Kallion kirjaston ylläpitämästä Satukortisto-palvelusta (http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) löytyy seuraavat ruoka-aiheiset sadut.
Ruokakauppiaan tonttu Andersen, Hans Christian -->
Andersenin satuja , WSOY, 2005 tai
Andersenin suuri satukirja , WSOY, 1990 (4. p.)
Koiran ruoka määrätään oikeudessa -->
Suomalaiset kansansadut 5--Eläinsadut , SKS, 1996
Ruoka, joka ei koskaan pilaannu -->
Taikaratsu-satutapahtuma 5--Kuuletko rummun kutsun?--bantukansojen satuja , Suomen YK-liitto, 1992
Haltija ja ruokakauppias, Andersen, Hans Christian -->
Perinteisiä satuja--Grimmin veljekset ja H. C. Andersen , Kirjalito, 1989
Miten härkä sai sarvet ja hevonen kyltymättömän ruokahalun --> Tuulentekijä--virolaisia…
Kuppeja näkemättä niitä on vaikea tunnistaa. Alla olevien linkkien kautta löytyy kaksi kuppia, joihin kuvauksesi voisi sopia:
http://www.google.com/imgres?q=arabian+kuppeja&hl=fi&sa=X&rls=com.micro…
http://www.google.com/imgres?q=arabia+kahvikupit&hl=fi&rls=com.microsof…
Esimerkiksi Krookilan Wanhat Kupit -sivustolta löytyy laaja Arabian kuppikuvasto:
http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/page,shop.browse…
Kannattaa vilkaista myös tätä: Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010). Kirjan saa lainaksi kirjastoista.
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö.…
hei,
Roope-sedän autonkuljettajan nimi on Virtanen. Varhaisimmissa sarjoissa autonkuljettajana on toiminut Aalto. Tieto löytyy nettisivulta http://www.akuankka.fi
Terveisin
Salon kaupunginkirjasto
Pääkirjasto
Marja Leskinen
Puh: 02 778 4970
http://www.salo.fi/kirjasto
Jääkukkia-sanat löytyvät mm. nuoteilta: Suuri toivelaulukirja 9, Dallape: 50 suosittua sävelmää ja Souvarit: Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin, nuotit sijaitsevat Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
Keräsimme kollegan kanssa jonkin verran kirjaehdotuksia. Voi olla, etteivät osu nappiin, mutta näitä voisit ainakin kokeilla.
Twilight-sarjaa hiukan muistuttavia sarjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
- Elina Rouhiainen: Susiraja-sarja (Kestytön, Uhanalainen, Jäljitetty; ihmissusia ja vahvempi naispäähenkilö kuin Twilightissa)
- Alyson Noël: Kuolemattomat-sarja (ensimmäinen osa Punaiset tulppaanit)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (sijoittuu tulevaisuuteen mutta sisältää vahvan naishahmon ja myös romantiikkaa)
- Charlaine Harris: Sookie Stackhouse -sarja (vampyyrejä; ensimmäinen osa Veren voima)
Realistisempia suositeltavia teoksia olisivat seuraavat:
- Annika Thor: Saari meren keskellä
- Siiri Enoranta: Gisellen kuolema
- Jenny…
Kotuksen artikkelista Ät-merkki löytyy tietoa merkin nimestä sekä vähän nimien synnystäkin, https://www.kielikello.fi/-/at-merkk-1
Nimi on virallisesti ät-merkki. Lempinimiä on monia, miukumauku lienee tutuin, kissanhäntä, apinanhäntä ovat olleet käytössä ja jopa rengas-a:takin on joskus ehdotettu merkin nimeksi. Yllä olevan artikkelin mukaan Kielikello 4/1996:ssa oli ehdotus käyttää merkistä nimeä miuku. Se oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja keskustelua oli syntynytkin. Esimerkiksi tuo rengas-a oli Kotukselle lähetetty Kielikellon lukijan ehdotus.
Merkin hivenen historiallinen kuvaus Petteri Järvisen Tietotekniikan termit PC-tietosanakirjan hakusanalla Taksamerkki:
(Engl. At-sign) Kissaa ja sen häntää muistuttava merkki (@), joka…
Antti Hyryn novellikokoelmaan ’Maantieltä hän lähti’ kuuluvat seuraavat novellit:
I. Lasit helisevät, Esineet, Syksy, Pato, Kivi auringon paisteessa
II. Joka päivä koko kesän, Hillassa, Odotus, Maantieltä hän lähti, Ennen kuolemaa
III. Molekyylit, Sianpurema
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin…
Suomeksi löytyy tietoa Ukrainasta teoksista:
Hautala, Mikko: Suomalaisyrittäjän Ukraina-katsaus toimintaan markkinoilla 1998
Maailma tänään osa 14. IVY ja Baltian maat. 1997.
Tilastotietoa Ukrainan teollisuudesta on Tilastokeskuksen ylläpitämässä tietokannassa http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html .
Englanninkielinen artikkeli Ukrainasta (myös teollisuudesta) löytyy kirjasta
The Europa world year book 2000, volume 2. Kirja on luettavissa suurten kirjastojen käsikirjastossa.
Ukraina-linkkejä on myös osoitteissa
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5UK.HTM
Esimerkiksi linkistä http://www.ukraine-today.com/ kannattaa valita business ja sitten industry.
Mikäli haluat…
Jussi Björling esittää kyseisen joululaulun O helga natt cd-levyllä En klassisk jul. Levy on tälläkin hetkellä saatavilla Kauniaisten kirjastosta. Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Kauniaisten kirjastoilla on yhteinen rekisteri joten Helsingin kirjastokortti kelpaa Kauniaisissa. Suosittelen soittoa Kauniaisten kirjastoon, p. 505 6401. Voitte pyytää heitä lähettämään levyn johonkin Helsingin kirjastoon, jos niin haluatte.
Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista:
Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995.
Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981.
Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3,
käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet.
Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin…
Runo on nimeltään Miksi kana kengittää? ja se löytyy Aarni Penttilän tekemästä lukukirjasta Hyvästi Aapiskukko!(1.painos 1939, näköispainos 2000). Runon tekijä on sen sijaan epäselvä. Lukukirjassa runon lähteeksi mainitaan "Ilvola". Sillä tekijänimellä ei löydy kirjaston tietokannasta mitään. Ilvola olisi saattanut myös tarkoittaa Joel Lehtosen kirjaa Ilvolan juttuja, joka sisältää sovituksia suomalaisista eläinsaduista. Selasin Ilvolan juttuja läpi, mutten löytänyt runoa siitä.
Jos tarvitset tarkan tiedon tekijästä, voimme yrittää selvittää asiaa edelleen.
Helga Nuorpuusta (vuoteen 1928 Nordblom) on tietoja teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Kirjassa olevassa Kari-Otso Nevaluoman artikkelissa käsitellään etupäässä Nuorpuun tuotantoa, mutta on siinä jonkun verran henkilötietojakin. Helga Nuorpuu syntyi 20.2.1901 Reposaaressa ja kuoli 19.9.1953 Helsingissä. Hän työskenteli mm. konttoristina, mainostoimittajana ja toimistonhoitajana. Hän käänsi myös kirjallisuutta lähinnä unkarista suomeen. Ura Stockmannin tavaratalossa vuodesta 1931 vuoteen 1945 on taustana romaanille Tavaratalo Wickers.
Parinkymmenen lasten- ja nuortenkirjan lisäksi Helga Nuorpuu on kirjoittanut nämä romaanit:
Nuori Pari.…
Huugo (myös Hugo) Henrik Nyberg, synt. 16.10.1873 Laukaassa, kuoli 1973. Hänen vaimonsa oli jyväskyläläinen. Vihittiin papiksi 7.1.1898, suoritti pastorin tutkinnon 25.4.1902. Hän toimi vt kappalaisena ja kirkkoherran apulaisena sekä Mikkelissä että Ristiinassa. 30.4.1908 hänet nimitettiin itäisen piirin kuuromykkien matkapapiksi. Vuonna 1930 hänestä tuli rovasti. Hän toimi myös kuoronjohtajana, Kuurojen liiton johtotehtävissä ja NMKY:ssä sekä toimitti Kuuromykkäin katekismuksen ruotsinkielisen laitoksen, josta otettiin 1500 kpl:n painos. Hän sävelsi hengellisiä lauluja ja virsiä, mm. Lauri Stenbäckin ”Sun silmäis eteen, Jeesus” sekä Hilja Haahden ”Sinun rauhasi anna mulle”, jota on laulettu onnistuneen sävelmän ansiosta paljon yhteis- ja…
Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria ja lähettää skannatut tiedostot sähköpostilla mm. pääkirjaston Uutistorilla. Skannausaika kannattaa varata etukäteen Uutistorin puhelinnumerosta 02-2620621. Ajan voi varata myös itse omilla kirjastokortin tunnuksilla osoitteesta http://www.eb2.dpg.fi/vasu/kirjaus.aspx .
Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)
Jos hakemuksesi vaatii käynnin poliisiasemalla, sinun täytyy varata aika verkkopalvelussa. Tällöin on huomioitava, että lupapisteet voivat olla ruuhkaisia etenkin kesäisin, jolloin seuraava vapaa aika voi olla viikkojen päässä. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, milloin henkilökorttia kannattaa anoa. Mitään tarkkaa päivämäärää ei voi silti sanoa.
Henkilökortti toimitetaan normaalisti noin 8 arkipäivässä valitsemaasi noutopisteeseen. Lisämaksusta voit saada nopeutetun toimituksen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Huomaa, että verkossa tehty hakemus on halvempi ja nopeampi.
Ohessa neuvotaan koko henkilökortin hakeminen. https://poliisi.fi/henkilokortti
Henkilökortin toimituksesta https…
