Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Esimerkiksi IndieCo Ry on suomalainen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys ja heidän kotisivuiltaan löytyy jäsenlista jota voi tutkia. Ainakin Fullsteam, Soliti, Stupido Records ja Helmi Levyt ovat mielestäni tällä hetkellä aktiivisia, luultavasti muutkin listalla. Kannattaa kysyä vaikka suoraan heiltä tarkempaa tietoa.
Yhteystiedot: http://www.indieco.fi/yhteystiedot/
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan.…
Suomalaisen nuorison historia on kirjoitettu:
Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia / toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen, julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. 506 s.
Nuorisotutkimusverkostolla on projekteja, jotka kiinnostanevat. Lisätietoja internet-sivulta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=60
Internet-sivu nimeltään 1950 luku, nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen ( http://www.ouka.fi/ppm/1950 ) kiinnostanee.
Lyhyt 50-luvun muistelu on sivulla Muistojen 1950-luku ( http://koti.mbnet.fi/seija10/50luku.html )
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta löytyy runsaasti kirjoja. Seuraavassa pieni valikoima, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista:…
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 raha Suomi Euroopan Unionin jäseneksi-Finlands inträde i den Europeiska Unionen (jossa ulkoreuna kultaa ja keskiosa hopeaa) on arvoltaan 2 500 euroa. Näitä rahoja lyötiin 2000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Satakirjastojen -aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän, ainakin seuraavista nuottijulkaisusta:
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music Finland, 1996)
Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle (Warner/Chappell Music, c2003)
Mikäli nämä eivät ole tarkoituksiisi sopivia, voit aina tiedustella lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta muista kirjastoista.
Satakirjastojen aineistotietokanta:
http://www.satakirjastot.fi/
Nuorimmat Alzheimerin tautiin sairastuneet ovat olleet alle 30 vuotiaita, nuorin 27-vuotias. Muistisairauksia on hyvin monenlaisia ja eri syistä johtuvia, joten on mahdotonta luetella kaikkia eri tyyppejä ja niistä nuorimpia potilaita.
Muistihäiriöt ja dementia, Duodecim 2006
http://www.agingcarefl.org/caregiver/alzheimers/whatis
Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i.
Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini.
Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista.
Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa…
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mitja on ortodoksisessa kalenterissa mainitun Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Tästä kirjasta löydät sitten pidemmän tekstin Demetrios- ja Dimitri-nimistä.
Voit tarkistaa kirjan sijainnin Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi
Ortodokisessa kalneterissa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/K_L_M_nimet.htm
on kerrottu nimi ja siihen liittyvän pyhän muistopäivä
Manni-nimestä on ennen 1850-lukua tietoja lähinnä Kokkola-Viipuri -linjan lounaispuolelta, runsaimmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Sen taustalla saattaa olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi (esim. ruots. man, saks. Mann) tai miehennimi, kuten Herman, Magnus tai Emanuel. Manni-nimiä on voinut kulkeutua Suomeen suoraan germaaniselta taholta. Sukunimeksi Manni on kehittynyt joko talonnimestä tai sotilasnimestä.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,…
Sarjanumeron perusteella ompelukoneenne on Singer 66K vuodelta 1925 (kuva: http://www.singersewinginfo.co.uk/images/66klotus-360x240.jpg | Singer 66K With Lotus Flower). K-kirjain tyyppinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.
Singer sewing machine serial number database | Serial numbers beginning with Y
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Dating Singer sewing machines from serial number
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmassa on Viipurin kaupungin osoitekirja ja liikehakemisto 1936-1937 ja Viipurin puhelinluettelot vuosilta 1935, 1936, 1938 ja 1939 sekä Viipurin ja Kaakkois-Suomen puhelinluettelo 1943, joista voisi olla apua. Niissä on paitsi Viipurin myös ympäröivän maaseudun yritysten osoitteita ja liikehakemistoja.
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän.…
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
