Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? Minja on sijoitettu Mineten nimipäivän jälkeen 26.5, eli Minjan päivää voidaan oletettavasti viettää samaisena päivänä. Kirjassa mainitaan myös, että Minja voi olla Vilhelmiinan muunnos, joten nimipäivän vietto sopisi myös tästä syystä kyseiselle päivämäärälle.
Kyllä löytyy. Kappaleen nuotit löytyvät nuottikirjasta Josh Groban: Closer. YKL-luokka on 78.893. Nuotti on tällä hetkellä lainassa, voit varata nuotin Internetissä AINO-ainestotietokannassa tai asioimalla Turun kaupunginkirjaston jollain osastolla.
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet…
Everstiluutnantti Usko Sakari Haahdesta (1909-1978) ei löydy varsinaista elämäkertaa. Suomen kansallisbiografian 3. osassa s. 397-398 on Urho Myllyniemen kirjoittama pienoiselämäkerta, jonka lähdeluettelossa mainitaan Matti Lukkarin Sotilasaikakauslehdessä 12/1978 julkaisema Haahden haastattelu.
Monissa muissa teoksissa on tietysti käsitelty Haahtea.
Hänen toimintaansa yhdyshenkilönä suomalais-saksalaisissa neuvotteluissa sotilasyhteistyön loputtua syyskuussa esittelee Sampo Ahto kirjassaan
Aseveljet vastakkain : Lapin sota 1944-1945. - Helsinki, 1980.
Asekätkentäjuttua käsittelevä kirjallisuus on laajaa, mm.
Lukkari, Matti
Asekätkentä. - Helsinki, 1984. - Useita p.
Ahtokari, Reijo
Asekätkentäjuttu. - Helsinki, 1971.
Permi, Pekka…
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
70-luvun hittejä löytyy runsaasti erilaisilta kokoelmilta. Ongelmana erityisesti ulkomaisissa kokoelmissa on kappaleiden lisenssointiin liittyvät ongelmat. Tämän takia yksittäisillä 70's-kokoelmilla on yleensä vain tietyn levy-yhtiön julkaisemat hitit kyseiseltä vuosikymmeneltä. Löysin kuitenkin yhden yllättävän kattavan 70's-kokoelman eli 8 cd:n paketin "Greatest Hits of the 70's" (Disky, 2000). Kokoelma on todella monipuolisen valikoima 70-luvun angloamerikkalaista musiikkia (sisältää mm. glam-rockia, punkkia, purkkapoppia, diskoa, soulia, heavy rockia, jne.)
Sama halpajulkaisuihin erikoistunut Disky on julkaissut myös suppeamman 3 cd:n kokoelman "Sensational 70's".
Todella kiinnostavalta vaikuttaa myös laadukkaista uusintajulkaisuista…
Yleisissä kirjastoissa ei tosiaan säilytetä monistakaan lehdistä yli kymmentä vuotta vanhoja numeroita. Kaikista mainituista artikkeleista voisi kuitenkin luultavasti saada artikkelikopiot kaukopalvelun kautta muualta tilaamalla. Kirjaston kaukopalvelusta kuten palvelumaksuista löytyy lisätietoja Espoon kirjaston verkkosivuilta: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Ymmärsin, että kiinnostus koski erityisesti tulevien lasten sukupuolen määräytymistä ja siihen vaikuttamista? Artikkelitietokannoista hakemalla löytyi mainittujen artikkelien lisäksi seuraavat aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit (uutuusjärjestyksessä):
- Flygar, Mia: Syntyykö designvauva ensi vuonna?
Lääkärilehden uutisia 02.03.2009
suora linkki uutiseen:…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun…
Dekkareihin perehtyneen työtoverin ja alempana mainittujen hakuteoksien avulla löytyi seuraavia ehdotuksia.
Sujata Masseyn Rei Shimura -salapoliisisarjan päähenkilö on nuori ja toimelias amerikkalais-japanilainen englannin opettaja, jonka harrastuksena on Japanin historia ja taide. Sarjassa on kymmenen osaa, ja teksti on normaalikokoista, melko suurella rivivälillä painettua.
Arthur Conan Doylen mestarisalapoliisi Sherlock Holmesista kertovissa klassikkosalapoliisikertomuksista on olemassa eri painoksia, joiden tekstin koko ja riviväli vaihtelevat.
Tuula Matintupaa on kehuttu henkilökuvauksesta ja huumorista. Hänen Aleksanteri Piippo –sarjassaan on kahdeksan kirjaa. Rikosylikonstaapeli Piippo on itsepäinen, neuroottisen herkkä ja taitava…
Tämä Lasse Mårtensonin säveltämä kappale on julkaista hyvin monilla äänitteillä ja monien laulajien esittämänä, mutta yhdelläkään niistä Lasse Mårtenson ei itse laula sitä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola). Yhdessä instrumentaaliesityksessä hän on yhtenä soittajana: Voiko sen sanoa toisinkin. Jumala rakastaa maailmaa. Kyseessä on ääninauha jumalanpalvelusohjelmasta vuodelta 1967.
Tiedot levytyksistä löytyvät Violasta:
https://finna.fi
Osa niistä löytyy myös Ylen Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jumala+rakastaa+maailm…
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta…
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15…
Kuvassa on tosiaan Arabian leima, jonka alla teksti, jossa tulkitsin lukevan “käsinsorvattu” sekä jonkin sortin S-kirjainta muistuttava merkintä.
Vastaavanlaista leimaa ei löydy Desingmuseon hausta http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx En myöskään löytänyt vastaavan näköistä esinettä samaisella haulla etsimällä kukka-aiheisia esineitä.
Tiedustelin tunnistusapua Arabian esineistöä hyvin tuntevalta kollegaltani Vantaan kirjastosta ja hänen mukaansa leima vaikuttaa melko vanhalta ja kuulemma Sakari Vapaavuoren joissakin töissä on kirjaimet (usein kaiverrettuna) muodossa v S v. Esimerkkinä kuva jo aiemmin Hagelstam & Co huutokaupassa myydystä Sakari Vapaavuoren Arabian esineestä https://www.…
1990-luvulla sosiaali- ja terveysalojen peruskoulutus uudistettiin ja lähihoitajakoulutus aloitettiin, ja sen myötä moni koulutus. mm. lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ja apuhoitajan, poistui. Lähihoitajan tutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ensihoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.
Valviran eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta löytyy tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta ja ammattinimekkeistä Suomessa:
Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus Suomessa - Valvira
Hoitajakoulutuksen historiasta tietoa esim. lähihoitaja Jenni Tenhusen blogista, jossa lähteenä on käytetty kirjaa Elämän kulku: lähihoitaja kasvua tukemassa (…
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:…
Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
