Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Pasilan pääkirjastosta. Vuoden ylioppilaat löytyvät myös teossarjasta Spes patriae, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista Pasilan lisäksi Kalliosta ja Rikhardinkadulta.
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,…
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös…
Olisikohan kyseessä ehkä Hellaakosken vuonna 1943 julkaistuun Uusi runo -kokoelmaan sisältyvän sikermän "Pientä kokoa" toinen runo: Ihan turhaan tuotakin tuskailet / jos päivä ei pilkota polkusi yllä. / Se valo, jota ulkoa löydä et, / sehän rintasi luolassa loimuu kyllä.
Karl Fazer oli sukujuuriltaan sveitsiläinen, ja saanut oppinsa Pietarissa ja Pariisissa.
Ks. Fazerin sivuilta yrityksen historiaa
http://www.fazer.fi
Kirjavinkkejä:
Donner, Jörn
Fazer 100 [vuotta]
[Helsinki]: Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor
Karl Fazer 1891 - 1951
Helsinki: O.Y. Karl Fazer A.B., 1951
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
Eeli-nimeä on käytetty lyhenteenä monista nimistä, esim. Elin, Elias, Eelis, Hesekiel, Mikael ja Rafael. Eeli on kuitenkin myös itsenäinen raamatullinen nimi, Eelistä kerrotaan Vanhassa testamentissa 1. Samuelin kirjan luvuissa 1-4. Heprealaisen Eeli-nimen (עלי) merkitys ei käy ilmi lähteistä, joka tapauksessa se ei ole Uudessa testamentissa mainittu (Matteuksen evankeliumin 27:46) ’eeli’ (’jumalani’), koska se kirjoitettaisiin hepreaksi אלי. Kalenterissamme Eeli on tulkittu Eliaksen muunnelmaksi, koska nimipäivä on 9.4. (Elias Lönnrotin syntymäpäivä). Mirko-nimi olisi kai parhaiten selitettävissä useissa slaavilaisissa kielissä esiintyvän Miroslav-nimen lyhenteeksi. Miroslav/Мирослав on yhdistelmä yhteisslaavilaisista sanoista mir ’…
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sanoo kotitarveviljelijän myytäväksi tarkoitetuista mehuista mm. seuraavasti:
Jatkojalostuksesta pitää ilmoittaa kunnan viranomaiselle
Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostusta lainsäädännön helpotukset eivät koske. Esimerkiksi myytäväksi tarkoitettujen hillojen tai mehujen valmistuksesta on ilmoitettava kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/vil…
Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla sanotaan tilapäisestä elintarviketoiminnasta elintarvikelakiin viitaten, että ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei edellytetä toiminnasta, kun riskit ovat vähäiset.
Ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei enää edellytetä seuraavan kaltaisesta toiminnasta (…
Tässä joitain kotimaisia kirjailijoita, joiden teoksia voi laskea fantasiakirjallisuudeksi ja jotka ovat ilmestyneet ennen 2000-lukua: Leena Krohn, Tove Jansson, Asko Martinheimo, Marja Luukkonen, Tomi Kontio, Leena Laulajainen, Arto Paasilinna, Anu Holopainen, Jukka Pakkanen, Maarit Verronen, Boris Hurtta, Jyrki Vainonen, Raili (ja Niko) Mikkanen, Taru (ja Tarmo) Väyrynen.
Anna-Liisa Haakanan fantasiakirjat Järventekijä ja vedenväki ja Prinssi Rei ja vedensiemenen salaisuus ovat ilmestyneet 2000-luvun puolella, mutta hänen ensimmäiset kirjansa ovat ilmestyneet 1970-luvun lopulla. Timo Parvelan Sammon vartijat -sarja on samoin ilmestynyt 2000-luvulla, mutta hänen esikoisteoksensa ilmestyi 1989.
Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen…
Leivontaresepteissä, joissa käytetään rommiaromia, määrä on 1-4 tl. Taikinan koko ohjeissa on kuivakakun kokoluokkaa. Myös valmistajan tuotekuvauksessa kerrotaan, että sitä käytetään leivonnassa "pieniä määriä". Määrä riippuu kuitenkin leivonnaisesta, johon sitä käytetään, ja siitä miten voimakkaan rommin maun kakkuun haluaa. Joissain ohjeissa oli valmiiksi 1-2 tl, mutta neuvottiin tuplaamaan määrä, mikäli haluaa voimakkaamman rommin maun.
Laskiaispullien mantelimassaan neuvotaan laittamaan karvasmanteliöljyä 1-2 tippaa. Ohje mantelimassan valmistamiseen löytyy esimerkiksi DanSukkerin sivuilta.
Vastaus ei ole kysymyksiisi täysin kattava, koska leivonta ei kuulu kirjastonhoitajan osaamisalueeseen. Leivontaan liittyviä…
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Museovirasto kertoo arvokkaiden kirjojen säilytyksestä:"Ihanteellinen ympäristö kirjoille on auringonvalolta suojattu puhdas tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50%. Kotioloissa ei aina ole mahdollista järjestää tällaisia olosuhteita, mutta jokainen voi huolehtia, ettei kirjahylly kylve auringonvalossa tai ole alttiina kosteusvahingoille. Ovellinen kaappi suojaa kirjoja valolta ja pölyltä.
Ullakot ja kellarit eivät sovellu kirjavarastoiksi, koska lämpötilan- ja kosteudenvaihtelut ovat niissä suuria. Kosteissa oloissa paperiin syntyy helposti mustaa hometta. Homeinen kirja kannattaa eristää muista, sillä home voi levitä niteestä toiseen.
Jotkut kasvit voivat saada aikaan pahoja vaurioita.…
Keinuhevonen-nimisiä lauluja on useita. Kansallisdiskografia Violassa mainitsee ainakin puoli tusinaa. Jos jättää pois uusimmat, jäljelle jää silti useita vaihtoehtoja:
1. "Keinuhevonen" (säv. Kauko Muje, san. Vuokko Muje). Julkaistu LP-levyllä Samuli Satunen: Lakkari lastenmaa, 1981. Laulussa on kertosäe "Vaan kerro missä on ratsusi juossut, kun se noin päätä keinuttaa.
2. "Keinuhevonen" (säv. Sirkka Valkola-Laine, san. Kirsi Kunnas). Julkaistu LP-evyllä Myyrä Matikainen ja muita Sirkka Valkola-Laineen lauluja. 1972, SFLP8519. Sanat alkavat ilmeisesti "Mullapa oli keinuhepo, jossa oli valkeita pilkkuja".
3. "Poika ja keinuhevonen" (säv. J. Haapamäiki, san. Leena Ravanti). Julkaistu Hannu Kautiaisen omakustannelevyllä 1981.
4. "…
Bialetti-mutteripannu tai mokkapannu on alumiinia. Alumiiniastioita ei pidä pestä konetiskiaineella, joka on voimakkaasti emäksistä. Alumiiniastioiden tahroja neuvotaan poistamaan saippuoidulla teräsvillalla, etikalla, etikka-suolaliuoksella tai nestemäisellä hankausjauheella. (Lähde: Kodin neuvot ja niksit / Barty Phillips)
Tässä rengaskoot:
Talitiainen 2.5 mm
sinitiainen 2.3 mm
hömötiainen 2.3 mm
kuusitiainen 2.3 mm
keltasirkku 2.5 mm
vihervarpunen 2.3 mm
punatulkku 2.5 mm
hippiäinen 1.8 mm
***************************************
Ringing Centre
Finnish Museum of Natural History - LUOMUS
P. O. Box 17 (P. Rautatiekatu 13)
FI-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358-2941-28786
email: ring@luomus.fi
http://luomus.fi/en/bird-ringing
Valitettavasti tuota tuttua Four Catsin kappaletta ei nuottina ole saatavissa. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kyllä cd-levy, joka on tällä hetkellä paikallakin. Sanat löytyvät Toivelauluja-vihkosta (osa 57), jota ei saa lainaksi (kopiointimahdollisuus kirjastossa on).
Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin:
”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon,
Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.”
Lähteet:
Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879.
Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
