Sellaista yhtä teosta, missä esitellään Eino Leinon runoja selityksineen ei löydy. Eino Leinon tuotantoa on tutkittu ja tulkittu muun muassa alla olevissa teoksissaan.
Viikari Auli 1987: Ääneen kirjoitettu : vapautuvien mittojen varhaisvaiheet suomenkielisessä lyriikassa. Hki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Oksala, Teivas 1986: Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan: Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Lilja, Pekka 1981: Tutkimus Eino Leinon virolaisaiheisesta tuotannosta ja hänen suhteestaan Viroon, sen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.
Hannu Launonen 1984: Suomalaisen runon…
Väestörekisterikeskuksesta pystyttäisiin ehkä vastaamaan kysymykseesi, montako Loviisaa Suomessa on nyt. Sen sivuilta löytyvästä nimipalvelusta löytyy tieto, että Loviisa-nimisiä on kaikkina aikoina Suomessa ollut yhteensä noin 6220 henkilöä.
Väestörekisterikeskuksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.vrk.fi
Kysymäsi on ilmeisesti Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu. Se löytyy ainakin runokokoelmasta: Kilpi, Eeva: Kiitos eilisestä. 1996. Runo alkaa:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin...
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
* Mäkelä, Rauli: Hiivasyndrooma : hiivatauti (Suomen terveyskirjat, 1990 )
* Pursiainen, Jouko: Hiivasyndrooma & luonnonmukaisen hoidon opas ([LB Product], 1997 )
* Kuparinen, Auli: Vatsan ja suoliston luonnonmukainen hoito : hiivasyndrooma, helikobakteeri, keliakia, ummetus (LB Natura, 2001 )
Kannattanee selailla myös erilaisia erityisruokavalio-oppaita, niistä voi löytyä lisävinkkejä.
Seuraavat lehtiartikkelit käsittelevat myös hiivasienitautia:
* Voi hyvin 2002, nro 2 :Hiivasta eroon/Tuomi, Paula
* Kotitalous 2000, nro 4 :Hiivasyndrooma totta vai tarua? / Nikander, Pia
* Hyvä terveys 2001, nro 2: Hiivasyndrooma - ei tauti vaan nimi oireille/ Huovinen, Pentti
* Kauneus ja terveys 2000, nro…
Karl Fazer oli sukujuuriltaan sveitsiläinen, ja saanut oppinsa Pietarissa ja Pariisissa.
Ks. Fazerin sivuilta yrityksen historiaa
http://www.fazer.fi
Kirjavinkkejä:
Donner, Jörn
Fazer 100 [vuotta]
[Helsinki]: Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor
Karl Fazer 1891 - 1951
Helsinki: O.Y. Karl Fazer A.B., 1951
Kari on suomalainen lyhentymä kreikan Makarios-nimestä, joka tarkoittaa onnellista ja autuasta. Tai sitten se on nimien Oskari tai Sakari lyhentymä. Nimi tuli tunnetuksi Juhani Ahon Panu-romaanista (ilmestyi 1897), jossa yhden päähenkilön nimi on Kari. Tiedot ovat peräisin Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Suomen kansallisbiografia kertoo Henning Karströmin vaiheista mm. seuraavaa:
"Koettuaan 1934 uskonnollisen murroksen Karström jatkoi vielä yli kymmenen vuotta Virtasen lähimpänä työtoverina, mutta jatkuvat AIV-rehun patenttiriidat, paperityöt ja arjen rutiinit olivat tukahduttaneet Karströmin tutkijansielun. Virtanen ja monet työtoverit eivät myöskään oikein ymmärtäneet hänen uskonnollista suuntaustaan. Karström sulkeutui yhä enemmän omaan ajatusmaailmaansa, mietiskelyyn."
"Karströmin elämään tuli uutta virettä, kun Adventtikirkko pyysi häntä 1946 Toivonlinnan kristillisen opiston rehtoriksi Piikkiöön. Hän otti tehtävän ilomielin vastaan. Vaikka aika tutkijamaailman huipulla jäikin taakse, Karström toimi vielä vuoteen 1947 biokemian…
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Katkelma on kansansävelmään pohjautuvasta laulusta Kaikki linnut laulelevat, jota M. A. Numminen on esittänyt. Laulu on kuultavissa useilla Nummisen äänitteillä, mutta painettuna sanoja ei valitettavasti löydy. Laulun sanat on näin ollen "poimittava" äänitteeltä.
Laulu Kaikki linnut laulelevat sisältyy esimerkiksi M. A. Nummisen äänitteille Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000), M. A. Nummisen 60-luku : kielletyt laulut (2009).
https://finna.fi/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Raymond Queneau on kirjoittanut kirjan Exercises de style (1947). Se on suomennettu nimellä Tyyliharjoituksia v.1991. Kirjassa sama pikku tarina kerrotaan 99 kertaa eri tavalla. Yksi näistä tyylikeinoista on nimeltään Lipogrammi ; yhdessä tarinan muunnelmassa jätetään pois joku tietty kirjain, eli tässä tapauksessa e.
Kokonaisen romaanin ilman e-kirjainta on kirjoittanut Georges Perec ; La disparition (1969). Kirjaa ei alkukielisenä löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Englanninkielinen käännös löytyy (A void, 1994).
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/…
Tietoa Lapin tai ylipäätään Suomen maanalaisista joista ei tunnu paljoa löytyvän. Teoksessa Lappi (osa 3, toim. Linkola et al.) kuitenkin mainitaan yhdessä kuvatekstissä maan alle katoava puro Enontekiön Toskaljärvellä. Samassa todetaan, että kyseessä on karstialueille tyypillinen ilmiö, joka Suomen oloissa on erittäin harvinainen. Myös Suomen kartastossa (osa 1: fyysinen ympäristö) kerrotaan, että karsti-ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia yksityiskohtia.
Geo-kirjasarjan 4. osassa on artikkeli karsti-ilmiöstä (karsti = eräiden kivilajien tietyissä oloissa tapahtuva liukeneminen), jossa käsitellään jonkin verran maanalaisia jokia yleisesti.
Karstia käsitteleviä sivuja on netissä useita, tosin englanninkielisiä, katso esim. linkkiluettelo…
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy kaksi vastausta kysymyksiin puutarhaterapiasta:
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
Näissä vastauksissa luetellaan hyviä lähteitä.
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavia teoksia yleensä puutarhaterapiasta:
- Healing gardens : therapeutic benefits and design recommendations / edited by Clare Cooper Marcus, Marni Barnes. John Wiley & Sons 1999. (Viikin tiedekirjastossa, Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa, Jyväskylän yliopiston kirjastossa).
- Korpela, Elli: Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Helsingin yliopisto,…
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Reijo Mäen tuotannosta ja Vares-sarjasta löytyy tietoa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti-sivuilta http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Tietoa Reijo Mäestä löytyy Otavan sivuilta http://www.otava.fi/ . Kannattaa pistäytyä myös Sanojen aika -kirjailijatietokannan sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on…
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
