Kansanperinteen kautta on sukupolvelta toiselle siirtynyt esimerkiksi monenlaisia luontoon ja työntekoon liittyviä uskomuksia. Seuraavista kirjoista löytyy perinnetietoa ja uskomusten taustaa.
Laiho, Antto, Wanhan kansan merkkipäivät, Karisto, 1997.
Relve, Hendrik, Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä,
Atena, 2002. (Tämän kirjan mukaan esimerkiksi saunavihdat on paras tehdä Juhannuksen aikoihin).
Metsä ja metsän viljaa, SKS, 1994.
Vanhassa vara parempi, vanhoja ja hyviksi havaittuja ohjeita nykyajan ihmisille, Valitut palat, 2000.
Vilkuna, Kustaa, Vuotuinen ajantieto, Otava, 1994.
Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;…
Sofie Litheniuksen lastenlaulu/sormileikki Mitä poika näki löytyy kokoelmasta Leikkipirtti : lauluja ja laululeikkejä (WSOY, 1914)osastosta "Sormileikkejä englantilaiseen tapaan".
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
1600-luvun ensimmäisissä suomalaisissa kirjapainoissa painomuste valmistettiin itse keittämällä ensin pellavaöljystä vernissa ja lisäämällä siihen nokea sekä eräitä muita aineita.
Perusteellisin selvitys painovärin valmistuksesta löytyy Yrjö A. Jäntin Kirjapainotaidon historiasta:
"Painovärin valmistus, joka viime vuosisadan alkuun saakka pysyi täsmälleen samalla kannalla, tapahtui seuraavasti: Pellavansiemenistä puristettua, hyvin siivilöityä liinaöljyä kaadettiin puhtaaseen kuparikattilaan, niin että se tuli 3/4 täyteen, kattila asetettiin rautaiselle kolmijalalle ja sen alle viritettiin kuivista puista tuli, joka sai olla voimakas siksi, kunnes liinaöljy alkoi kunnolla kiehua. Sitten asetettiin joitakin ruisleivän palasia puiseen…
Tässä rengaskoot:
Talitiainen 2.5 mm
sinitiainen 2.3 mm
hömötiainen 2.3 mm
kuusitiainen 2.3 mm
keltasirkku 2.5 mm
vihervarpunen 2.3 mm
punatulkku 2.5 mm
hippiäinen 1.8 mm
***************************************
Ringing Centre
Finnish Museum of Natural History - LUOMUS
P. O. Box 17 (P. Rautatiekatu 13)
FI-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358-2941-28786
email: ring@luomus.fi
http://luomus.fi/en/bird-ringing
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15…
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Tällaista tietoa ei tosiaan tunnu juuri löytyvän. Ehkä kannattaa laajentaa hakua ja etsiä esim. sanalla musiikkikasvatus. Silloin joutuu kyllä seulomaan löytämäänsä aika lailla. Tässä muutama toivottavasti hyödyllinen viite. Viimeisenä mainittu on luettavissa myös netitse. Voit lukea sitä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkossa.
- Musiikkileikki varhaisiän musiikkikasvatuksessa / Pirjo Ruutiainen (pro gradu –työ, 2003)
- Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa: lastentarhanopettajien käsityksiä päiväkodin musiikkikasvatuksesta / Katariina Korhonen (Kandidaatintyö, 2003)
- Shinichi Suzukin leikin, toiminnan ja kasvun filosofia…
Kyseessä on tosiaankin Larin Kyöstin runo "Myllypojan seikkailut jouluyönä" vuodelta 1922 ja se löytyy esimerkiksi runoantologiasta "Lapsuuden joulu : Kauneimmat joulun runot ja laulut" (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979).
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Parhaan kierähdystyylillä hypätyn korkeushyppytuloksen on tehnyt Neuvostoliiton Vladimir Jashtshenko
Hänen sisäratojen ennätyksensä on 235 (Milanon EM-kisat 1978) ja ulkoratojen 234 (Tbilisi 1978). Molemmat olivat silloisia maailmanennätyksiä. Jashtshenko kuoli 40-vuotiaana 1999.
Lisää tietoa saa esim. Internet-osoitteesta http://www.eexi.gr/athletix/IAAFpr1999.html
Anni Polva (oik. Polviander) syntyi Pietarissa 6.1.1915.
Anni Polva on itse kirjoittanut neljä teosta elämästään: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa sekä Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani.
Voisit lisäksi vilkaista teoksia Sain roolin, johon en mahdu ja Suomen kirjailijat 1945-1980 sekä Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Musliini ja karttuuni ovat kankaita.
Musliini on ohutta ja pehmeää, palttinasidoksista villa- tai sekoitekangasta. Sen uskotaan olleen alun perin Irakin Mosulista peräisin olevaa silkkikangasta. Nykyään sitä tehdään monista raaka-aineista. Se on koostumukseltaan laskeutuvaa ja läpikuultavaa ja siitä valmistetaan esimerkiksi juhlapukuja.
Karttuuni on painettua pellava-, tai puuvillakangasta. Koostumukseltaan se on paksua, tiivistä ja jäykkää.
Lähteet:
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet 2004
Kielitoimiston sanakirja, 2. osa 2006
Sivistyssanakirja WSOY, 2001
Suomen käsityön museo: http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/sanasto.htm
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Sivi-nimeä voidaan pitää joko pidentymänä skandinaavisesta nimestä Siv tai lyhentymänä nimestä Siviä. Siv on alkujaan Sif, pohjoismaisen mytologian ukkosenjumala Torin puoliso. Siviä puolestaan on murteellinen muoto siveä-sanasta, ja sen varhaisin tunnettu käyttö etunimenä ajoittuu 1860-luvulle. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
