Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä…
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,…
Hygieniaosaamistestejä järjestävät ympäri Suomea itsenäiset Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät osaamistestaajat. Testaajien yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.palvelu.fi/evi/testerlist.php?lang=1
Osoitteesta http://www.seduaikuiskoulutus.fi/Suomeksi/Koulutustarjonta.iw3?showmodu… löytyy Sedu aikuiskoulutuksen Seinäjoella järjestettävistä kursseista tietoa ja ajankohtia. Kurssi testeineen maksaa 70 €.
Tietoa hygieniaosaamistestistä osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/hygienia…
Eviran sivuilla kerrotaan testistä ja kurssista näin:
"Osaamistestin suorittamiseksi ei ole pakko käydä mitään kursseja. Tarkoitus on, että testiin voi valmentautua myös omatoimisesti opiskelemalla. Kurssit ovat…
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös…
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä…
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä…
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 18 vuotta. Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, esimerkiksi passin tai kuvallisen henkilökortin. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla.
Kaikkien HelMet-kirjastojen palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/.
Runoja äideistä löytyy seuraavista teoksista: Suuri Värssykirja (Karisto 1997), Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980), Ajatuksia äideistä, isisitä ja lapsista (WSOY 1988). Kirjoja voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Nikolai II:sta on saatavissa lukuisia kirjoja kirjastoissa. Alla on luettelo kirjoista, jotka
käsittelevät Venäjän keisareita ja heidän perheitään:
Cowles, Victoria: Romanovit: koko Venäjänmaan keisarit, 1972
De Jong, Alex: Rasputin ja hänen aikansa, 1984
Essad Bey: Nikolai II, 1936
Massie, Robert K: Nikolai ja Aleksandra. 2 p, 1987
Massie, Robert K: Romanovit: keisariperheen viimeinen luku, 1996
Radzinski, Edvard: Viimeinen tsaari: Nikolai II:n elämä ja kuolema, 1992
Tuomi-Nikula, Päivi: Keisarit kesälomalla Suomessa, 2002
Vassili, Paul: Keisarihovista kulissien takaa, 1917
Warner, David: Venäjän tsaarit, 2002
Virubova, Anna: Anna Virubova – keisarinnan hovineiti, 1987
Seuraavat teokset kuvaavat laajemmin Suomen autonomista asemaa Venäjän…
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sanoo kotitarveviljelijän myytäväksi tarkoitetuista mehuista mm. seuraavasti:
Jatkojalostuksesta pitää ilmoittaa kunnan viranomaiselle
Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostusta lainsäädännön helpotukset eivät koske. Esimerkiksi myytäväksi tarkoitettujen hillojen tai mehujen valmistuksesta on ilmoitettava kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/vil…
Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla sanotaan tilapäisestä elintarviketoiminnasta elintarvikelakiin viitaten, että ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei edellytetä toiminnasta, kun riskit ovat vähäiset.
Ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei enää edellytetä seuraavan kaltaisesta toiminnasta (…
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa…
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (http://fennicaw.lib.helsinki.fi/) löytyy hakutermillä kanta-asiak* 14 viitettä, kun hakutyyppinä on sana. Näistä suurin osa on kanta-asiakaslehtiä ja case-tapauksia. Korkeakoulujen yhteistietokanta Lindasta (maksullinen tietokanta) sanahaulla kanta-asiak* löytyy 42 viitettä, joista kymmenkunta on kausijulkaisuja ja n. 30 pro gradu -töitä, jotka keskittyvät yhteen yritykseen. Näitä viitteitä voit selata kirjastossa virkailijan kanssa.
Molemmista tietokannoista löytyy mm. teokset Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi, 1997 ja Rönnqvist, Katariina: Matkanjärjestäjien kanta-asiakasjärjestelmät ja asiakkaan sitouttaminen, 1996.
Aineistotietokanta Andersin (http://webkirjasto.kpnet.fi/) mukaan…
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Kyse on trehaloosi-intoleranssista eli sienisokerin imeytymishäiriöstä. Wikipedian mukaan se on vaiva, joka ilmenee ruoansulatuselimistön kyvyttömyytenä hajottaa trehaloosia eli sienisokeria.
Ikävä kyllä Wikipedian mukaan muuta hoitoa ei ole kuin sieniä sisältävien ruokien välttäminen. Koko ikänsä sieniä harrastanut ystäväni sanoo, että intoleranssista voi parantua vuosien myötä.
Sienisokeria on kaikissa sienissä, mutta sitä on niissä eri määriä. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtyminen sieniin, joissa sitä on vähemmän.
