Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen…
Muistikuvasi pitää paikkansa:
Tuiterin Tuomas -loru löytyy Hanhiemon iloinen lipas -kirjasta, jossa on kokoelma vanhoja englantilaisia lastenloruja. Suomentaja on Kirsi Kunnas. Kirja on malliltaan pitkä ja kapea, sen on kustantanut WSOY, ja siitä on otettu useita painoksia. Ensimmäinen painos on vuodelta 1954.
Loru menee näin:
Tuiterin Tuomas
Tuiterin Tuomas,
possun huomas,
ja varasti possun se Tuomas.
Sen lihat hän söi,
ja nahat hän möi,
ja viimeksi kerrotaan paras:
selkäänsä sai varas.
Marja Orkoma (Pirkko Arhippa) on kirjoittanut parisenkymmentä eri sarjoihin kuuluvaa kirjaa, joissa on hieman samaa tunnelmaa kuin Kivelällä. Arhippana hän kirjoittaa Naantaliin ja Turkuun sijoittuvia jännitysromaaneja, jotka ovat myös hyvin suosittuja.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut etupäässä historiallisia romaaneja, mutta hänelläkin on jännityssarja, jonka päähenkilö on Mailis Sarka. Kirjoissa kuvaillaan maaseutuyhteisöä sekä huvilaelämää ja murhien lisäksi löytyy myös rakkautta.
Pirjo Rissasen tuotanto voisi myös kiinnostaa Anneli Kivelän lukijaa; hän on kirjoittanut eri ikäpolviin kuuluvien naisten ongelmista huumoriakaan unohtamatta.
Kirsi Pehkonen puolestaan taitaa olla lähinnä Kivelän tematiikkaa, sillä hän on aloittanut uuden…
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Brittiläisessä The BookPlace palvelussa voit lukea tiivistelmän kirjoista osoitteeessa http://www.thebookplace.com Bookwiren monipuolisten sivujen kautta voi hakea kirjamaailman uutisia. Sivuilta löytyy myös kattava hakemisto verkosta löytyvistä kirja- ja kirjallisuustiedoista, kustantajista,kirjakaupoista, kirjastoista, kirja-arvosteluja sekä katsauksia osoitteessa http://www.bookwire.com Maailman arvostetuimpiin kuuluva Times-lehden kirjallisuusliite Times Literary Supplement löytyy osoitteesta http://www.the-tls.co.uk . Sivuilla voi rekisteröityä koekäyttäjäksi ja käyttää TLS:n arkistoa koekäyttäjänä, mutta muuten sivuille pääsy ja arkistojen selaaminen vaatii lehden tilaamista. Arvovaltaisia kirjallisuusarvosteluja löytyy myös London…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Kirjastojen tietokannoista ei löydy Järnefeltin 'Berceuse'n sovitusta jousikvartetille partituurina eikä myöskään esityslaitoksena (4 ääntä).
Jorma Panula on sovittanut teoksen jousikvartetille ja Finlandia-kvartetti sisällytti tämän sovituksen v. 1975 ilmestyneeseen äänitteeseen "Valse lente" (EMI 5E063-36007). Arvattavasti sovitusta ei ole julkaistu, joten lähempiä tietoja saannee asianosaisilta ja mahdollisesti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (http://www.fimic.fi, info@mic.teosto.fi) tai TEOSTOsta (http://www.teosto.fi, teosto@teosto.fi). Fazer on julkaissut sävellyksestä partituurin kamariorkesterille. Se sisältyy usean kirjaston kokoelmiin ja on kaukolainattavissa normaalisti.
Muistamaton mummo -kirjasta on otettu kolmas painos vuonna 2002. Valitettavasti painos on kuitenkin loppuunmyyty. Kirjaa kannattaa kysellä antikvariaateista, ja kirjastoista sitä löytynee myös melko hyvin lainaksi.
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä.…
Voi kopioida. Asiaa säätelee tekijänoikeuslaki, jonka 12§ 1 momentti kuuluu seuraavasti: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole ”Miesten Laululipas” -kirjoja. Tampereen Piki-tietokannasta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku näkyy kuitenkin, että nuotit olisivat ”Miesten Laululipas” -sarjan osassa 10. Voit halutessasi tilata nuottikirjan kaukolainana muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa.
Viola-tietokannan mukaan ”Pyhiinvaeltajain laulu” löytyisi mainitsemillasi sanoilla myös kirjasta ”Ikivihreät laulut” (Otava, 1981). Se löytyy myös ”Opistojen…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’.
”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Novelli on käännetty suomeksi nimellä Koru. Kääntäjä on Reino Hakamies. Novelli on Maupassantin kokoelmassa Koru ja muita novelleja (WSOY 1980), joka on ilmestynyt aikaisemmin nimellä Valitut novellit (WSOY 1960).
Tarkoitatko sen laskemista, miten korkealla aurinko korkeimmillaan kesäpäivänseisauksena on? Se onnistuu niin, että 90 asteeseen (suora kulma) lisätään auringon deklinaatio eli poikkeama Maan ratatasosta, joka on kesäpäivänseisauksena 23,5 astetta, ja sen jälkeen summasta vähennetään halutun paikkakunnan leveyspiirin asteluku. Tuloksena on auringon korkeus horisontista keskipäivän aikaan.
Suntekno Oy:n tietopankki: http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia…
Runo Kesäyö on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Huojuvat keulat vuodelta 1946. Kysymäsi kohdat kuuluvat näin:
- kaikki kukkien kansa
- minunkin sisällä soi
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
