Valitettavasti kyseistä kappaletta ei ole julkaistu cd-muodossa. Alkuperäinen julkaisu on single vuodelta 1979.
Vanha Isäntä: Onnemme napanuora / Kuuskytluvun kauan soiva blues (ps) Hi-Hat, HIS 1036.
Äänitettä voisi tiedustella Suomen kansalliskirjaston musiikikirjastosta, Jaakko Salo-kokoelmasta.
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/musiikkikirjasto.htm
Kannattaa myös kysellä hyvinvarustetuista äänilevyantikvariaateista, esim. Black and white music.
http://www.blackandwhite.fi/newshop/
Myöskään kappaleen suomenkielisiä sanoja ei ole saatavilla.
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Pisteittää vai pisteyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskekskuksen julkaisema Nykysuomen perussanakirjan (1992) mukaan pisteittäminen merkitsee paitsi pisteiden tekemistä ja pisteillä merkitsemistä, myös sitä, että antaa jollekin pistearvon. Sanan suositeltu muoto on totta tosiaan pisteittää, vaikka pisteyttäminen onkin vakiintunut kielenkäyttömme.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Raymond Queneau on kirjoittanut kirjan Exercises de style (1947). Se on suomennettu nimellä Tyyliharjoituksia v.1991. Kirjassa sama pikku tarina kerrotaan 99 kertaa eri tavalla. Yksi näistä tyylikeinoista on nimeltään Lipogrammi ; yhdessä tarinan muunnelmassa jätetään pois joku tietty kirjain, eli tässä tapauksessa e.
Kokonaisen romaanin ilman e-kirjainta on kirjoittanut Georges Perec ; La disparition (1969). Kirjaa ei alkukielisenä löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Englanninkielinen käännös löytyy (A void, 1994).
Turun kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Suosikki-, Stump- eikä Intro-lehtiä, mutta sen sijaan 70-luvun Soundi-lehtiä löytyy musiikkikirjastosta. Tietoa poppareiden pukeutumisesta löytyy toki muistakin 70-luvun aikakauslehdistä sekä muusikoiden elämänkerroista. Mainittakoon tässä yksi muotia käsittelevä teos (valitettavasti englanninkielinen), joka löytyy musiikkikirjastosta: Joshua Sims: Rock fashion.
Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta.
Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin…
Löydät Minun ystäväni -laulun (säv. ja san. Petri Virtanen) sanat netistä näin: hae laulun alkusanoilla Minun ystäväni on kuin villasukka, niin saat muutamia blogisivuja, joilla tämän laulun sanat on.
Esimerkiksi kirjasta: Maailma tänään 12 : Keski-eurooppa löytyy katsaus Sveitsistä ja sen luonnonoloista. Myös Sveitsiä käsittelevistä matkaoppaista voi löytyä tietoa Sveitsin luonnosta.
Teoksesta Polviset Kainuun asuttajina
toim. Osmo Polvinen, Myllylahti 2003 s.59
löytyy pieni maininta sukunimestä Koufall:
Taúlu 40
Staava (kustaava) Polvinen , synt. 30.1.0.1861 Lammasperä Mailila, kuollut 21.11.1936 Kuhmo - Puooliso: Eskil Koufall, syntynyt Lammasperä Kähkölä.
Lapsia:
Kaisa Lyyti Koufall, synt. 28.1.1890 Lammasperä Kähkölä.
Esko KOnstantin Koufall, synt. 13.6.1892 Korpisalmi, Niskala 3. kuollut 21.8.1930 Kuhmo.
Suomen sukuseurojen historiankirjoista löytyy Lamminperän Kofallien lisäksi Korpisaaren? Kofalleja.
Sieltä löytyy myös lisätietoa sukutukimuksesta. Linkki alla, ole hyvä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/12wyhu
Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
Ainakin Koululainen- ja Systeri-lehdissä on kirjekaveripalstat. Lehdet löytyvät esimerkiksi kirjastoista. Kummankin lehden nettisivujen kautta pääset myös etsimään kirjekaveria itsellesi:
http://koululainen.fi/kerhot/koti-ja-vapaa-aika/harrastukset/kirjekaveri
http://systeri.fi/category/postia-lehteen/postilaatikko/
Helmet-kirjastoissa lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Lainat voi uusia sähköisesti kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihin, soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä jossakin Helmet-kirjastossa paikan päällä. Kirjastossa asioidessasi tarvitset kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen mukanasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät pudotusvalikosta kohdan Palautusluukku. Siitä näet kaikki ne Helmet-kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kunkin kirjaston omalta sivulta löytyy myös tieto siitä, onko kyseisessä kirjastossa palautusluukku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Miranda MacQuittyn kirjassa Aavikko sanotaan näin: "Aavikon hiekka on peräisin kivistä, jotka ajan kuluessa ovat kuluneet ja rapautuneet." (s. 8) Kirjassa Maailma tänään. [16], Pohjois-Afrikka taas sanotaan, että Saharan hiekkadyynejä muodostuu "rapautuneesta hiekkakivestä ja graniitista". "Dyynejä muodostava hiekka kulkee tuulen mukana jokitasangoilta tai meren ja järvien rannoilta." Saharasta kuitenkin vain noin 25 prosenttia on "tuulten dyyneiksi kasaamaa hiekkaa". Suurin osa on kallioista ja kivistä tasankoa (s. 86-87) Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 29.5.2012 Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professori Juha Karhu on vastannut kysymykseen Miksi Saharassa on ennen kaikkea hiekkaa? Hän kertoo mm. että jääkauden jälkeen…
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Lainan voi uusia netin kautta korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen kirja on palautettava/käytävä sen kanssa kirjastossa. Jos kirjasta ei ole varauksia, voit lainata sen uudelleen ja sitten Sinulla on jälleen mahdollisuus uusia lainaasi viisi kertaa netin kautta, ellei kirjasta ole varauksia.
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
Everstiluutnantti Usko Sakari Haahdesta (1909-1978) ei löydy varsinaista elämäkertaa. Suomen kansallisbiografian 3. osassa s. 397-398 on Urho Myllyniemen kirjoittama pienoiselämäkerta, jonka lähdeluettelossa mainitaan Matti Lukkarin Sotilasaikakauslehdessä 12/1978 julkaisema Haahden haastattelu.
Monissa muissa teoksissa on tietysti käsitelty Haahtea.
Hänen toimintaansa yhdyshenkilönä suomalais-saksalaisissa neuvotteluissa sotilasyhteistyön loputtua syyskuussa esittelee Sampo Ahto kirjassaan
Aseveljet vastakkain : Lapin sota 1944-1945. - Helsinki, 1980.
Asekätkentäjuttua käsittelevä kirjallisuus on laajaa, mm.
Lukkari, Matti
Asekätkentä. - Helsinki, 1984. - Useita p.
Ahtokari, Reijo
Asekätkentäjuttu. - Helsinki, 1971.
Permi, Pekka…
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä…
