Suomen laissa sanotaan näin:
Järjestyslaki TU 608 / 4 luku. Eläimet.
Tässä luvussa on käsitelty sekä koirat että kissat.
4 luku
Eläimet
14 §
Koirakuri
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa…
Keijo on mahdollisesti käännös keijukaista merkitsevästä ruotsalaisesta nimestä Alf, jonka rinnalle se otettiin almanakkaan 1908. Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava).
Suomen Raymond Chandleriksikin kutsuttu Markku Ropponen kirjoittaa Jyväskylään sijoittuvia jännitysromaaneja yksityisetsivä Otto Kuhalasta, joka on entinen poliisi. Tähän mennessä Kuhala-dekkareita on ilmestynyt viisi:
Puhelu kiusaajalta (Tammi, 2002)
Kuhala ja musta juhannus (Tammi, 2003)
Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)
Linnut vaikenevat, Kuhala (Tammi, 2005)
Kuhala ja takapihojen tuonenvarjo (Tammi, 2006)
Lisätietoja kirjailijasta saa esimerkiksi kustantajan kirjailijaesittelystä http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=5898&VID=default&SID=27825172514897… ja Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=815&lang=FI
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Nimi liitetään yhteen muinaisskandinaavisen sanan leifr kanssa, jonka todennäköinen merkitys oli 'perijä, jälkeläinen'. Nimen suosioon Norjassa ja muualla on varmaankin vaikuttanut kiinnostus viikinki Leif Erikinpojan henkilöön. Hänen tiedetään purjehtineen noin vuoden 1000 vaiheilla Pohjois-Amerikkaan (todennäköisesti Newfoundlandiin) ja talvehtineen siellä.
Suomessa nimi on ollut suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
NORJASSA, jossa Leifiä on pidetty luonteenomaisena, se oli 1.1.2012 nimenä 14301 miehellä, 3784:llä ainoana.
Viidenkymmenen suosituimman pojannimen joukkoon se ylti 1900-luvun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana:
1900-1909 26:s
1910-1919 13:s
1920-1929 9:s
1930-…
Blokin runo löytyy Lauri Viljasen suomennoksena kokoelmista Venäjän runotar (Otava, 1946) ja Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1951) nimellä Tuntematon nainen. Samannimisenä runo esiintyy myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa I (Tammi, 1975) Anna-Maija Raittilan suomentamana (Natalia Baschmakoffin ja Pekka Pesosen raakakäännöksistä).
Viljanen:
Omani aarre jumalainen on
ja avain mulle annettiin.
Raittila:
Sisällä lepää aarre kätkössään,
sain haltuuni sen avaimen.
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
Kysymys on laaja. Kehitysvammaisuus voi olla ymmärryskyvyn tasolla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa / syvää. Ymmärryskyky vaikuttaa henkilön psyko-sosiaaliseen toimintakykyyn ja henkilön keinoihin olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Viriketoiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida myös kehitysvammaisen henkilön ikä, persoonallisuus ja henkilökohtaiset mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet sekä millä tavalla hän kommunikoi: puhuuko henkilö vai kommunikoiko hän eleiden ja ilmeiden avulla tai käyttääkö hän jotakin puhetta korvaavaa/ tukevaa kommunikaatiomenetelmää. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen on toiminnan kivijalka. Jos viriketoimintaa tarjotaan ryhmälle, on hyvä, jos ohjaajalla on etukäteiskäsitys…
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pietan arvellaan olevan kansanomainen muunnos nimestä Beata. Pietaa ja sen rinnakkaismuotoa Pietiä käytetään toisinaan myös Pietari-nimen kutsumamuotona.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 466 Pieta-nimistä henkilöä. Suurin osa on naisia, mutta osa myös miehiä. Epätäsmällinen luku johtuu miesten osuuden ja joidenkin vuosien osalta myös naisten osuuden pienistä määristä, jonka takia täsmällistä lukua ei ilmoiteta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Aspergerin oireyhtymästä löytyy suomeksikin jo jonkin verran kirjallisuutta. Tässä muutamia nimekkeitä:
Ives, Martine: "Mitä Aspergerin syndrooma on, ja miten se vaikuttaa minuun?--opas nuorille", 2002. ISBN 951-97336-6-3.
Laukkarinen, Liisa: "Yhden asian mies--Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi", 1998. ISBN 951-31-1304-3.
Gillberg, Cristopher: "Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla", 1999. ISBN 951-580-263-6.
Kielinen, Marko: "Aspergerin syndrooma--kouluikäisen Asperger-lapsen kasvun tukeminen" , 1999. ISBN 951-97336-4-7.
"Autismi--teoriasta käytäntöön" / toim. Oiva Itkonen, 1999. ISBN 951-796-127-8.
Kerola, Kyllikki: "Autismikuntoutus", 2000. ISBN 952-451-014-6.
Englanniksi on tänä vuonna ilmestynyt: Pyles,…
Pornosta löytyy monenlaisia kirjoja, mutta sinun olisi parempi osoittaa tämä kysymys johonkin yleiseen kirjastoon tai katsoa internetistä. Me emme täällä Työterveyslaitoksella ole todellakaan mitään pornon erikoisasiantuntijoita. Vilkaisin kuitenkin Googlella hakusanoilla "eroottista kirjallisuutta" ja ainakin seuraavalla keskustelupalstalla löytyy lukuehdotuksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=676&post…
Wikipediasta löytyy kohdasta Pornographic Publishers luettelo pornokirjallisuuden julkaisijoista ja ainakin Black Lace kustantamolla on myös lista heidän julkaisemistaan kirjoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pornographic_book_publishers
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää […
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Voitte palauttaa lainaamanne aineiston kuluitta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoon.
HelMet aineiston varaus kohdistuu kaikkien HelMet kirjastojen kokoelmiin, joista järjestelmä valitsee varaajalle ensimmäisen vapautuvan teoksen.
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,…
Linkin Parkin nuotteja pianolle ei löydy Lukki-kirjastoista, eikä löytynyt Helsingin seudun kirjastoistakaan. Kitaranuotteja löytyy. Esimerkiksi Linkin Park: Hybrid Theory (2001) sis. sanat, melodia, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Linkin Park: Minutes to midnight (2008) sis. sanat, melodian, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Kokoelmassa HITS 2007 (F-kustannus, 2007) on Linkin Parkin kappale What I've done, sis. sanat, melodia, sointumerkit.Internetissä on ostettavissa Linkin Parkin pianonuotteja kappaleille, esim. http://www.musicnotes.com, näitä voi hakea Googlella http://www.google.fi. Linkin Parkin nuotteja voi katsoa Lukki-kirjastojen aineistotietokannasta http://lukki.kirjas.to ja Suomen yleisten…
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan että Patrik on perua latinan Patriciuksesta jolla tarkoitetaan ylimystä, jaloa miestä.
Patrick on Irlannin suojeluspyhimys.
