Euroopan valtiot aloittivat Afrikan maiden valloituksen 1880-luvulla. Maiden välille syntyi kiistaa maiden jakamisesta. Kiistan selvittämiseksi järjestettiin 1884-85 Berliinin konferenssi, jossa Afrikan maat jaettiin Euroopan valtioiden kesken. (Lähde: Otavan suuri ensyklopedia)
Ainakin seuraavilla verkkosivuilla on käsitelty Berliinin konferenssia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_konferenssi_(1884)
http://en.wikipedia.org/wiki/Berlin_Conference
http://www.uff.fi/kouluprojekti/index.html
Lisäaineistoa löytyy esim. Googlesta hakusanoilla Congress of Berlin 1884 tai Berlin conference 1884. Kannattaa kokeilla hakua samoilla hakusanoilla myös tieteellisen tiedon hakuhakupalvelua Scirusta, jonka osoite on http://www.scirus.com .…
Tarkoitatko pelkkää sukuromaania vai tulisiko siinä olla siis myös maagisen realismin piirteitä?
Sukuromaaneja löytyy kyllä ja voit hakea niitä pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta esi-merkiksi hakusanoilla ”sukuromaanit” ”suvut” ja ”suomi”. Tässä muutamia poimintoja kirjastomme kokoelmasta:
Westö, Kjell: Isän nimeen
Rissanen, Pirjo: Kevätniemi
Tuominen, Pirjo: Puoliherran huone
Kettu, Katja: Surujenkerääjä
Linna, Väinö: Täällä pohjantähden alla
Joenpelto, Eeva: Lohja-sarja
Hämeen-Anttila, Virpi: Perijät
Maagista realismia sisältäviä suomalaisia sukuromaaneja en löytänyt, mutta mikäli Gabriel García Márquezin tyyli muuten miellyttää, voit hakea vastaavia teoksia Helmet-tietokannasta hakusanoin ”maaginen realismi”.
On olemassa myös…
Perhevapaista säädettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuoden 1917 teollisuustyöasetuksessa, joka takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa. Vapaat olivat palkattomia ja pakollisia. Äitiysrahaa ryhdyttiin maksamaan vasta vuonna 1964 voimaan tulleen sairausvakuutuslain myötä.
Äitiysloman pituus määräytyi siis tuohon aikaan myös vuonna 1941 kullakin alalla voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että keväällä 1941 Suomessa elettiin välirauhan aikaa. Talvisota oli juuri päättynyt, mutta yhteiskunnalliset olot eivät olleet normalisoituneet. Ilmassa oli levottomuutta ja uuden sodan uhkaa.
Sota-aika ja…
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Ohjeita siitä, kuinka voi saada kirjan käännettäväkseen, löytyy Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:n sivuilta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~sktl/Liitto.htm . Liitto ei kuitenkaan välitä käännöstyötä.
Kyseinen trilogia tunnetaan tosiaankin englanniksi nimellä “Valois Romances” ja se koostuu kolmesta osasta, jotka mainitset. 1. osasta käytetään englanniksi ”Marguerite of Valois”-nimen lisäksi myös nimiä ”Margaret of Navarre” tai ”The massacre of St. Bartholomew’s eve” ja 2. osasta ”Chicot, the Jester”-nimen lisäksi myös nimiä ”Diana of Meridor” tai ”The Lady of Monsoreau”. Ranskaksi trilogian osien nimet ovat ”La Reine Margot”, ”La Dame de Monsoreau” ja ”Les Quarante-Cinq”.
Kaikki kolme trilogian osaa on suomennoksissa jaettu 11 erilliseen teokseen:
La Reine Margot:
1. Pariisin verihäät
2. Kuningatar Margot
(Herttuattaren rakkaus)
3. Velisurmaajat
La Dame de Monsoreau:
4. Méridorin kaunotar
5. Narri ja munkki (1. p. 1931 nimellä…
Yleisissä kirjastoissa ei tosiaan säilytetä monistakaan lehdistä yli kymmentä vuotta vanhoja numeroita. Kaikista mainituista artikkeleista voisi kuitenkin luultavasti saada artikkelikopiot kaukopalvelun kautta muualta tilaamalla. Kirjaston kaukopalvelusta kuten palvelumaksuista löytyy lisätietoja Espoon kirjaston verkkosivuilta: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Ymmärsin, että kiinnostus koski erityisesti tulevien lasten sukupuolen määräytymistä ja siihen vaikuttamista? Artikkelitietokannoista hakemalla löytyi mainittujen artikkelien lisäksi seuraavat aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit (uutuusjärjestyksessä):
- Flygar, Mia: Syntyykö designvauva ensi vuonna?
Lääkärilehden uutisia 02.03.2009
suora linkki uutiseen:…
Sähkökirjan lainaamiseen Vaski-kirjastoista tarvitaan kirjastokortti sekä nelinumeroinen PIN-koodi. Lukemista varten tietokoneeseen täytyy asentaa Adobe Digital Editions (ADE) -lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Jos haluat siirtää kirjan lukulaitteelle, tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka saa samalta internet-sivulta kuin ADE-ohjelman. Jos haluat lukea kirjoja älypuhelimella, saatat tarvita ADE-ohjelman lisäksi merkkikohtaisesti muitakin ohjelmia.
Kun haluat lainata kirjan, mene Vaski-verkkopalveluun http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=….
Sähkökirjat löydät Vaskin hakusivun aineistolajiriviltä kohdasta "valitse". Valitse "sähköinen…
Georges Simenon lukemattomine Maigret-kirjoineen tulee ensimmäisenä mieleen. Tässä listaa vanhimmista käännetyistä kirjoista:
- Juna Venetsiasta 1976
- Maigret erehtyy 1976
- Maigret huvittelee
- Maigret ja ilmiantaja 1976
- Maigret ja penkillä istuskelija 1976
- Murha Rivieralla 1976
- Rouva Maigret'n ystävätär 1976
- Maigret ja monsieur Charles 1975
- Maigret ja yksineläjä 1975
- Maigret ja turskanpyytäjät 1974
- Maigret ja harmaasilmäinen rouva 1973
- Maigret ja gangsterit 1972
- Maigret kanavasululla 1971
- Maigret rajan pinnassa 1971
- Maigret ja hänen lapsuudenystävänsä 1970
- Maigret kansainvälisessä 1969
- Maigret ja mies siltojen alta 1964
- Maigret on kärsivällinen 1967
- Maigret vuokraa huoneen 1958
Tunnetuin nykydekkaristi,…
Suomen kanssallisdiskografiasta Violasta ei löydy viitteitä siitä, että etsimäsi Veikko Samulin säveltämä kappale "On lupa toisesta huolta kantaa" olisi julkaistu jossain nuottikokoelmassa tai erillisenä nuottijulkaisuna.
https://finna.fi
Bialetti-mutteripannu tai mokkapannu on alumiinia. Alumiiniastioita ei pidä pestä konetiskiaineella, joka on voimakkaasti emäksistä. Alumiiniastioiden tahroja neuvotaan poistamaan saippuoidulla teräsvillalla, etikalla, etikka-suolaliuoksella tai nestemäisellä hankausjauheella. (Lähde: Kodin neuvot ja niksit / Barty Phillips)
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Kirjailija Aaro Honka (7.8.1913-22.5.2001) oli oikealta nimeltään Eino Arohonka, tosin vuoteen 1932 sukunimi oli Alén. Honka toimi Tampereen klassillisen lyseon rehtorina 1956-76. Honka kirjoitti ennen kaikkea huumorin sävyttämiä poikakirjoja. Nämä tiedot ovat Otavan vuonna 2004 julkaisemasta Suomalaisia kirjailijoita -teoksesta. Lisätietoja Hongasta voit etsiä esimerkiksi teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa) ja Suomen kirjalijat 1917-1944 (SKS).
Kyllä löytyy. Kappaleen nuotit löytyvät nuottikirjasta Josh Groban: Closer. YKL-luokka on 78.893. Nuotti on tällä hetkellä lainassa, voit varata nuotin Internetissä AINO-ainestotietokannassa tai asioimalla Turun kaupunginkirjaston jollain osastolla.
Suomen pankilla on tilastodataa arvopaperimarkkinoista tilastosivuillaan http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/arvopaperimarkkinat/taulukot.htm , jota numeroita saa jatkossa käsiteltävään muotoon. Katso samasta linkistä myös Euroalueen arvopapereiden liikkeellelaskut. USA:n ja muiden OECD-maiden pörssiosakkeindeksin kehityksestä saat tilastotietoa OECD:n sivuilta http://www.oecd.org. Katso Frequently Requested Statistics (oikeassa yläkulmassa)=> Share prices http://www.oecd.org/document/15/0,3343,en_2649_33715_1873295_1_1_1_1,00… .
Oletan, että haluat lainata teoksen suomenkielisenä ja että haluat lainata sen HelMet-kirjastosta. Tästä linkistä näet suomenkieliset erilaiset painokset, jotka HelMet-kirjastoista ovat saatavissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=anna+karenina&searchscope=9&m=…
Jos avaat eri painosten luettelointitietoja napsauttamalla, näet, että teos löytyy Eino Kaliman, Lea Pyykön ja Ulla-Liisa Heinon suomentamana. Jos valitset jonkin sellaisen painoksen, jossa nimen perässä ei ole osan numeroa, saat koko teoksen yhtenä niteenä. Jos taas tahdot sen mieluummin jaettuna useampaan niteeseen, kannattaa katsoa, että kaikki valitsemasi osat ovat saman kääntäjän. Suomennokset saattavat nimittäin poiketa toisistaan paitsi tyylillisesti, myös…
L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa…
Löysin vain yhden elokuvan Swedish Film Databasen (http://www.sfi.se/en-GB/Swedish-film-database/) kautta, jossa idea on Harry Kullmanin. Elokuvan nimi on Harry, Rosan och sladden ja se on tehty vuonna 1971.
Vanhemmista kustantamojen nuortenkirjasarjoista ei ole olemassa kattavaa listausta. Usein kirjasarjassa ilmestyneet kirjat on listattu kirjan takalehdillä, joten voit itsekin etsiä niitä kirjastosta.
Gummeruksen nuortenkirjaston kirjoista löytyy lista internetistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gummeruksen_nuorten_kirjasto
Nuorten toivekirjastosta on olemassa Tornion kirjaston laatima listaus:
WSOY:n Nuorten toivekirjasto (NTK) kirjaluettelo
Luettelon laatinut: Heikki Kaikkonen
Kirjailija Kirjan nimi Nro
Amundsen…
Agatha Christien lyhyt kertomus Huvila Satakieli (Philomel Cottage) on julkaistu suomeksi 1949 sarjassa Maailmankuuluja kauhukertomuksia. Samassa teoksessa on Chestertonin ja Fletcherin kertomukset. Käytettävissä olevien tietokantojen mukaan vaikuttaa siltä, että tätä kyseistä kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kertomus löytyy kuitenkin toisella nimellä, Satakielimaja, Christien kaksitoista kertomusta sisältävästä teoksesta Listerdalen arvoitus (The Listerdale Mystery). Kirjaa saa yleisistä kirjastoista kautta maan.
Englanniksi kertomus löytyy myös seuraavista koosteista: Witness for Prosecution ja Christie Classics. Lähteenä tiedonhaussa: Fennica (Suomen kansallisbibliografia), Manda (Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelo) ja…
