Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Suomen presidenteistä nykyaikaisen asepalveluksen ovat käyneet Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö. Lisäksi P.E. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa ja C.G.E. Mannerheim Venäjän keisarillisessa armeijassa.
MTV:n uutisten juttu vuodelta 2012: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tata-vain-muutama-suomen-presidentti-on-kaynyt-armeijan/1893202#gs.1k6eyj
Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Kun ryhdyt kokoamaan aineistoa opinnäytetyötäsi varten kannattaa tehdä mind-map-tyyppinen avainsanakartta ja tutkia Vesa-verkkosanastosta mitä asiasanoja aiheesta käytetään. Samalla havainnollistat aihetta paremmin ja voit rajata sitä, sillä aiheesi on melko laaja. Kun löydät sopivia kirjoja katso myös lähdeluettelon anti. Aluksi kannattaa tutustua oman oppilaitoksen kirjaston aineistoihin ja sitten etsiä muista lähteistä.
Seuraavilla asiasanapareilla voit etsiä kirjastomme Jokunen-aineistotietokannasta (http://jokunen.jns.fi/?formid=form2) itsellesi sopivia kirjoja. Kauneudenhoito ja historia, kauneudenhoito ja kulttuurihistoria, kosmeettiset tuotteet ja historia, kauneudenhoito ja meikkaus. Voit etsiä samoilla asiasanoilla myös…
Kustantaja Tammelta kerrottiin, että kirjoilla oli aikoinaan sen verran huono menekki, että kirjojen kääntäminen keskeytyi. Suunnitteilla on kuitenkin, että kirjoja alettaisiin taas kääntää, muuta mitään aikaa he eivät osanneet sanoa. Kääntämättä ovat ainakin vielä seuraavat Jean Estorilin Anne-kirjat: Drina ballerina, Drina dances in Madeira, Drina goes on tour, Drina dances in Paris, Drina dances in Switzerland, Drina dances in New York, Drina dances alone, Drina dances on stage
Ruusuja voidaan lisätä useilla tavoilla. Suvullisesti eli siemenestä lisättäessä jälkeläistö on perinnöllisesti vaihtelevaa. Siemenkylvö ei sen vuoksi sovi sellaisten ruusujen lisäämiseen, joiden halutaan pysyvän lajikeaitoina eli aina samanlaisina. Jos siis tarkoituksena on kasvattaa täsmälleen alkuperäisen emokasvin kaltaisia taimia, kannattaa ruusuja lisätä suvuttomasti eli kasvullisesti: pistokkaista, varttamalla tai juurivesojen avulla.
Käytännössä siemenistä voidaan lisätä ainoastaan yksinkertaiskukkaisia luonnonruusuja, joiden siementaimet muistuttavat emoaan suuresti. Kerrannaiskukkaisia ruusuja ei voida koskaan lisätä siemenestä ilman että kukkien ulkonäkö muuttuu.
Mikäli suvulliseen lisäykseen liittyvän vaihtelun - esimerkiksi…
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun…
Kyseinen kappale on kaiketikin David Leen ja Herbert Kreztmerin säveltämä "Goodness gracious me" vuodelta 1960. Kappale sai suomeksi nimen "Voi hyvä tavaton". Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa. Kappaleen levyttivät vuonna 1961 Esa Saario ja Maikki Länsiö sekä Brita Koivunen ja Eino Virtanen.
https://finna.fi
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf
Eino Leinon runon "Nocturne" on säveltänyt niin moni säveltäjä, että ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin tietää, kenen säveltäjän sävellystä etsitään. Laulujen nuotteja voi yrittää etsiä kirjastojen tietokannoista myös alkusanoilla, mistä erityisesti tässä tapauksessa voi olla apua, koska "Nocturne"-nimisiä kappaleita on satoja. Eino Leinon "Nocturne" alkaa: "Ruislinnun laulu korvissani". Jos säveltäjän nimeä ei tiedä, myös esittäjän nimen kautta sen voi saada selville, jos esittäjä on levyttänyt kappaleen. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi) voi tarkistaa, kuka on säveltänyt tietyn esittäjän esittämän kappaleen.
Todennäköisesti laulusta ei ole erityistä…
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy kiinalaisesta horoskoopista kirjoja esim. Wilhelm, Hans: Kiinalainen horoskooppi sekä jokaisesta merkistä oma kirjansa, joissa tekijänä on Kwok Man-Ho. Niiden saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2
Hakusanaksi voi asiasanakenttään kirjoittaa kiinalainen horoskooppi. Ainakin näistä kirjoista löytyy kiinalaisin merkein horoskooppimerkkejä.
Lisäksi Internetistä löytyy esim. Google-haulla sivu, jossa on kaikki kiinalaisen horoskoopin merkit. Tämä sivu löytyy osoitteesta http://www.dlc.fi/~riksu/horosko.htm
Kiinan kieli perustuu kirjoistumerkkeihin, joista jokainen merkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös…
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet…
Jarl Pousarin artikkeli Finér-suvusta on julkaistu vuonna 1991 Genos-lehdessä. Tätä ei löydy Vihdin kirjastosta, mutta artikkelin valokopiota kannattaa tiedustella oman kirjaston kautta. Artikkelin tiedot: Pousar Jarl: Finnerus, Finér. Julkaisussa: Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. 1991 nro 2 s. 111-115, 122. Finér-suvusta löytyy lisäksi tietoa Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista, kuten: Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osat 1-2. Lisäksi suvusta voi tiedustella lisätietoa Vihdin museosta http://www.vihti.fi/palvelut/museo
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston valinta on delegoitu yksiköille. Yksiköt tekevät valintansa itsenäisesti määrärahojensa puitteissa etupäässä aineistonvalintalistoilta, jotka on koottu jonkun kustantajan, toimittajan tai aihepiirin nimekkeistä.
Kirjastojen tekemiin valintoihin vaikuttavat aineiston kysyntä ja alueelliset seikat, mm. väestön ikärakenne, kielivähemmistöt sekä kulttuuri.
Kirjastot voivat halutessaan ostaa täydennyksiä suoraan kirjakaupasta, mutta uutuushankinta tapahtuu valintalistojen kautta. Poikkeuksena ovat suurten kirjastojen musiikkiosastot, jotka poimivat myös uutuuksia alan kaupoista.
Suurin osa kirjoista tilataan ennakkotietojen perusteella, ennen ilmestymistä. Näin toimimalla saadaan suuremmat alennukset ja…
Internetistä löytämieni tietojen mukaan laulun on ranskaksi levyttänyt ainakin Mike Shannon (levyllä Mike Shannon Anthologie) ja Laurent Voulzy (levyllä La septieme vague). Kappaleen nimi ranskaksi on Derniers baisers ja sen sanat löytyvät osoitteesta
http://www.paroles.net/chansons/13757.htm
Kysymys oli melko vaikea emmekä löytäneet kirjoja, joista olisi löytynyt suoranaisesti lapsen kysymys isän poissaolosta ja vastauksia siihen, mutta aihetta sivutaan monissa kirjoissa, joiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
- isätön Topi keksii tarinoita isästään
Kontio, Tomi: Kesällä isä sai siivet
- isän katoaminen
Latvala, Laura: Kanavan Marja (1960)
- mustalaistyttö Marjalle kerrotaan isän olevan ”liesussa”
Mikkola, Marja-Leena: Amalia, karhu
Mikkola, Marja-Leena: Anni Manninen
- välttelevät viittaukset poislähteneeseen isään, äidin surumielisyys
Nilsson-Brännström, Moni: Tsatsiki ja mutsi
- äiti kertoo mielellään tarinaa rakastumisestaan…
