Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Roosa (lat. ruusu) on kukkien maailmasta saatu nimi.
Ruusu on Raamatun Marian tavallisin kukkasymboli.
Lisäksi katolisessa kirkossa on useita Rosa-pyhimyksiä.
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä.…
Pojille suunnattua kotimaista historiallista kaunokirjallisuutta
ilmestyy todella harvakseltaan, ja useimmat teokset sijoittuvat
keskiaikaan. Tässä muutama 1500-1700-luvuille sijoittuva nuortenkirja,
osa faktiota l. faktaa fiktion muodossa:
Hollmén, Roope: Hakkapeliitat: Suomen historiaa lapsille.
Kohonen, Laila: Hakkapeliitan poika. (1600-luku)
Kuisma, Juha: Suomen lasten historia.
Moilanen, Paula: Herttuan hovissa: elämää 1500-luvun Turussa.
Wilkuna, Kyösti: Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikaan. (klassikko)
Sirviö-nimeä on esiintynyt Pyhäjärvellä (Olli ja Pekka Sirviö) ja Kärsämäellä (Maunu Sirviö) jo 1500-luvulla. Oulusta, Sotkamosta, Kiteeltä ja Nurmeksesta nimeä on löytynyt 1600-luvulta. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet).
Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta voit lukea nimestä lisää http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sirvioe.html
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Pasilan pääkirjastosta. Vuoden ylioppilaat löytyvät myös teossarjasta Spes patriae, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista Pasilan lisäksi Kalliosta ja Rikhardinkadulta.
Lähteet Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990 ja Litteraturhandboken, Stockholm 1999
Kemal, Yashar (Yasar)s. 1922 Gökceli’ssä, turkkilainen kirjailija ja lehtimies, maansa tunnetuin nykykirjallisuuden prosaisti (mutta: Orhan Pamuk sai juuri Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2006!) Hän toimi ennen kirjailijanuraansa mm. apuopettajana. Romaanit ja kertomukset kuvaavat Anatolian karua ja kovaa elämää tavalla joka muistuttaa kansanepiikkaa.
Kansainvälisesti menestyneitä teoksia ovat mm. ns. ohdaketrilogia: Haukkani Memed 1974, Ohdakkeet palavat 1975 ja Memedin kosto 1989, sekä pumpulitiesarja: Puuvillatie 1977, Maa rautaa, taivas kuparia 1978 ja Kuoleman ruoho 1979.(julkaisuvuosi tarkoittaa.suomenkielisen käännöksen ilmestymisvuotta). Kemalin…
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
voi kielikursseja etsiä valitsemalla vetovalikosta kielikurssit, asiasanoiksi ruotsin kieli ja kielidc-levyt.
Tästä tulosjoukosta valitsin seuraavia:
Kaija Turpeinen: Sujuvaa matkaa ruotsiksi (2004)(saattaa olla liian helppo)
Marja Hakkarainen: Hålligång. Ruotsia aikuisille (2006)
Marja Hakkarainen: Tobbjobb (työ- ja liike-elämän ruotsia (2006)
Tiina Halonen: Väl bemött (2005)(työelämän ruotsia)
Lukion ruotsin kirjasarjat Dags, Kanal ja Varför inte.
Ingen panik: kertauskirja ruotsin yo-kokeeseen valmistautujille (2003-2005)
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei…
Ensin HelMet -kirjastoista saatavat (katso tarkemmin http://www.helmet.fi):
1. Toisten kirjoissa : esseitä kirjoista, jotka kertovat yhteiskunnasta, globaalista tasa-arvosta ja kolmannesta maailmasta / Sisättö, Vesa
Helsinki : BTJ, 2007 (Vaajakoski : Gummerus Kirjapaino)
2. Faravid. 27. 2003 : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja = acta Societatis historicae Finlandiae septentrionalis /
Rovaniemi : Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2003 (Jyväskylä : Gummerus)
3. Maan piiri ja elonkehä : professori Heikki Kirkisen juhlakirja /
[Joensuu ] : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1997
4. Murhaava miljöö : tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista /
[Turku] : Turun yliopisto, 1994
5.…
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%…
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Aiheesta on 1990-luvulla ilmestynyt ainakin seuraavat teokset:
AVALON, Ofra: Ketjureaktio: lapset ja avioero. Vastapaino 1997,
KIIANMAA, Kari: "Kyllä me löydämme tien": jälleenrakennus lapsille eron jälkeen. Kehityksen avaimet 1997,
LEHMUSVAARA, Lotta: Erossa ja elossa. Kansan sivistystyön liitto 1996,
SAKSA, Erkki: Ja eron julma terä leikkasi: raportti huolto- ja tapaamisriidoista. Forssan kirjapaino 1993,
LAPSEN etu. toim. Soile Aho et al. Turun yliopisto 1995,
MÄKIJÄRVI, Leena: Viikonloppulapsi. Lasten Keskus 1995,
PETTILÄ, Ulla: Eron vaiheet: opas eroaville ja eroavien auttajille. Tietosanoma 1999,
WALLERSTEIN, Judith: Avioeron jälkeen. O 1991.
1980-luvulta on toinen painos Terttu ARAJÄRVEN kirjasta: Lapset ja avioero. T 1989 ja…
Olisikohan kyseessä ehkä Hellaakosken vuonna 1943 julkaistuun Uusi runo -kokoelmaan sisältyvän sikermän "Pientä kokoa" toinen runo: Ihan turhaan tuotakin tuskailet / jos päivä ei pilkota polkusi yllä. / Se valo, jota ulkoa löydä et, / sehän rintasi luolassa loimuu kyllä.
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia…
