Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun…
Kirjastojen kokoelmissa ei ole Rai luolapoika –elokuvaa. Elokuva tai elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1971. Ehkä kannattaisi pyytää Yleisradiota esittämään se uudelleen. Palautteen Ylelle voi jättää tämän linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute/
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay…
Hyvä ahdistunut. Olet ilmeisesti lykännyt myöhässä olevien kirjojen palautusta
kuin jonkin ikävän tehtävän suorittamista yleensä lykätään. Se on perin inhimillistä.
Nyt sinun on kuitenkin tartuttava härkää sarvista ja tehtävä näin: 1. Palauta kirjat siihen kirjastoon
mistä olet ne lainannut. 2. Jos sinulla ei ole rahaa maksaa myöhästymismaksuja,
neuvottele siitä mitä tulisi tehdä. 3. Lainausoikeuden saat kun maksut on maksettu, mutta
olo helpottuu huomattavasti kun saat kirjat palautettua.
Eri kaupungeissa on tosiaan erilaiset käytännöt aineiston perinnän suhteen. Esimerkiksi
juuri Vantaalla aineiston perintä
siirtyy määrätyssä vaiheessa yksityisen perintätoimiston tehtäväksi ja siksi
perintäkirjeiden sävykin muuttuu. Huomaa myös se, että…
Terveiset Pirkanmaalta.
Harri Istvan Mäki on pirkanmaalainen kirjailija, jolle Tampereen kaupunginkirjaston - Pirkanmaan maakuntakirjaston Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita -sivustolla on omistettu aivan oma sivukokonaisuus osoitteessa
www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/maki.htm
Sivulla on runsaasti tietoa sekä linkityksiä, lähteitä, tekstinäytteitä ja arvioita kirjailijasta.
Lisäksi hänestä kerrotaan seuraavisssa julkaisuissa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Rannela, Terhi Draama syntyy hiljaisuudesta [Harri István Mäen haastattelu] (Onnimanni 2002:1 s. 8-11)…
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana känni on todennäköisesti laina ruotsin sanasta känning.
Sanaa känning on käytetty merkityksessä 'lievä humala, hutikka'. Alunperin känning on merkinnyt tuntoa, tunnetta, tai tuntemusta.
Sanaa känni on alettu käyttää kirjakielessä 1900-luvulla, mutta puhekielessä se on esiintynty jo 1800-kvulla.
Lähteet
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen käsikirja
- Suomen sanojen alkuperä, toim. Erkki Itkonen
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
Naisennimi Leila on peräisin arabian ja persian kielistä ja sen merkitys on 'yö'. Nimi esiintyy myös hepreassa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen, Otava, 1987)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Gizan tasankoa tutkiva Ancient Egypt Research Associates (AERA) on määritellyt Khufun eli Kheopsin pyramidin tarkoiksi koordinaateiksi 29° 58’ 44.3830” pohjoista leveyttä ja 31° 07’ 57.0194” itäistä pituutta (http://www.aeraweb.org/gpmp-project/giza-meter-by-meter/). Leveysasteet poikkeavat 30 asteesta siis 1 kaariminuuttin ja 15.62 kaarisekuntia.
Soveltuvuus viittaa tutkinnon sisältöjen hyödyllisyyteen haettavan tehtävän näkökulmasta. Kirjastotyössä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisia osaamisia ja soveltuvuuden kriteeriä on tulkittu laajasti.
Kysymyksessä olevan kaltainen koulutus on soveltuva, jos hakija on suorittanut alemman tai ylemmän tutkinnon.
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
Arto Kivimäen kirjan Suuri latinakirja (Karisto 2001) mukaan sanonta tarkoittaa "Rakastuneet (ovat) järjettömiä". Kyseessä on 1600-luvun alkupuolella eläneen Gabriel Rollenhagenin näytelmän nimi.
Muutamallakin keskustelupalstalla tällaista lorua tosiaan muistellaan. Tekijää tai lähdettä ei sille ikävä kyllä löytynyt. Tuntisiko joku lukijoista tämän lorun?
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/…
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Kielikellosta 4/2015 löytyy artikkeli autonomian ajan säädössuomentajista, https://www.kielikello.fi/-/autonomian-ajan-alkupuolen-saadossuomentajat. Siinä mainitaan, että sana on Reinhold von Beckerin suomen kieleen luoma. von Beckerin käännöstekniikkaa analysoidaan artikkelissa ja siitä löytyy tutkielmia, joita on lueteltu mm. artikkelin päätteeksi. Nykysuomen sanakirjassa ottaa varteen selitetään näin: adv. yhteydessä ottaa varteen ottaa vaarin,
opiksi, huomioon, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Asiantuntijoilta voi kysyä lisätietoa Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
