Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä…
Teos on Riel, Jörn: Hupaisa juttu koristaa kasvot.
Muut osat ovat nimeltään Meidän Herramme ketunloukku,
Ensitapauksen juhla. Kaikkien osien alaotsikko on Kertomuksia esi-isieni talosta.
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä…
Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15…
Ainakin ensimmäinen kausi Sweet Valley High -tv-sarjasta on saatavana dvd:llä Yhdysvalloissa. Sen voi tilata esimerkiksi amazon.com -verkkokaupasta. Suomessa kyseistä tv-sarjaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
Ensin HelMet -kirjastoista saatavat (katso tarkemmin http://www.helmet.fi):
1. Toisten kirjoissa : esseitä kirjoista, jotka kertovat yhteiskunnasta, globaalista tasa-arvosta ja kolmannesta maailmasta / Sisättö, Vesa
Helsinki : BTJ, 2007 (Vaajakoski : Gummerus Kirjapaino)
2. Faravid. 27. 2003 : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja = acta Societatis historicae Finlandiae septentrionalis /
Rovaniemi : Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2003 (Jyväskylä : Gummerus)
3. Maan piiri ja elonkehä : professori Heikki Kirkisen juhlakirja /
[Joensuu ] : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1997
4. Murhaava miljöö : tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista /
[Turku] : Turun yliopisto, 1994
5.…
Sähkökirjan lainaamiseen Vaski-kirjastoista tarvitaan kirjastokortti sekä nelinumeroinen PIN-koodi. Lukemista varten tietokoneeseen täytyy asentaa Adobe Digital Editions (ADE) -lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Jos haluat siirtää kirjan lukulaitteelle, tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka saa samalta internet-sivulta kuin ADE-ohjelman. Jos haluat lukea kirjoja älypuhelimella, saatat tarvita ADE-ohjelman lisäksi merkkikohtaisesti muitakin ohjelmia.
Kun haluat lainata kirjan, mene Vaski-verkkopalveluun http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=….
Sähkökirjat löydät Vaskin hakusivun aineistolajiriviltä kohdasta "valitse". Valitse "sähköinen…
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://finna.fi
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
Sylin sivuilta löytyy tietokanta, josta voi tutkia apurahoja ja stipendejä http://www.syl.fi/apurahat/haku/
Tietoja apurahoista kannattaa kysellä myös oman oppilaitoksen opintotoimistosta tai sen maan suurlähetystöstä mihin on menossa. Kanadan Suomen suurlähetystön www-osoite on http://www.canada.fi
Näillä sivuilla viitataan myös Fulbright Centerin sivuille (http://www.fulbright.fi/ ) Fulbright Center on voittoa tavoittelematon organisaatio,
jonka toimintaa rahoittavat Suomen opetusministeriö,
Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot sekä Suomen ja
Yhdysvaltain hallitusten perustama tukisäätiö. Sivuilla kerrotaan stipendiohjelmista Yhdysvaltoihin, mutta kannattaa kysellä myös Kanadaan.
Osoitteessa http://www.skr.fi/spalvelu/verkossa.html on…
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Viola-tietokannan mukaan kappaleen suomenkielistä versiota ei ole julkaistu nuottina.
Italiankielinen versio löytyy ainakin Carish-kustantamon julkaisemasta nuotista Battiato, Franco: Successi. Frank-haun perusteella sitä ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
http://www.carisch.com/catalog/product/view/id/13032/
Yliopistokirjastojen tietokannasta (Lindasta) löytyi kaksi väitöskirjaa sekä hoitotyön dokumentoinnista että kirjaamisesta:
Saari, Sirpa: Kynällä tai koneella sairaanhoitajien käsityksiä manuaalisesta ja tietokoneavusteisesta hoitotyön kirjaamisesta. 1995.
Ihalainen, Jaana: VIPS-malli hoitotyön kirjaamisen rakenteena. 2000.
Ensio, Anneli: Hoitotyön toiminnan mallintaminen. 2001.
Mattila, Lea-Riitta: Sairaanhoitajan ja potilaan vuorovaikutus sekä hoitotyön dokumentointi sisätautiosastolla Orlandon teoriaan perustuva sairaanhoitajan toiminnan analyysi. 1996.
Potilasasiakirjoihin liittyviä väitöskirjoja ei löytynyt. Kaiken kaikkiaan näistä aiheista löytyi seuraavasti aineistoa: kirjaamisesta 39, dokumentoinnista 21 ja potilasasiakirjoista 34…
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Rai luolapoika –elokuvaa. Elokuva tai elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1971. Ehkä kannattaisi pyytää Yleisradiota esittämään se uudelleen. Palautteen Ylelle voi jättää tämän linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute/
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Jarl Pousarin artikkeli Finér-suvusta on julkaistu vuonna 1991 Genos-lehdessä. Tätä ei löydy Vihdin kirjastosta, mutta artikkelin valokopiota kannattaa tiedustella oman kirjaston kautta. Artikkelin tiedot: Pousar Jarl: Finnerus, Finér. Julkaisussa: Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. 1991 nro 2 s. 111-115, 122. Finér-suvusta löytyy lisäksi tietoa Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista, kuten: Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osat 1-2. Lisäksi suvusta voi tiedustella lisätietoa Vihdin museosta http://www.vihti.fi/palvelut/museo
