HelMet-kirjastoissa 50 sentin varausmaksu peritään jokaisesta varattavasta kirjasta. Jos siis tilaa samalla kertaa vaikkapa viisi kirjaa, joutuu maksamaan viidestä kirjasta eli 2,50 euroa. Lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei kuitenkaan maksua peritä. Myös alle 18-vuotiaille varaukset ovat maksuttomia. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Aineiston varaaminen” löytyy lisää tietoja aineiston varaamisesta.
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Vintergatan löytyy Uuno Kailaan suomentamana nimellä Linnunrata Topeliuksen Runoja-valikoimasta (WSOY, useita painoksia). Niilo Salan varhaisempi suomennos sisältyy kokoelmaan Z. Topeliuksen runoja (WSOY, 1898).
Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/
Tästä pääset alkuun:
1. Hanki käsiisi tämä kirja, löytyy pääkaupunkiseudulta:
Károlyi, Ottó, Traditional African and oriental music / Ottó Károlyi. London : Penguin books , c1998.
Teos käsittelee yleisesti afrikkalaista ja orientaalia musiikkia ja soittimia. Sisältää myös lyhyitä nuottiesimerkkejä sekä runsaasti kuvia mm. soittimista.
2. Perinteisiä lyömäsoittimia käyttävän japanilaisen Kodo-ryhmän kotisivu. Tietoa Kodo-ryhmän historiasta, jäsenistä, kiertueista ja perinteisen japanilaisen rummun, taikon, soiton opiskelusta ja kursseista. Musiikkinäytteitä.
Aihe: Kodo lyömäsoittimet perinnemusiikki rummut taiko
Kieli: englanti, japani
Laji: kotisivu
Julkaisija: Kodo Cultural Foundation
Osoite: http://www.kodo.or.jp/
3. Lainaa vielä…
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Maalinauhan käytön lopettaminen liittyy siihen, että yleisurheilukisoissa siirryttiin sähköiseen ajanottoon. Sähköisen ajanoton avuksi kehiteltiin maalikamerat, joiden avulla pystyttiin huomattavasti tarkempaan aikojen erotteluun kuin käsiajanotolla. Maalikamerat yleistyivät voimakkaasti 60-70-luvun taitteessa. Meidän lähteistämme ei valitettavasti löytynyt tarkkaa tietoa siitä, milloin maalinauhan käyttö suurimmissa arvokisoissa lopetettiin. Eri lähteistä käy ilmi, että maalinauha oli käytössä vielä Meksikon olympialaisissa sekä 1971 Helsingissa pidetyissä em-kisoissa. Sen sijaan nauhaa ei enää käytetty vuoden 1972 Münchenin kesäolympialaisissa. Tarkempia tietoja aiheesta voi tiedustella Helisingin olympiastadionilla toimivasta urheiluun…
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksu kertyy aikuisten aineistosta jokaiselta ylimenneeltä päivältä, myös viikonlopuista, ja se on 0,20 €/laina.
Lisää tietoa eri maksuista löytyy osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta maksut.
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970? Puuttuvan sisällönkuvailun vuoksi en valitettavasti pysty tarkistamaan kirjan aihetta. Mutta Fennica-tietokannasta löytyy luettelo kaikista Kontakti-sarjassa ilmestyneistä kirjoista. Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot muun muassa kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Sen osoite on http://finna.fi . Valitse hakutavaksi yhdistelmähaku ja kirjoita hakusanaksi: kontakti. Valitse vielä valikosta hakutyypiksi: sarja. Näkyviin saat kaikki Kontakti-sarjassa ilmestyneet kirjat.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
Turun kirjastokortilla voi lainata kaikissa Vaski-kirjastoissa, myös Raision kirjastossa. Vaski-kirjastoja ovat Turku, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Taivassalo. Minka tahansa Vaski-kirjaston kortilla voi lainata missä tahansa Vaski-kirjastossa, siis myös esim. Raision kirjaston kortilla Turun kaupunginkirjastossa.
Suomeksi ja Suomessa on julkaistu Yoshihiro Takahashin mangoista Hopeanuoli- ja Weed-sarjoja, joihin eivät kuulu Ginga Densetsu Riki ja Ginga Densetsu Weed: Orion -tarinat, eikä myöskään Kai no san kyōdai -tarina. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Eri puolilla Suomea on kirjastoissa Hopeanuoli- ja Weed-sarjaa DVD:nä. Elokuvilla on 12-vuoden ikäraja. Mainintaa leikkaamattomuudesta ei löytynyt, mutta ainakin näitä elokuvia myynyt Futurefilm-maahantuoja mainostaa Hopeanuoli- ja Weed-elokuvien olevan leikkaamattomia. Elokuvissa puhutaan japania, ja niissä on mm. suomenkielinen tekstitys. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen Hopeanuoli- ja Weed-animaatioelokuvat löydät Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/)…
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
Kenkien ottaminen pois sisällä on Suomessakin kulttuurihistoriallisessa mielessä melko tuore tapa. Pari sataa vuotta sitten savutupien aikaan ei kenkiä otettu jalasta sisälläkään, jos sellaiset sattui omistamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin käytettiin yleisesti kenkiä sisällä ja tuolloin oli käytössä erilliset sisäkengät, jotka vaihdettiin eteisessä. Vasta, kun rakennukset Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tiiviiksi ja sisälämpötila saatiin nostettua korkeammaksi talvella, pystyttiin siirtymään kengättömään kulttuuriin. Tämä tapahtui pääosin sotien jälkeen. Tämä varmastikin juontuu siitä, että 1950-luvulla ja 1960-luvulla Suomessa on korostettu siisteyttä ja puhtautta. Ja Suomen hyvin vaihteleva ilmasto on tuonut haasteensa kotien…
"Salminen, Hellevi eli oikeasti Salminen-Matihalti, Hellevi on syntynyt 19.2.1941 ammatiltaan vapaa kirjailija. Esikoisromaaninsa Baby hän kirjoitti parikymmenvuotiaana. Hellevi Salmisen tuotannon ansiokkain osa on nuortenkirjallisuutta." Manninen, Kerttu: Salminen, Hellevi. Teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa.- Kirjastopalvelu 1995, ss. 214-215.
Salminen saavutti Topelius-palkinnon 1997 teoksella Pikku sammakkoprinssi. Otava 1996.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/topeliuspalkitut.shtml
Seuraavat artikkelit ovat poimitoja Aleksi-lehtietokannasta: Kauhava on kasvattanut poikkeuksellisen monta kirjailijaa Mäki-Mantila, Aino Ilkka 2002-01-20. Ei vain tästä maailmasta Tarvainen, Hanna Onnimanni 2001,…
Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
