Kielikellosta 4/2015 löytyy artikkeli autonomian ajan säädössuomentajista, https://www.kielikello.fi/-/autonomian-ajan-alkupuolen-saadossuomentajat. Siinä mainitaan, että sana on Reinhold von Beckerin suomen kieleen luoma. von Beckerin käännöstekniikkaa analysoidaan artikkelissa ja siitä löytyy tutkielmia, joita on lueteltu mm. artikkelin päätteeksi. Nykysuomen sanakirjassa ottaa varteen selitetään näin: adv. yhteydessä ottaa varteen ottaa vaarin,
opiksi, huomioon, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Asiantuntijoilta voi kysyä lisätietoa Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Kemosynteesi on yhteyttämisen muoto, jossa energia orgaanisten tuotteiden valmistukseen saadaan auringonvalon sijaan hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä. Kemosynteesiä käyttävät eliöt ovat arkkeja ja bakteereita. Ne valmistavat hiilidioksidista ja vedystä hiilihydraatteja, vettä ja muita yhdisteitä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemosynteesi
Bios. 2: Solu ja perinnöllisyys. Sanoma Pro, 2013. S. 29.
Voi kopioida. Asiaa säätelee tekijänoikeuslaki, jonka 12§ 1 momentti kuuluu seuraavasti: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Teos on Riel, Jörn: Hupaisa juttu koristaa kasvot.
Muut osat ovat nimeltään Meidän Herramme ketunloukku,
Ensitapauksen juhla. Kaikkien osien alaotsikko on Kertomuksia esi-isieni talosta.
Snoezelen-termi on yhdistelmä kahdesta hollanninkielen sanasta, jotka tarkoittavat nuuhkimista ja rentoutumista. Menetelmää on käytetty eri maissa kehitysvammaisten, dementoituvien ja mielenterveysasiakkaiden hoidossa. Papunet’in sivulta löytyy lyhyt kuvaus snoezelen-menetelmästä
http://www.papunet.net/snoezelen/
Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on julkaistu vuonna 2006 opinnäytetyö menetelmän mukaisen aistihuoneen toteutuksesta, siitä löytyy myös yleistietoa itse menetelmästä. Opinnäytetyön lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä materiaaliin
https://oa.doria.fi/handle/10024/6385
suora osoite tekstiin https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6385/TMP.objres.369.pdf?sequ…
Eräs hyvä ratkaisu aineiston löytämiseksi opinnäytetyötä…
Tipoteerata tarkoittaa neuvotella, keskustella, udella tai mietiskellä ja se taipuu suomen kielen murteissa eri tavoin, esim. tisputeerata, tispunteerata, tiputeerata ja pisputeerata. Alkuperäinen sana on latinan disputare, joka tarkoittaa pohtia, keskustella,tutkia, selittää tai väitellä. Ruotsin kielen disputera ja saksan disputieren pohjautuvat tähän samaan sanaan.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Huutokauppakamarit kuten Hagelstam ja Bukowski arvioivat taide-esineitä. Hagelstamin sivuilla kuitenkin kerrotaan, että se anna arvioita 1900-luvun yksittäisistä käyttöposliiniesineistä, mutta voisit kokeilla Bukowskin verkkoarviointilomaketta:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
Bukowskis Market käsittelee arvoltaan vaatimattomien esineiden kyselyt: http://www.bukowskismarket.com/ Rekisteröityneenä asiakkaana voit mm. tehdä ilmaisen arkistohaun.
Helmet-tietokannasta löytyy myös kirja, josta voisi olla sinulle apua: Designlasin hintakirja (Poolring 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1723537~S9*fin
Entä oletko jo katsonut nämä sivut:
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
Katso myös huuto.netin suljetut kohteet:…
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia…
Elegia Sebastian Knightille on saanut innoituksensa Vladimir Nabokovin romaanista Sebastian Knightin todellinen elämä. Sallinen oli kirjan luettuaan halunnut dokumentoida ne tuntemukset, jotka teos oli hänessä synnyttänyt. (Tämä tieto on peräisin Ralf Hermansin esipuheesta Sallisen CD:hen Teokset viululle, sellolle, kontrabassolle ja pianolle, julk. NAXOS 1998.)
Virallista määritelmää kirjastojen kokoluokitukselle en ole löytänyt. Irina Vikman on informaatiotutkimuksen pro gradussaan http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00154.pdf
kohdassa 4.3. Aineiston analyysin periaatteet s. 51 jakanut ristiintaulukointia varten kirjastot kolmeen kokoluokkaan : pieniin (alle 5000 asukkaan), keskisuuriin (5001-75000 asukkaan) ja suuriin (yli 75000 asukkaan kuntien kirjastoihin). Kokoluokituksessaan hän ei viittaa mihinkään auktoriteettiin.
Olen lähettänyt kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelulistalle, mutta yhtään vastausta ei ole tullut. Ilmoitan, jos virallinen määritelmä löytyy.
Muutamallakin keskustelupalstalla tällaista lorua tosiaan muistellaan. Tekijää tai lähdettä ei sille ikävä kyllä löytynyt. Tuntisiko joku lukijoista tämän lorun?
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Vaaqsan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mutta pääkaukunkiseudun HelMet kirjastoista taas löytyi. Ehdotan että käyt kirjastossa ja teet kaukopalvelupyynnön.
Oheisena tiedot merikortista,
CD merikartta. J : Vesijärvi - Päijänne = CD sjökort = CD nautical chart, Helsinki : Merenkulkulaitos ; Vantaa : Genimap, 2004.
Kevin on englanninkielinen muoto gaelinkielisestä nimestä Caoimhin, joka taas pohjautuu iirin kielen sanaan "caomh" =lempeä, reilu, ystävä. (ROOM, Adrian: Dictionary of First Names, Cassell 2002)
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut…
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
