Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Muovien korjausta käsitellään esimerkiksi teoksessa Muovikomposiitit ja teoksessa Muovitekniikan perusteet, jossa esitellään laajemminkin muovien hitsausmenetelmiä sekä muovituotteiden korjaamista hitsaamalla, liimaamalla ja laminoimalla. Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Muita alan yleisesityksiä ovat mm. Muovien hitsaus ja Muovien hitsausmenetelmät -teokset, jotka löydät Oulun yliopiston kirjastosta, ja Muoviosien korjaus -nimisen opinnäytetyö, jonka voimme tilata halutessasi kaukolainaan.
Jos kyseessä on jonkin tietyn muovituotteen, esim. auton osien korjaus, hyvä kirja voisi olla Automuovit ja niiden korjaus (kaukolainattava),…
Aineistoa voi hakea Pirkanmaan kirjastojen verkkopalvelusta, PIKIstä, osoitteesta http://kirjasto.fi:8000/
Haku aloitetaan vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanaksi kannattaa laittaa AutoCAD ja julkaisuvuodeksi 2000-2005.
Näin saa tulokseksi viisi kirjaa, joista yksi tosin käsittelee AutoCAD 2002:ta. Muut teokset ovat: Illikainen, Kimmo: AutoCAD 2000, Frey, David: AutoCAD 2000,
AutoCAD 2000 ja Ilmola, Auli: Vaatetusalan tekninen piirustus: poikkileikkauskuvat: Autocad 2000. Halutun teoksen saatavuutta voi myös tarkastella näytöltä.
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Verohallituksen sivuilta löytyvän ohjeen mukaan alivuokralaistulot ovat veronalaista pääomatuloa. http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=646&domain=VERO_MAIN
Vuokratulot ilmoitetaan veroilmoituslomakkella 7. http://www.vero.fi/?article=&path=5,298,305,313&language=
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä…
Dekkareihin perehtyneen työtoverin ja alempana mainittujen hakuteoksien avulla löytyi seuraavia ehdotuksia.
Sujata Masseyn Rei Shimura -salapoliisisarjan päähenkilö on nuori ja toimelias amerikkalais-japanilainen englannin opettaja, jonka harrastuksena on Japanin historia ja taide. Sarjassa on kymmenen osaa, ja teksti on normaalikokoista, melko suurella rivivälillä painettua.
Arthur Conan Doylen mestarisalapoliisi Sherlock Holmesista kertovissa klassikkosalapoliisikertomuksista on olemassa eri painoksia, joiden tekstin koko ja riviväli vaihtelevat.
Tuula Matintupaa on kehuttu henkilökuvauksesta ja huumorista. Hänen Aleksanteri Piippo –sarjassaan on kahdeksan kirjaa. Rikosylikonstaapeli Piippo on itsepäinen, neuroottisen herkkä ja taitava…
"Elämän nälkä" -kappaleen nuotti löytyy lukion musiikin oppikirjasta "Opus : suomalaisena musiikin maailmassa", jonka tekijät ovat Eira Kasper ja Raija Lampila (Otava, 1994, s. 190-193). Nuotissa on tästä Pave (Pekka) Maijasen kappaleesta Petri Laaksosen sovitus, laulun sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Tää niitä aamuja on". Lauluosuus on kirjoitettu 1-3 äänelle. Kaikille soittimille ei ole omaa stemmaa, mutta akustiselle kitaralle, sähkökitaralle, bassolle, rummuille ja tamburiinille on komppiehdotukset.
Suuri toivelaulukirja -sarjassa ei tähän mennessä ole "Elämän nälkää" julkaistu. Sarjan uusin osa, nro 24, ilmestyy tänä vuonna (2018). Sen sisällöstä ei ole vielä tietoa.
Mirka Paukkonen ei nähtävästi ole näytellyt missään Kovaa maata -sarjan jälkeen.
Muita tietoja emme hänestä löytäneet.
Kovaa maata -sarjasta ja sen näyttelijöistä on käyty keskustelua muun muassa Suomi24-sivustolla.
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Artturi Järviluoma (1879-1942) oli lehtimies ja kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on näytelmä Pohjalaisia.
Järviluoman elämästä kerrotaan ainakin kirjoissa Rantoja, Waldemar: Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan ja Aleksis Kivestä Saima Harmajaan (jälkimmäisissä sama teksti).
Järviluoman Pohjalaisia-näytelmästä löytyy myös tietoa: Kirjassa Ylikangas, Heikki: Mennyt meissä on luku Miksi Artturi Järviluoma kirjoitti Pohjalaisia-näytelmän. Kirjassa Laurila, K.S.: Kirjalliselta taistelurintamalta on luku Hiukkasen Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" näytelmän vaihe- ja syntyhistoriaa.
Runo löytyy kokoelmasta: Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Helsinki : Like, 2003. Martti Puukko on runoilija Wislawa Szymborskan itsensä valtuuttama suomentaja. Martti Puukko on kääntänyt myös kokoelman: Hetki / Wislawa Szymborska ; suomentanut ja toimittanut Martti Puukko. Helsinki : Like, 2004. Näide lisäksi Puukko on suomentanut Szymborskaa Parnassoon. esim. Runoja uudesta kokoelmasta / suomentanut Martti Puukko / 2002 ; (52) ; 4 ; 386-388.
Hei,
emme ikävä kyllä ole onnistuneet löytämään Taistelija-nimistä runoa, joka kertoisi Aleksis Kivestä. Olisiko mahdollista, että runo olisi ohjaajanne itse kirjoittama? Tutkimme Kivi-aiheisia runoja, niitä ovat kirjoittaneet mm. Eino Leino, Uuno Kailas ja Otto Manninen, mutta mikään ei ole nimeltään Taistelija. Nämä runot löytyvät Aleksis Kivi - kansalliskirjailija -nettisivulta: http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
(Klikkaa runot esille vasemmasta laidasta)
Myöskään vanhoista työväenaiheisista valikoimista ei löytynyt runoa.
Taistelija-nimisiä runoja on ainakin Ilmari Kiannolla (Ks. Valitut teokset IV, s. 563), mutta siinä ei taida olla kyse Aleksis Kivestä.
Olemme välittäneet kysymyksen…
Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta.
Hercule Poirot esiintyy 33 romaanissa ja 16 novellikokoelmassa.
Miss Marple esiintyy 12 romaanissa ja viidessä novellikokoelmassa.
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Jos arvonimen saaja ei ole päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai siihen verrattavassa palvelusuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon 12000 euroa.
Jos hän on tällaisessa suhteessa 3000 euroa.
Tasavallan presidentin asetus arvonimistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
sijoittaa professorin arvonimiryhmään 6
Maksut määrää Laki arvonimistä suoritettavasta verosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011388
Armi Kuusela ajoi helmikuussa 1953 Sunbeam Talbot -autonsa etuosan lyttyyn ajaessaan jäisellä tiellä päin linja-autoa. Hänelle itselleen ei käynyt kuinkaan. Ilmeisesti auto ei palannut Armi Kuuselän käyttöön, eikä sen myöhemmistä vaiheista löytynyt tietoa.
(Lähde: Marttila Jorma, Armin kultaiset vuodet, 1999, s. 114-115)
