En löytänyt satua vanamon luomisesta. Ehkä kysessä on
Kaija Pakkalan kirjoittama satu Kuinka vanamo sai tuoksunsa. Se on kirjassa:
Pakkanen, Kaija, Tilkkutäkki. Helsinki : Otava, 1988. Kirjassa ei ole muita kasveihin liittyviä satuja, mutta seuraavissa kahdessa kirjassa on monenmoisia luontoaiheisia satuja ja legendoja, mutta ei mitään vanamosta.
Gädke-Timm, Kora, Sinikello : legendoja kasveista. Porvoo : WSOY, 1978
Sainio, Venla, Kun isä jumalakin : Legendoja
Sley-kirjat, 1987.
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Sisu on ilmeisesti kotoperäinen nimi ja osa suomalaisuuden myyttiä. Nimen suosio on kasvanut 2000-luvulla kovasti. (Lähde: Nummelin, Jyri: Eemu, Ukri, Amelie)
Vihtori on suomalainen muoto nimestä Viktor, jonka pohjana on latinan Viktor eli ”voittaja”. Nimi oli hyvin suosittu Suomessa jo 1800-luvulla. (Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'.
Harmillista kyllä, Lauri Pohjanpään tuotantoa ei ilmeisestikään ole lainkaan käännetty englanniksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tallentanut suhteellisen kattavasti suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä erityiseen tietokantaan. Mutta tietokannan vanhemman version mukaan Pohjanpäätä on käännetty ainoastaan ruotsiksi. Uusia käännöksiä ei ole tehty.
Unescon kansainvälinen käännöstietokanta tai Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta eivät nekään tunne Pohjanpäätä englannin kielellä.
SKS:n ylläpitämä käännöstietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php (vanhempi versio, jota ei enää päivitetä)
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (uudempi versio)
Unescon Index translationum:
http://databases.unesco.org/xtrans/xtra-form.shtml
Lahden…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarjan kirjojen järjestys on seuraava:
1. Gulla, huutolaistyttö
2. Torpan prinsessa
3. Gulla pitää lupauksensa
4. Gulla saavuttaa voiton
5. Gulla-tyttö kartanossa
6. Gulla ratkaisee arvoituksen
7. Gulla-tyttö koulussa
8. Gulla : ensi tanssiaiset
9. Gulla kesälomalla
10. Gulla ja Tomas torppari
11. Gulla löytää tiensä
12. Gulla morsiamena
Vaikuttaa siltä, että kirjailija on McTeer on Rosamunde Pilcherin luoma. Ainakaan lähteistämme ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi olemassa myös kirjan ulkopuolella.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa…
Löysin kaksi kirjaa, joiden nimenä on "Punainen lanka". Toinen on
Kirjapajan kustantama kirja vuodelta 1988 ja se on aiheeltaan
uskonnollinen. Toinen puolestaan on kaunokirjallinen teos, jonka on
kirjoittanut Merja Une Turunen. Toivottavasti etsimäsi teos on näistä jompi kumpi, mutta toisella ei siis ole varsinaista päätekijää lainkaan.
Seuraavan teoksen nimi on vähän erilainen, mutta se käsittelee keskitysleirikokemuksia Kettunen, Katariina, Piikkilankakaruselli kokemuksia sodan runtelemasta Euroopassa. (Helsinki, Tammi, 1961)
Kannattaa kysyä neuvoa tehtävän antaneelta henkilöltä, muiden on vaikea sanoa mitä pitää kirjoittaa. Tekijänoikeuslain mukaan "Sitaatti 22 § (24.3.1995/446) Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (lähde Finlex - Valtion säädöstietopankki). Toisten tekstiä voi lainata (lyhyesti?, lainauksen pituudesta vaikea sanoa) kun ilmoittaa mistä teksti on lainattu (tekijä, teos, vuosi, sivunnumero). Äidinkielen oppikirjoissa on kirjallisuus-osioissa ohjeita kirjallisuuden analyysiin. Esimerkiksi Tarkoma: Tehtävänä äidinkieli, 2004: s.187-188 ja Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, 2004: s. 243-263. Lisää voit etsiä muista oppikirjoista kirjastoluokasta 88.2.
Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä…
Internetistä en ihme kyllä löytänyt hyvää sivua Ursula Pohjolan-Pirhosesta, mutta teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) on hänestä perustiedot ja bibliografia hänen tuotannostaan.
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas…
Aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia Anna-Leena Härkösen henkilöhistoriasta kertovasta kirjallisuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta, johon pääsee palvelun etusivulta kohdasta "vastausten arkisto". Suora osoite arkistosivulle on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita "etsi arkistosta" -kohtaan hakusanaksi Härkönen, Anna-Leena. Hyvä lista Anna-Leena Härkösestä kertovista kirjoista ja lehtiartikkeleista löytyy esim. arkiston sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=ac00…
Oman kirjastosi tietokannasta asiasanalla Härkönen, Anna-Leena löytyvät mm. kirjat: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003); Saaristo Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987); Suomalaisia kirjailijoita…
Oheisesta Tilastokeskuksen laatimasta artikkelista löytyy tietoa suurista ikäluokista .
https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Aiheesta löytyy lisää tietoa Tilastokeskuksesta, josta yksilöidympiä tilastoja voi kysellä
https://www.stat.fi/index.html
Yleisradion syntymävuosikoneesta voi tarkistaa vuosina 1940–1998 syntyneiden työssäkäyntiä, koulutustaustaa, siviilisäätyä jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9335315
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyivät hakutermeillä asiakaspalvelu ja kirjastot esim. seuraavat viitteet:
Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen.
Hki : Edita, 1999.
Success at the enquiry desk / Tim Owen.
London : Library Association Publishing, 1997.
Customer service exellence / Darlene E. Weingand.
Chicago : American Library Association, 1997.
Aleksista (artikkeliviitetietokanta) esim. seuraavat viitteet:
Tehokkuutta ja laatua kirjaston asiakaspalveluun benchmarking-menetelmällä / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen. Signum 1999 ; (32) ; 8 ; s.154-157.
Pelaako palvelu? / Riitta Myllylä. Kirjastolehti 1999 ; (92) ; 6 ; s.10-11.
Asiakas? / Maisa Lovio. Kirjastolehti 1998…
