Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
Kari on suomalainen lyhentymä kreikan Makarios-nimestä, joka tarkoittaa onnellista ja autuasta. Tai sitten se on nimien Oskari tai Sakari lyhentymä. Nimi tuli tunnetuksi Juhani Ahon Panu-romaanista (ilmestyi 1897), jossa yhden päähenkilön nimi on Kari. Tiedot ovat peräisin Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Kyse on Immi Hellénin runosta Hiiriä pyydystämässä. Runo löytyy mm. Hellénin teoksista Punaposki, kultasuu sekä Lapsuuden lauluja.
Runo alkaa sanoilla "Katsopas kummaa, virkkoi Miiri…
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Applen iTunes Stores on kansainvälinen musiikkitiedostoja myyvä yritys, mutta sen valikoimissa tuskin suomalaisella hengellisellä musiikilla on merkittävää roolia. Nykyään valtaosa musiikista välitetään ns. suoratoistotekniikalla (esimerkiksi Spotify), jolloin ei makseta yksittäisestä kuunneltavasta tai ladattavasta laulusta vaan hankitaan kuunteluoikeus pienehköllä rahasummalla. Spotify tarjoaa myös ilmaisversion, mutta se on täynnä mainoksia. Spotifyn kautta voi kuunnella myös useimpia suomalaisia uudempia levyjä, mutta tietämättä tarkemmin, minkälaiseen hengelliseen musiikkiin kysyjä viittaa, on vaikea sanoa, millainen tarjonta käytännössä on. Ehkä Spotifyn tarjontaan kannattaisi kuitenkin tutustua.
YouTuben kautta voi myös sekä…
Joensuun seutukirjaston (Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä)ja Juuan kokoelmat ovat selattavissa internetin kautta osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040&ulang=fin . Jokunen-aineistorekisteri sisältää näiden kirjastojen kokoelmat.
Pohjois-Karjalan kaikkien kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa Nelli-portaalin kautta, jossa pikahaussa voi valita Pohjois-Karjalan kirjastot: http://www.nelliportaali.fi/V/NUEFJEA82ADXQA71LJ329TJVR6P8PM4PNJAKQHCSB…
Näihin tietokantoihin on myös linkit Joensuun seutukirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx .
Suomen kirjastojen kokoelmia pääsee selaamaan Frank-monihaun kautta. Sinne pääsee…
Snusmumrikens vårvisa löytyy ruotsiksi esimerkiksi seuraavista kirjoista:
JANSSON, Tove
Visor från Mumindalen / visor, verser och bilder av Tove och Lars Jansson ; musik av Erna Tauro. - Schildt, 1993
JANSSON, Tove
Stora muminboken. - Schildt, 1995
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjaston sivuilla on uskonnon alan asiasanasto http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/palvelut/asiasanat.htm ja siellä käytetään nimen omaan tätä termiä. Muuta rinnakkaista termiä sille ei ole annettu, joten se on aivan hyvää suomea.
Jos sanan rabbiininen haluaa kääntää ihan sanasta sanaan, niin se tarkoittaa Seppo Teinosen Teologian sanakirjan mukaan rabbiineille (=juutalaisen seurakunnan hengellisille opettajille ja johtajille) ominaista.
Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
Jos tarkoitat Suzuki-perämoottoria vuosimallia 1985, siitä löytyy englanninkielinen korjausopas, jossa on teknisiä tietoja:
Suzuki outboard shop manual 1985-1991 : 2-225 HP, includes Jet Drives. 1996.
ISBN 0-89287-556-9
Kirjassa: Perälä, Osmo: Pienet perämoottorit : käyttö, huolto, korjaukset. 2003, on yleisiä ohjeita perämoottoreista.
Kirjat voit saada kaukolainaksi omaan kirjastoosi, ellei siellä ole.
Aleksi-viitetietokannasta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita Suzuki-perämoottoreista.
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:…
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://finna.fi
Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon…
Ravinnokseen naaraspaarmat imevät verta nisäkkäistä ja linnuista, koiraspaarmat elävät kasvien medellä.
http://fi.wiktionary.org/wiki/paarma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
Filharmoninen tarkoittaa musiikkia (tai ehkä paremmin harmoniaa) rakastavaa. Sanan taustalla ovat kreikan filo-prefiksi ja adjektiivi harmonikós. Alkujaan sitä käyttivät musiikkiyhdistykset, kuten esimerkiksi vuonna 1543 perustettu Veronan Accademia Filarmonica, mutta myöhemmin sanalla usein viitataan tietynlaiseen orkesteriin.
https://www.tfo.fi/fi/orkesteri-0
Kyseessä on itävaltalaisen Marlen Haushoferin vuonna 1963 ilmestynyt Seinä (Die Wand), joka julkaistiin suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1964. Teos kerännyt viime vuosina uusia lukijoita, ja sitä on käsitelty mm. tänä vuonna ilmestyneessä Suurteoksia-antologiassa.
Seinä Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_300
Seinän saatavuustiedot Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.9668
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
