Vintergatan löytyy Uuno Kailaan suomentamana nimellä Linnunrata Topeliuksen Runoja-valikoimasta (WSOY, useita painoksia). Niilo Salan varhaisempi suomennos sisältyy kokoelmaan Z. Topeliuksen runoja (WSOY, 1898).
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetin kautta saat kauneudenhoidon ja kampausten historiaa käsittelevien kirjojen nimiä kirjoittamalla Helmetin sanahaun tyhjään ruutuun sanat kampaukset ja historia tai kauneudenhoito ja historia.
Tässä muutamien kirjojen nimiä:
Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja puvut
Tolkien, Vintage, the art of dressing up
Trasko, Daring do’s: a history of extraordinary hair
Syromjatnikova, Kampausten historia
Corson, Fashions in making up
Rusoposkia, huulten purppuraa: Kosmetiikka ja niiden käyttö kautta aikojen
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa…
Sisu on ilmeisesti kotoperäinen nimi ja osa suomalaisuuden myyttiä. Nimen suosio on kasvanut 2000-luvulla kovasti. (Lähde: Nummelin, Jyri: Eemu, Ukri, Amelie)
Vihtori on suomalainen muoto nimestä Viktor, jonka pohjana on latinan Viktor eli ”voittaja”. Nimi oli hyvin suosittu Suomessa jo 1800-luvulla. (Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Vaikuttaa siltä, että kirjailija on McTeer on Rosamunde Pilcherin luoma. Ainakaan lähteistämme ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi olemassa myös kirjan ulkopuolella.
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Savimaa itsessään on huono kasvupaikka. Eri tahot kehottavatkin laittamaan savimaahan maanparannusaineita, kuten hiekkaa, kompostimultaa/puutarhamultaa ja turvetta.
Tässä pari hyvää nettisivua:
Ekopihan sivuilta löytyy eri kasvupaikoille sopivia kasveja. http://www.ekopiha.info/kasvit_ja_kasvupaikat.htm
AhonAlku –sivuilta löytyy tietoa erilaisten kasvupaikkojen lajeista. http://www.ahonalku.fi/Eri.kasvupaikkojen2010.htm
Aihetta käsitteleviä kirjoja:
Raybo, Björg A.: Nurmikot ja maanpeitekasvit
Widlundh, Susanna: Pihasta puutarhaksi
Tuominen, Kirsi: Maanpeitekasvit: luo vehreä pihapiiri
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu kertyy aikuisten aineistosta jokaiselta ylimenneeltä päivältä, myös viikonlopuista, ja se on 0,20 €/laina.
Lisää tietoa eri maksuista löytyy osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta maksut.
Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä…
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas…
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa…
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/…
Kannattaa kysyä neuvoa tehtävän antaneelta henkilöltä, muiden on vaikea sanoa mitä pitää kirjoittaa. Tekijänoikeuslain mukaan "Sitaatti 22 § (24.3.1995/446) Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (lähde Finlex - Valtion säädöstietopankki). Toisten tekstiä voi lainata (lyhyesti?, lainauksen pituudesta vaikea sanoa) kun ilmoittaa mistä teksti on lainattu (tekijä, teos, vuosi, sivunnumero). Äidinkielen oppikirjoissa on kirjallisuus-osioissa ohjeita kirjallisuuden analyysiin. Esimerkiksi Tarkoma: Tehtävänä äidinkieli, 2004: s.187-188 ja Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, 2004: s. 243-263. Lisää voit etsiä muista oppikirjoista kirjastoluokasta 88.2.
Harmillista kyllä, Lauri Pohjanpään tuotantoa ei ilmeisestikään ole lainkaan käännetty englanniksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tallentanut suhteellisen kattavasti suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä erityiseen tietokantaan. Mutta tietokannan vanhemman version mukaan Pohjanpäätä on käännetty ainoastaan ruotsiksi. Uusia käännöksiä ei ole tehty.
Unescon kansainvälinen käännöstietokanta tai Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta eivät nekään tunne Pohjanpäätä englannin kielellä.
SKS:n ylläpitämä käännöstietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php (vanhempi versio, jota ei enää päivitetä)
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (uudempi versio)
Unescon Index translationum:
http://databases.unesco.org/xtrans/xtra-form.shtml
Lahden…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
Kiitos kysymyksestä! Aluksi on heti todettava, ettei Eduskunnan kirjasto pysty laskemaan pyytämäänne saldokertymää. Olemme kuitenkin koonneet kyseiseltä ajalta tiedot vuosittain maksetuista lapsilisien määristä.
Vuonna 1962 on ollut voimassa 22.7.1948 annettu lapsilisälaki 541/1948. Lain 1 §:ää, jossa säädetään lapsilisän määrästä, oli muutettu lailla 337/1962, jota sovellettiin 1.4.1962 alkaen.
Lapsilisä maksettiin yleensä lapsen äidille eräin laissa säädetyin poikkeuksin.
Lapsilisän tarkoitus on sanottu lain alussa: ”Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan … ”
Sen määrä riippui siitä, monesko tuen nostamiseen oikeutetun (yleensä äiti) lapsi oli kyseessä. Lapsilisän määrä (L 337/1962) oli 18000 markkaa vuodessa, toisesta…
