Valitettavasti ei käytettävissämme olevien lähteiden kautta selvinnyt, olisiko sotaylioikeus toiminut jossain vaiheessa juuri Vuorimiehenkatu 1:ssä. Valtio kyllä vuokrasi ns. Marmoripalatsin Kaivopuiston Itäinen Puistotie 1:stä sotaylioikeuden istuntotiloiksi asekätkentäjutun käsittelyä varten v. 1947. http://fi.wikipedia.org/wiki/Marmoripalatsi
Vuorimiehenkatu 1 on muutoin ollut todellinen merkkimiesten talo. Sitä ovat asuttaneet kenraalikuvernööri Bobrikovista alkaen lukuisat poliittisen, akateemisen ja sotilaallisen maailman vaikuttajat kuten esim. pääministerit Kyösti Kallio ja Aimo K. Cajander ja kenraalit Hugo Österman ja Kaarlo Heiskanen. http://www.yit.fi/palvelut/YIT-Koti/Asunnot/Uusimaa/Helsinki/Alueet/Vuo…
Talossa ovat…
Opetushallitus määrittelee tehtäviä, joissa vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/suome…
Muotoilun käsitteitä ja määritelmiä sekä tietoa muotoilualan ammateista on Teollisuustaiteen liitto Ornamon sivuilla http://www.ornamo.fi/index/12?pageId=249 .
Tietoa ammateista tarjoaa TE-keskuksen ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/ammatit/haku ja http://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/isco.pdf .
Graafinen suunnittelija: http://www.graafinen.com/suunnittelu/graafinen-suunnittelu-pahkinankuor…
Terveydenhuoltoalalla on suojattuja ammattinimekkeitä http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet . Myös asianajaja on suojattu ammattinimeke.
Pomarkun kunnan vaakunassa on kultakentässä sininen, sahakorkoinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Vaakuna kuvaa 5 maakirjataloa, jotka muodostivat 1500-luvulla perustan Pomarkun asutukselle. Talot sijaitsivat Pomarkun kirkonkylässä ja olivat nimeltään: Rossi, Nissi, Marttila, Lauri ja Savo. Lähde: Turun ja Porin läänin vaakunat, Nousiaisten väriteos 1990.
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalla lasipalatsissa neuvotaan yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa.Internet-osoite http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjasto.aspx?officeID=2289&ref…
Kirjastojen kokoelmista löytyy mahdollisesti myös joitain kiinnostavia kirjoja. Esim. kirjat "Kaikki mitä olet halunnnut tietää yritystoiminnasta mutta et ole tiennyt keneltä kysyä : opas yrittäjille, yrityksen perustamista suunnitteleville sekä yrittäjätutkintoon valmentautuville" ja "Yrityksen perustamisopas : käytännön perustamistoimet". Osoite pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohakuun on http://www.helmet.fi/search*fin/
Aiheeseen sopivia verkkosivustoja löydätte näppärästi Makupalojen kautta osoitteesta http://www.…
Aiheesta löytyy parikin kirjaa
Teos: Uusimaa a la carte : ruokakirja = matbok = foodbook / [toimittajat = redaktör = editors: Leena Kurronen, Ilse Kuusinen ; valokuvat = fotograf = photos: Martti Jämsä ; på svenska: Ilse Kuusinen, Annika Valovirta ; English translation: Marjaliisa Inha]
Julkaisutiedot [Helsinki] : Uudenmaan liitto, 1999
Teos: Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte / [toimittaja = redaktör: Topi Haapanen] ; [käännös = översättning: Stig Wilkman]
Julkaisutiedot [Porvoo] : Itä-Uudenmaan liitto, 1998
Näitä teoksia on saatavissa HelMet-kirjastoista.
Netistä aiheesta löytyy tietoa mm. Ruokatieto-sivustolta
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Paikallista_kulttuuria…
Ylen nettisivuilta löytyy Lähiruokaa-sivusto,…
1. Turun kapunginkirjastossa on yli 3800 venäjänkielistä kirjaa, tässä luvussa ovat mukana myös tilatut kirjat, jotka eivät vielä ole tulleet kirjastoon.
Kirjoja on pääkirjaston lasten-ja nuortenosastolla, kirjallisuusosastolla ja joitakin pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Varissuon kirjastossa. Varissuo on tämän kesän suljettu remontin vuoksi. Lisäksi kokoelmissa on mm. venäjänkielisiä lehtiä ja äänikirjoja sekä musiikkiäänitteitä.
Jos haluat tietää vain kaunokirjallisuuden lukumäärät, voit hakea venäjänkielisten romaanien luokalla 84.71 tai 80.71 (ns. kokoomateokset), runoluokalla 82.71 tai näytelmäluokalla 83.71:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Yllä linkki Vaski-verkkokirjaston…
Marikki-nimellä ei ole almanakassa omaa päivää. Almanakkatoimiston sivuilla osiossa Nimiuudistusarkisto löytyy tietoa niistä perusteista, millä nimet ovat almanakassa, ks. http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ .
Marikki-nimi on Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan muunnos nimestä Marika, joka on taas muunnos Mariasta. Marian ja Marikan nimipäivä on 2.7., jolloin voisi myös Marikin nimipäivää viettää.
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset…
En onnistunut löytämään vastausta kysymykseen MTV3- tai MTV3 Junior-nettisivuilta. Lähetin kysymyksesi Katsomo.fi-asiakaspalveluun, josta vastattiin seuraavasti:
"Valitettavasti ohjelmien taustatietoja on melko niukasti saatavana.
Little Pet Shopissa äänirooleissa olevia naisia ovat Annituuli Kasurinen, Eeva Markkinen, Katja Aakkula, Reetta Korhonen, sekä Saara Aalto."
Joku edellämainituista näyttelijöistä on naispuolisen Pepper-haisunäädän ääni. Tämän tarkempaa vastausta en osaa antaa.
Lähteet:
http://www.katsomo.fi/#!/asiakaspalvelu
Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
Internetistä löytyy useitakin hevosmarkkinoita.
http://www.pferdetoplist.de/rubrik/rubrik-pferdeverkauf.html
Tämä on lista, markkinat suuruusjärjestyksessä.
Mika Waltarista on kirjoitettu paljon. Voit etsiä Waltaria käsitteleviä kirjoja HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Näistä kannattaisi tutustua erityisesti Risto Lindstedtin teokseen "Mika Waltari: muukalainen maailmassa". Helsinki : WSOY, 2007.
Lähimmästä kirjastostasi löytyy varmasti monta Suomen kirjallisuushistoriaa käsittelevää teosta, joissa on tietoa myös Waltarista. Myös laajat tietosanakirjat ovat hyviä esitelmälähteitä.
Internetistä löytyy myös monta hyvää ja luotettavaa Waltari-sivustoa:
http://www.mikawaltariseura.fi/
http://www.mikawaltari100.net/
http://waltari.lasipalatsi.fi/
Kirjallisuudessa mainitaan, että alkueliöiden kunta tarkentuu jatkuvasti. Tässä vastauksessa alkueliöiden luokituksen lähteeksi on otettu lukion oppikirja Biologia. Elämä. (WSOY. 2005), jossa alkueliöiden kuntaan luetaan yksisoluiset alkueläimet, limasienet sekä levät.
Aleksi ja Arto lehtiartikkelien tietokannoista tulee hakutulokseksi mm. alla olevat artikkelit seuraavilla asiasanoilla: alkueliöt, limasienet, alkueläimet, yksisoluiset, ripsieläimet, viherlevät, levät ja taksonomia, mikro-organismit ja taksonomia.
-Vuokko, Seppo: Sieni vai eläin? Metsälehti 73(2006): 13-14, 22.
-Härkönen, Marja: Paranvoi sukulaisineen. Sienilehti 58(2006): 2, 43-47.
-Thomas, Lars: Limasienten salattu elämä. Tieteen kuvalehti 2003: 6, 66-70
-Makkonen, Erkki…
Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
Keinuhevonen-nimisiä lauluja on useita. Kansallisdiskografia Violassa mainitsee ainakin puoli tusinaa. Jos jättää pois uusimmat, jäljelle jää silti useita vaihtoehtoja:
1. "Keinuhevonen" (säv. Kauko Muje, san. Vuokko Muje). Julkaistu LP-levyllä Samuli Satunen: Lakkari lastenmaa, 1981. Laulussa on kertosäe "Vaan kerro missä on ratsusi juossut, kun se noin päätä keinuttaa.
2. "Keinuhevonen" (säv. Sirkka Valkola-Laine, san. Kirsi Kunnas). Julkaistu LP-evyllä Myyrä Matikainen ja muita Sirkka Valkola-Laineen lauluja. 1972, SFLP8519. Sanat alkavat ilmeisesti "Mullapa oli keinuhepo, jossa oli valkeita pilkkuja".
3. "Poika ja keinuhevonen" (säv. J. Haapamäiki, san. Leena Ravanti). Julkaistu Hannu Kautiaisen omakustannelevyllä 1981.
4. "…
Yksi vanhan tanssimusiikin Irmeli löytyi:
Laulu Irmelille / säveltänyt Kaarlo Valkama, sanat Lauri Jauhiainen, esittäneet ainakin Henry Theel (laulu) ja Triola-yhtye (1953)
Lähde:
https://finna.fi
Sanoja tai nuottia siihen ei löytynyt, joten ei selvinnyt, onko tämä etsimäsi laulu.
