Teoksessa Suomen muistomerkit : osa 6 : Häme (Väriteos Henna, 1996) mainitaan patsaasta seuraavasti s. 81:
"Mannerheimin ratsastajapatsas" : "Mannerheimin ratsastajapatsas on Veikko Leppäsen suunnittelema
pronssinen teos, jolla on korkeutta 3,6 metriä. Helsingin Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa
lahtelainen Veikko Leppänen sai kunniamaininnan. Lahtelaiset halusivat tarjota hänelle tilaisuuden tehdä
luonnoksesta julkinen veistos. Erityinen patsastoimikunta keräsi tarvittavat varat. Asematorilla sijaitseva
patsas paljastettiin vuonna 1959, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas."
Ulla Palmgrenin kirjasessa Lahden kaupungin julkiset veistokset (Lahden kaupungimuseo, 1995) on liki samat tiedot sisältävä suppea…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy joitakin teoksia, joissa saatetaan käsitellä aihetta.
Haun voi tehdä sanahakuna käyttämällä hakusanoina esim. "uskonnot" (voi myös hakea uskontojen nimillä: kristinusko, juutalaisuus, buddhalaisuus jne.)ja "sota" tai "sodat" tai "sodankäynti" ja "moraali" tai "arvot" tai "etiikka".
Hakulauseke voi olla esim. muotoa "s:kristinusko and (s:sota** or s:soda** or s:etiikka or s:moraali or s:arvot)". Tässä haussa s: tarkoittaa, että haetaan vain asiasanoista, jotka kuvailevat teoksen aihetta. Ja ** tarkoittaa sanan katkaisumerkkiä, jolloin huomioidaan mm. sanan taipuminen. Ja ja tai pitää kirjoittaa englanniksi.
Hakutuloksien joukossa olivat mm. seuraavat…
Petra tulee kreikankielisestä sanasta kallio ja on Petruksen naispuolinen muoto. Petra on myös Petronellan kutsumamuoto. Karoliina juontaa alkunsa nimistä Carolus ja Carola. Erinomainen lähdeteos etunimistä on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, jonka voi lainata useimmista kirjastoista.
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Brittiläisessä The BookPlace palvelussa voit lukea tiivistelmän kirjoista osoitteeessa http://www.thebookplace.com Bookwiren monipuolisten sivujen kautta voi hakea kirjamaailman uutisia. Sivuilta löytyy myös kattava hakemisto verkosta löytyvistä kirja- ja kirjallisuustiedoista, kustantajista,kirjakaupoista, kirjastoista, kirja-arvosteluja sekä katsauksia osoitteessa http://www.bookwire.com Maailman arvostetuimpiin kuuluva Times-lehden kirjallisuusliite Times Literary Supplement löytyy osoitteesta http://www.the-tls.co.uk . Sivuilla voi rekisteröityä koekäyttäjäksi ja käyttää TLS:n arkistoa koekäyttäjänä, mutta muuten sivuille pääsy ja arkistojen selaaminen vaatii lehden tilaamista. Arvovaltaisia kirjallisuusarvosteluja löytyy myös London…
Emme löytäneet tietoa Juho Vettanen -nimisestä henkilöstä, mutta kylläkin Briita Kaisa Vettaisesta (s. Perunka, elänyt 1828-1917) ja hänen aviottomasta pojastaan Mikko Vettaisesta (1849-1923). Muun muassa heistä kerrotaan Juha Pentikäisen kirjoituksessa Rovaniemeläistä tietäjäperinnettä, joka on julkaistu Totto-kotiseutujulkaisussa n:o 6 (v. 1962). Kirjoitus perustuu Pentikäisen omien haastattelujen lisäksi SKS:n kansanrunousarkistossa olevaan aineistoon.
Muutama lapinvaimo "Vettaskaan" liittyvä tarina löytyi myös Hannu Tuiskun toimittamasta kirjasta Maanselän laidalla : elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Rovaniemen maalaiskunnan Sinettäjoen vesistön latvoilla lähinnä perimä- ja muistitiedon mukaan (luvusta Kansanparantajat ja…
Valtterin alkuperän katsotaan viittaavan saksalaiseen Waltheriin, joka merkitsee valtiasta, ohjaajaa ja joukon johtajaa. Christianin alkuperä on latinankielessä Christianuksessa, mikä tarkoittaa kristittyä. Nimi onkin ollut monien varhaisten marttyyrien. (lähde: Uusi suomalainen nimikirja)
Valitettavasti taidesanakirjat ja -sanastot ovat useimmiten yksikielisiä. Joitakin kaksi- tai monikielisiä taidesanakirjoja toki kirjastoistamme löytyy, mutta ne ovat yleensä eurooppalaisilla valtakielillä. Alla kuitenkin kolme teosta, joista saattaisi olla apua. Mikäli esim. ruotsi, saksa tai ranska sujuu, niin kolmas vaihtoehto olisi lähin.
McGifford, Anja: Käsi- ja taideteollisuussanasto = Glossary of arts and crafts : suomi-englanti-suomi. Porvoon julmapaino, 2003. ISBN 952-5424-10-3. http://www.helmet.fi/record=b1635061~S9*fin
Sanasto : taide- ja kulttuurihallinnon sanastoa / [toimitus: Eija Ristimäki ja Tellervo Hyttinen]. Taiteen keskustoimikunta, Valtioneuvoston kanslia, 1998. ISBN 952-5253-02-3. http://www.helmet.fi/record=…
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Vuonna 1905 syntynyt Trojepolski tunnetaan kotimaassaan satiirikkona. Ainoa suomennettu teos Bim, mustakorva eroaa kirjailijan tuotannon päälinjoista. Se on runollinen ja tunteisiin vetoava kertomus koiran elämästä ja tinkimättömästä uskollisuudesta. Romaanin voi tulkita myös sosiaaliseksi ja psykologiseksi tutkielmaksi hyvästä ja pahasta. Bimin tarina on myös filmattu.
Lähde:
Oulun kaupunginkirjasto
http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/itaeuro2.html
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan sähköasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 1851 € ja kokonaisansion keskiarvo 2512 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten sähkösentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2760 €. Valtiolla säännöllisen työajan ansion keskiarvo v. 2008 oli 2597 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot sähköasentajan palkkauksesta:
"Sähköasentajan palkkaus määräytyy kullakin toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Käytössä on sekä tunti- että urakkapalkkaus. Noin puolet työstä…
Osoitteesta http://www.bluetooth.com/Pages/Fast-Facts.aspx löytyvässä vastauksessa kerrotaan, että kuningas Harald Sinihammas yhdisti aikanaan sotivat osapuolet yhteiseksi valtakunnaksi. Vastaavasti Bluetooth-teknologian ajatus oli luoda avoin standardi, jonka avulla erilaiset tuotteet voisivat toimia yhdessä.
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Nimet Manda ja Mandi ovat Amandan lyhennelmiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda on alkuperäinen miehen nimi Amandus. Jo vuonna 1544 Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterissa oli 26. lokakuuta omistettu Amandukselle, Strassburgin piispalle 300-luvulta. Latinan Amandus ja Amanda merkitsevät rakastettavaa ja ystävällistä.
Sofia on kreikkaa ja merkitsee viisautta. Se perustuu kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimeen. Pyhimyslegendat sijoittavat heidät 100-200-luvulle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 15.5.
Tiedot ovat peräisin kirjoista:
-Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat
-Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lisa Banimilta on suomennettu viisi kirjaa. Teokset sijoittuvat koulumaailmaan.
Yksityisetsivä McGuire(2004), aiheena mm. kiusaaminen ja nimettömät kirjeet.
Älykkötytön arvoitus(2005), aiheena katoaminen ja erilaisuus
Tiedeleirin tapaus(2005), aiheena kesäleiri.
Suuri koirajahti(2006), aiheena löytöeläimet.
Operaatio ihastus (2006), aiheena kauneuskilpailut.
Kirjailijasta ei valitettavasti löytynyt tarkempia tietoja.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan Lizzie McGuire. Lisäksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire
Lisa Banimin lisäksi sarjan pohjalta ovat kirjoittaneet Kiki Thorpe, Kirsten Larsen, Jasmine Jones ja Kim Ostrow.
Uusia Merri Vikin Lotta-kirjoja ei enää ilmesty siitä syystä, että kaikki sarjan kirjat on jo suomennettu. Ensimmäinen (Lottapa tietenkin) ilmestyi suomeksi vuonna 1974 ja viimeinen (Liselott, Lotan tytär) vuonna 1993. Kaikkiaan Lotta-kirjoja on ilmestynyt 47.
Sarjan suomalainen kustantaja Karisto on ottanut vanhoista kirjoista uusia painoksia 2000-luvulla. Viimeisimmät uusintapainokset ovat ilmestyneet vuonna 2007 (Vauhti päällä, Lotta ja Pieleen menee, Lotta). Tulevista uusintapainoksista voi kysyä suoraan kustantajalta. Sähköpostiosoite on kustannusliike@karisto.fi.
Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Tampereen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa Ylöjärven kirjastoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että muihin PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluviin kunnankirjastoihin palautetuista lainoista peritään 2 € seutukuljetusmaksu.
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
