1. Ilma ei sijaitse ilmakehän sisä- tai alapuolella. Ilmakehä tarkoittaa Maata ympäröivää ilmamassaa, joka on yli sadan kilometrin paksuinen.
2. Me emme tunne Maan likettä esimerkiksi ilmavirtauksena, sillä Maan like on tasainen. Aivan kuten lentokoneessakin liikkeen voima tuntuu sen kasvaessa tai hidastuessa (nousussa ja laskussa), mutta itse tasaisen lentomatkan aikana voisi kuvtella olevansa paikallaan. Ilmakehä pysyy muodossaan Maan painovoiman takia ja siksi pysyy Maan mukana.
Tarkempia tietoja sfääreistä saat katsomalla wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4
Hei!
Noin 11 km korkeudessa on ilmakehän osa nimeltä tropopaussi, jonka lämpötila on noin -60 astetta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-ja-saailmiot). Siihen, miten paljon lentokoneen nopeus vaikuttaa koneeseen kohdistuvan ilman kylmyyteen, en ole löytänyt vielä vastausta. Olen lähettänyt kysymyksesi eteenpäin, ja otan uudelleen yhteyttä, jos saan vastauksen.
Voisiko kyseessä olla teos: KOHONEN, Anja, 1962- : Nerokas nolla / Anja Kohonen. - Helsinki : Kirjapaja, 1998 (Jyväskylä : Gummerus). - 218 s. ; 22 cm. - ISBN 951-625-521-3 (sid.). – Asiasanat: muistelmat, aivovauriot, aivovammaiset.
Tässä pätkä takakannen esitteestä: …jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon. Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme…Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi…
Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
Menossa on 10. sukupolvi pikkuserkuksia.
Wikipedia ja Kielikello listaavat serkuksia:
serkut,
serkkujen lapset ovat keskenään pikkuserkkuja,
pikkuserkkujen lapset ovat toisilleen kolmannen polven serkkuja tai sokeriserkkuja,
seuraavat polvet sirpaleserkkuja,
viidennet serkut ovat kääpiöserkuksia ja seuraavat vain sukututkimuksessa kuudensia jne. serkuksia.
11. serkku tuntuu jo aika vieraalta ja harvoin käytössä olleelta sukulaisuussuhteelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Serkku
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
International Youth Service (IYS) on varmaan oikea paikka ottaa yhteyttä.
Sieltä välitetään sinulle toiveittesi mukaisia kirjeenvaihtoystäviä.
IYS:n nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.iys.fi
Postiosoite IYS:lle on IYS (International Youth Service)
PL 125 20101 Turku
Vielä email-osoite : iys@iys.fi
Toivottavasti saat kivan/kivoja kirjeystävän/-ystäviä!
Kuvia entisestä elokuvateatteri Ritzistä löytyy varmasti esim. painettuina kirjoista, mutta sopivien kirjojen hakeminen ja sitten kuvien löytäminen niitä selailemalla voi olla melko työlästä. Yhden pienen julkisivukuvan Eteläinen Hesperiankatu 22:sta löysin Tommi Lindhin lisensiaattityöstä ”Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta” (Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2002), s. 60. Kuvassa näkyy Ritzin sisäänkäynti. Lindhin työ löytyy elektronisessa muodossa osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/ Toinen teos, jossa saattaa olla Ritzistä kuvia on ”Elokuva ja arkkitehtuuri” (Helsinki, Rakennustaiteen seura 1996). Aino Niskanen on kirjoittanut Arkkitehti-lehteen (numerot 5-6 vuodelta 1998) vanhoista…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa v. 2011 tammi-kesäkuussa lainatuimmat lastenkirjat ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja, suosituimpana niistä Tatun ja Patun oudot aakkoset. Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat seuraavina, niistä suosituin oli Risto Räppääjä ja villi kone. Muita suosittuja tekijöitä ovat Mauri Kunnas, Sven Nordqvist ja J. K. Rowling.
Mitä Suomi lukee -listalla on myydyimmät kirjat kuukausittain.http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on…
Porin kaupunginkirjastossa on äänikirjana Uusi testamentti (16 kasettia) sekä vanhana, että uutena käännöksenä.
Koko Vanhaa testamenttia ei äänikirjana löydy, ainoastaan yksittäiskasetteja esim. Jesajan kirja, Sananlaskut. Saatavana on äänite, joka sisältää Psalmit, Sananlaskut sekä Laulujen laulun (6 kasettia)uutena suomennoksena. Nämä saatte lainaksi Porin kaupunginkirjastosta.
Kirjastojen tietokannoista ei löydy Järnefeltin 'Berceuse'n sovitusta jousikvartetille partituurina eikä myöskään esityslaitoksena (4 ääntä).
Jorma Panula on sovittanut teoksen jousikvartetille ja Finlandia-kvartetti sisällytti tämän sovituksen v. 1975 ilmestyneeseen äänitteeseen "Valse lente" (EMI 5E063-36007). Arvattavasti sovitusta ei ole julkaistu, joten lähempiä tietoja saannee asianosaisilta ja mahdollisesti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksesta (http://www.fimic.fi, info@mic.teosto.fi) tai TEOSTOsta (http://www.teosto.fi, teosto@teosto.fi). Fazer on julkaissut sävellyksestä partituurin kamariorkesterille. Se sisältyy usean kirjaston kokoelmiin ja on kaukolainattavissa normaalisti.
Näistä kirjoista löytyy erilaisia kirjainmalleja:
Kirjotut kirjaimet - Muistojen monogrammit, kirjoittajat Helena Raussi-Tihula ja Juhani Seppovaara, Tammi.
Ristipistoja, kirjoittanut Kerstin Lokrantz, WSOY.
Kauneimmat kirjontamallit, kirjoittanut Monica Zetterström, Gummerus.
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
Lisää ristipistokirjoja löytyy Aihehaulla, käyttämällä hakusanaa ristipistotyöt.
Vuoden 2007 Tilastollisen vuosikirjan mukaan suomalaisten virkamiesten lukumäärät ovat seuraavat: Valtio 132 927, Kunnat 328 235, Kuntayhtymät 122 881, Ahvenanmaan maakuntahallitus 2 157.
Koska olet ilmeisesti helsinkiläinen, niin yksi mahdollisuus on kierrellä kirpputoreja, joita pääkaupungista löytyy runsain määrin. Yleensä niillä on myös elokuvia myynnissä. On myös liikkeitä, jotka ovat erikoistuneet käytettyjen tai uusien elokuvien myymiseen. Jotta en sortuisi mainostamiseen, mainitsen vain, että esim. Kalliossa Karhupuiston kupeessa on liike, jossa näyttää myytävän elokuvia muutamalla eurolla.
Ennen kaikkea kuitenkin suosittelisin perusteellista tutustumista kirjastojen kokoelmiin. Paikan päällä kirjastoissahan ei tosiaan yleensä ole kovin laajaa DVD-valikoimaa, koska ne ovat niin suosittuja, että suurin osa on aina lainassa. Mutta kokeilepa HelMet-hakua siten, että valitset etusivulta ( www.helmet.fi ) kohdan "…
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen…
Käännöstoiveita kannattaa esittää kustantamoille. Tahereh Mafilta on suomennettu kirja A very large expanse of the sea nimellä Rakkaus suurempi kuin meri, Otavan julkaisemana vuonna 2019.
Syyskuussa 2023 ei ole tietoa toivomasi Shatter me -sarjan kääntämisestä.
Juice Leskisen kappale löytyy esittäjänsä alunperin v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "Kuusessa ollaan", julkaistu myös cd-formaatissa ja löytyy pk-seudun kirjastoista, joiden osalta tilanne tarkistettavissa kätevästi HelMet-aineistohaun avulla osoitteessa www.helmet.fi (teoksen nimi - "kuusessa ollaan"); samaisilta sivuilta voi etsiä myös yksittäisiä musiikkikappaleita esim. kirjoittamalla sanahakukenttään seuraavasti: "sika and leskinen" - hakua voi tarpeen mukaan rajata vaikkapa aineistotyypin mukaan (kirja/cd jne.). Tällöin näkyviin tulevat myös ne kokoelmajulkaisut, joista kyseinen kappale löytyy. Sen sijaan "mummola" -aiheisen laulun jäljille ei antamillanne tiedoilla päästy.
