Otavan sivuilta ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, milloin sarjan neljäs osa, City of fallen Angels, suomennettaisiin ja julkaistaisiin.
Lisää tietoa sarjasta on Otavan sivuilla: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2011/fi_FI/lasikaupunki/ josta myös neljännen osan julkaisuajankohtaa kannattaa käydä seuraamassa.
Vuoden 1952 singlelistan ykköset Suomessa olivat:
Nat King Cole: Too Young
Metro-tytöt ja Kipparikvartetti: Pieni ankanpoikanen
Lys Assia: Domino
Delta Rythm Boys: Tula tullallaa
Veikko Tuomi: Vanhan vaahteran laulu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_singlelistan_ykk%C3%B6sist…
Täysin tarkkaa ja varmaa vastausta en kysymykseesi valitettavasti löytänyt. Jyväskylän yliopiston professorin Janne Vilkunan luennon mukaan kuningas Aadolf Fredrik söi päivällistä Hihnalan ja Roukalan majatalojen välissä metsässä Parkhaudan talon vieressä erään kuusen alla vuonna 1752. Paikalle on pystytetty Kuninkaankivi.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/taip210.p… (s. 113)
Sivulta http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm löysin tiedon, että Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Jos Google Mapsissa https://maps.google.fi/ kirjoittaa hakukenttään "Kuninkaankiven P-alue,…
Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville…
Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kokoelmasta Pop tänään, vol. 20 (kustantajan tuotenumero F.M. 05639-0 Fazer). Tätä nuottia ei enää ole Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta kylläkin joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa, joista se voidaan tilata Sinulle myös Helsinkiin. Nuotin tämänhetkisen saatavuuden voit tarkastaa aineistotietokanta Plussasta
(http://www.libplussa.fi/).
Netistä en onnistunut kappaletta löytämään ja yleisesti voikin sanoa, että vaikka netissä on jonkin verran laulujen tekstejä, niin nuotteja siellä ei nykyisin tekijäönoikeudellisista syistä tarjota kovinkaan runsaasti.
Anni Polva (oik. Polviander) syntyi Pietarissa 6.1.1915.
Anni Polva on itse kirjoittanut neljä teosta elämästään: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa sekä Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani.
Voisit lisäksi vilkaista teoksia Sain roolin, johon en mahdu ja Suomen kirjailijat 1945-1980 sekä Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Risto Hiltusen säveltämään "Akaton mies" -elokuvan alku- ja lopputekstimusiikkiin ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia. Melodia on sama kuin laulussa "On kesään saavuttu", jota Elisabeth Haavisto ja kaksi muuta naista laulavat elokuvassa. Laulu alkaa: "Lokkien huudot soi tummuvaan iltaan". Kertosäkeessä lauletaan: "On kesään saavuttu juhannusaikaan". Suomen kansallisfilmografian Elonetin mukaan laulun on myös sanoittanut Risto Hiltunen, mutta Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sanoittaja on Jussi Tuominen. Tälläkään nimellä nuottia ei ole julkaistu, vaikka laulu on kyllä levytetty. Sama sävelmä soi myös elokuvassa "Akallinen mies".
Akaton mies -elokuvan tiedot Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.…
Snoezelen-termi on yhdistelmä kahdesta hollanninkielen sanasta, jotka tarkoittavat nuuhkimista ja rentoutumista. Menetelmää on käytetty eri maissa kehitysvammaisten, dementoituvien ja mielenterveysasiakkaiden hoidossa. Papunet’in sivulta löytyy lyhyt kuvaus snoezelen-menetelmästä
http://www.papunet.net/snoezelen/
Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on julkaistu vuonna 2006 opinnäytetyö menetelmän mukaisen aistihuoneen toteutuksesta, siitä löytyy myös yleistietoa itse menetelmästä. Opinnäytetyön lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä materiaaliin
https://oa.doria.fi/handle/10024/6385
suora osoite tekstiin https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6385/TMP.objres.369.pdf?sequ…
Eräs hyvä ratkaisu aineiston löytämiseksi opinnäytetyötä…
