Tipoteerata tarkoittaa neuvotella, keskustella, udella tai mietiskellä ja se taipuu suomen kielen murteissa eri tavoin, esim. tisputeerata, tispunteerata, tiputeerata ja pisputeerata. Alkuperäinen sana on latinan disputare, joka tarkoittaa pohtia, keskustella,tutkia, selittää tai väitellä. Ruotsin kielen disputera ja saksan disputieren pohjautuvat tähän samaan sanaan.
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä…
Voi kopioida. Asiaa säätelee tekijänoikeuslaki, jonka 12§ 1 momentti kuuluu seuraavasti: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Blokin runo löytyy Lauri Viljasen suomennoksena kokoelmista Venäjän runotar (Otava, 1946) ja Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1951) nimellä Tuntematon nainen. Samannimisenä runo esiintyy myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa I (Tammi, 1975) Anna-Maija Raittilan suomentamana (Natalia Baschmakoffin ja Pekka Pesosen raakakäännöksistä).
Viljanen:
Omani aarre jumalainen on
ja avain mulle annettiin.
Raittila:
Sisällä lepää aarre kätkössään,
sain haltuuni sen avaimen.
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
On käännetty, kahdestikin. Saksaksi kansanlaulun nimenä on joko "Dort weilt mein Liebster" tai "Fern weilt mein Liebster".
Ensimmäisen käännöksen sanat löytyvät nuottikokoelmasta "12 suomalaista kansanlaulua = 12 Finnische Volksweisen = 12 Finnish folk songs / sov. Selim Palmgren" (1980) ja toisen nuottikokoelmasta "Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme" (1992)
Nuotit ovat mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei tuon laulun ”Elefanttimarssi” sanoittajaa tiedetä. Esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja 1” mainitsee sen olevan kansansävelmä ilman tietoa sanoittajasta, eivätkä muutkaan tutkimani teokset maininneet siitä mitään. Tosin äänilevyllä ”Lauluviikarin do” (1988) sanoittajaksi mainitaan Jorma Ollaranta, mutta suhtautuisin tietoon melko varauksellisesti, koska missään muualla ei nimeä mainita ja koska Ollaranta lienee tekijäksi liian nuori (ks. alla). Kyseessä voi olla myös joku toinen laulu, jolla on vain sama nimi. Laulun sävellykseksi on usein mainittu vain kansansävelmä. Tutkimissani lähteissä ei myöskään mainita, että kyseessä olisi käännös jostakin vieraskielisestä tekstistä.
Varhaisin löytämäni tieto…
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin:
https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-…
Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat.
En löytänyt nuottia kirjaston kokoelmista enkä nuottijulkaisuja myyvästä liikkeestä.
Kysyin nuottia suoraan Finlanders-yhtyeeltä ja sain seuraavan vastauksen:
"Näistä lauluista löytyy ainoastaan "studionuotti", eli ei siis
sellaista josta joku muu kuin me tai joku muu alan ammattilainen saisi
selvää. Harmi.
Toivottavasti saamme piakkoin tehtyä uuden nuottikirjan, johon voisimme
nämäkin nuotit sisällyttää."
Pertti Santalahti toimi Humppilan lasitehtaan (ja sen ostaman Kumelan) suunnittelijana 1971-1981 ja Humppila/Iittala-Nuutajärven suunnittelijana vuodesta 1982 alkaen. Kirjassa Humppila, lasitehdas tien varrella (Suomen lasimuseon lasitutkimuksia 14, 2002)on kuvia Santalahden suunnittelemista tuotteista. Kirja löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta ja teidän kannattaisi tarkistaa se. Kumelan lasia käsittelevät myös teokset
- Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977 (Humppilan lasitehdas 1977).
- Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi : 1937-1985 / toimittanut: Kaisa Koivisto (Suomen lasimuseo 2002).
Molemmat kirjat löytyvät Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, kuten myös teos Suomen lasi = Finnish glass (Sunderland Arts…
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles…
Yleisesti ottaen varaus saapuu nopeammin, jos se tulee kaupungin sisältä kuin jos se tulee kaupungin ulkopuolelta. Helsingin kirjastosta toiseen varaus saapuu yleensä 2–3 arkipäivässä. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä…
An die Freuden suomennos löytyy teoksesta SCHILLER, Friedrich von : Valitut teokset 1. 1950. Kääntäjä on Toivo Lyy ja runon suomalainen nimi "Riemulle". SUURI toivelaulukirja 4 sisältää Kerttu Juvan suomentamat kaksi säkeistöä Schillerin runosta ("Oodi ilolle"). Kirjojen sijaintitiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Dante on italialainen nimi, jonka kuuluisin kantaja on epäilemättä italialainen runoilija Dante Alighieri. Dante on johdettu nimestä Durante, joka taas tulee latinankielisestä kestävää tarkoittavasta sanasta.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dante_(name)
https://www.meaningofthename.com/dante
Kefiiri eli kefir on maitopohjainen juoma, jota on fermentoitu kefiirikasvustolla. Kefiirinsiemen eli kefiiririhmasto ei siis ole varsinainen mauste, vaan sienimäinen, hiivoista ja bakteereista muodostuva kasvusto, joka hapattaa maitotutteen huoneenlämmössä. Kefiirinsiemen on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä ei ole kasvi vaan tuhansia vuosia vanha tapa hapattaa. Kefiirikasvuston alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka koostumusta on tutkittu paljon (lähde: Nourish Kefir -tuotesivut).
Suomessakin myydään kefiirivalmisteita, kuten Valion Kefir-maitojuomia. Kefiiriä voi myös tehdä itse hapatteesta, jota voi ostaa esimerkiksi luontaistuotekaupoista.
Juttu kefiristä Askel Terveyteen -sivustolla.…
Aspergerin oireyhtymästä löytyy suomeksikin jo jonkin verran kirjallisuutta. Tässä muutamia nimekkeitä:
Ives, Martine: "Mitä Aspergerin syndrooma on, ja miten se vaikuttaa minuun?--opas nuorille", 2002. ISBN 951-97336-6-3.
Laukkarinen, Liisa: "Yhden asian mies--Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi", 1998. ISBN 951-31-1304-3.
Gillberg, Cristopher: "Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla", 1999. ISBN 951-580-263-6.
Kielinen, Marko: "Aspergerin syndrooma--kouluikäisen Asperger-lapsen kasvun tukeminen" , 1999. ISBN 951-97336-4-7.
"Autismi--teoriasta käytäntöön" / toim. Oiva Itkonen, 1999. ISBN 951-796-127-8.
Kerola, Kyllikki: "Autismikuntoutus", 2000. ISBN 952-451-014-6.
Englanniksi on tänä vuonna ilmestynyt: Pyles,…
Lähteet Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990 ja Litteraturhandboken, Stockholm 1999
Kemal, Yashar (Yasar)s. 1922 Gökceli’ssä, turkkilainen kirjailija ja lehtimies, maansa tunnetuin nykykirjallisuuden prosaisti (mutta: Orhan Pamuk sai juuri Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2006!) Hän toimi ennen kirjailijanuraansa mm. apuopettajana. Romaanit ja kertomukset kuvaavat Anatolian karua ja kovaa elämää tavalla joka muistuttaa kansanepiikkaa.
Kansainvälisesti menestyneitä teoksia ovat mm. ns. ohdaketrilogia: Haukkani Memed 1974, Ohdakkeet palavat 1975 ja Memedin kosto 1989, sekä pumpulitiesarja: Puuvillatie 1977, Maa rautaa, taivas kuparia 1978 ja Kuoleman ruoho 1979.(julkaisuvuosi tarkoittaa.suomenkielisen käännöksen ilmestymisvuotta). Kemalin…
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
